lauantai 12. maaliskuuta 2016

Palautetta White Swanin hoitavasta kosteusvoiteesta



Eräs facebook-ryhmääni kuuluva naishenkilö antoi jokin aika sitten palautetta White Swanin otsonoituun sheavoihin perustuvasta hoitavasta kosteusvoiteesta.

”Moikka! Pitääpäs antaa käyttäjäpalautetta nyt ku oon kohta vuoden käyttänyt otsonoitua sheavoidetta. Ihoni on talvisin todella pintakuiva ja hilseilevä, mutta otsonivoiteen ansiosta sitä ongelmaa ei ole enää. Myös couperosa on vähentynyt huomattavasti eikä iho ole enää niin ärtyneen oloinen vaikkapa pakkasessa ulkoilun tai saunan jälkeen. Haluaisin tiedustella, onko tulossa silmänympäryksille sopivaa voidetta? Nyt olen satunnaisesti laittanut tuota myös silmänympäryksiin, mutta kannattaisiko sitä välttää? Pumppupullo on muuten todella toimiva, mutta verrattuna siihen toiseen isoon pulloon mikä oli aiemmin, tästä uudemmasta on hankalampaa annostella jos haluaa vain pienen määrän voidetta. Se on kuitenkin esteettisesti paljon parempi, joten tuo ei ole iso miinus. Lopuksi vielä sellainen kysymys, voiko tätä suositella vegaanille? Terkuin NN”


Tähän vastaan, että noita voiteita voi käyttää silmänympäryksillekin ilman ongelmia. Silmänympärysvoiteiksi ne ovat paksuhkoja, mutta hellävaraisesti levittäen nekin sopivat. Varsinainen silmänympärysvoide on myös tulossa, ja sitä testataan vielä jonkin aikaa. Ilmoitan toki välittömästi, kun se tulee markkinoille. Tuotteet sopivat myös vegaaneille. Ne sisältävät skvalaania, joka useimmissa kosmeettisissa voiteissa on peräisin hainmaksaöljystä. White Swan voiteiden skvalaani on kuitenkin kasviöljyperäistä, joten nämä voiteet eivät sisällä eläinperäisiä ainesosia. White Swanin voiteita löydät esimerkiksi tuolta:

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Otsoni-injektiot epäonnistuneista operaatioista aiheutuneiden selkäkipujen hoidossa

Uusi Brasilialainen tutkimus otsoniterapian käytöstä sellaisten selkäkipujen hoidossa, joiden syynä olivat olleet epäonnistuneet kirurgiset toimenpiteet. Osalla potilaista näitä epäonnistuneita operaatioita oli useampia. Tutkimuksessa oli 12 potilasta, jotka saivat yhden ainoan 20 ml happi-otsoni-injektion oireilevan hermojuuren läheisyyteen. Injektio suoritettiin mikrokoisen endoskoopin opastuksella. Tämän jälkeen potilaita seurattiin ja heidät tarkastettiin säännöllisesti puolen vuoden ajan. 43,7%:lla potilaista lantion alueen kipu väheni merkittävästi ja 60%:lla jalkoihin säteillyt kipu väheni merkittävästi. Oswestryn kyvyttömyysindeksin mukaan kohenemista tapahtui keskimäärin 44%. Parhaimmat tulokset saatiin tapauksissa, jossa kyseessä oli ei-neuropaattinen kipu, jossa valtaosalla oireet katosivat tai kohenivat huomattavasti. Neuropaattinen kipu sen sijaan oli haastavampi ja lantiokipu helpotti ainoastaan 12,5%, alaraajakipu 42,4% ja Oswestryn kyvyttömyysindeksi koheni 20,9%. Tuloksia on hankala verrata aiempiin tutkimuksiin, sillä tämänkaltaisille epäonnistuneita operaatioita läpikäyneille potilaille ei ole aiemmin tehty laajoja tutkimuksia. Tämänkin tutkimuksen potilasmäärä oli sen verran vähäinen, ettei tuloksista pidä tarkkoja johtopäätöksiä tehdä, vaikka otsonin suotuisa vaikutus olikin ilmeinen. 

Tutkimuksen tiivistelmä aukeaa tuolta:






http://www.dovepress.com/effects-of-ozone-applied-by-spinal…

Tapauskertomus leukaluuntulehduksen hoidosta otsonilla

Uusi kroatialainen tapauskertomus 68-vuotiaasta naispotilaasta, jonka leukaluuntulehdus hoidettiin menestyksellisesti otsonilla. Tulehduksen oli aiheuttanut syöpälääkkeenä käytetyt bisfosfonaatit, jotka vaikuttavat mm. luun uusiutumiseen. Kivulias tulehdus saatiin nopeasti aisoihin jo yhden 40 sekunnin otsonikäsittelyn jälkeen, joskin se uusiutui kuukautta myöhemmin. Tämän jälkeen potilas sai otsonikäsittelyn joka toinen päivä, sekä Aquacell-hopeavalmistetta ja antibiootteja kuukauden ajan. Kipu katosi nopeasti ja haava umpeutui. Potilas pystyi käyttämään suutaan normaalisti, mutta syövästään hän ei toipunut ja kuoli reilua vuotta myöhemmin. Otsoniterapialla oli silti merkittävä rooli hänen elämänlaatuunsa viimeisenä elinvuotenaan. 

Ttkimusartikkeli aukeaa tuolta:
http://hrcak.srce.hr/index.php…

Otsoniterapia koirien kivunhoidossa

Uusi eläinlääketieteellinen tutkimus Brasiliasta. Narttukoirille tehtiin munasarjojen poistoleikkaus, ja otsoniterapiaa käytettiin lievittämään toimenpiteestä seuranneen kivun hoitoon. Otsonia annosteltiin joko peräsuolihuuhteluna tai paikallisena injektiona akupunktiopisteisiin. Kolmatta koiraryhmää hoidettiin perinteisellä Meloksikaami-kipulääkkeellä. Kaikkia koiria tarkkailtiin säännöllisesti kahden vuorokauden ajan. Tuloksia verrattaessa otsoniterapia osoittautui yhtä hyväksi kuin perinteinen kipulääke, ja sitä pidettiin toimivana keinona tällaisten toimenpiteiden jälkeiseen kivunlievitykseen.

Tutkimustiivistelmä löytyy tuolta:

Otsonoitu vesi periodontiitin hoidossa

Uusi intialainen tutkimus periodontiitin eli hampaan juurikalvontulehduksen hoidosta otsonoidulla vedellä. Periodontittia aiheuttaa ikenenalaisessa plakissa elävät bakteerit. Sitä on hoidettu erilaisilla antimikrobisilla liuoksilla, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia ja sivuvaikutukset yleisiä. Mukana oli 30 potilasta, joiden tulehtunut ientasku oli vähintään 5 mm paksu. Nämä potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joissa ientaskuja huuhdeltiin erityisellä laitteella. Ensimmäisessä ryhmässä huuhteluun käytettiin otsonoitua vettä (pitoisuus 2,4 mg/l) ja toisessa ryhmässä fysiologista suolaliuosta. Huuhtelut tehtiin kolmesti viikossa kahden viikon ajan ja ne kestivät 40 sekuntia kerrallaan. Potilaat tarkastettiin ennen hoitoja, sekä 15 ja 30 päivänä hoitojen aloituksesta. 30 päivään mennessä plakin muodostuminen oli selvästi vähentynyt otsonilla huuhdeltujen ikenien alla. Myös tulehtuneet ientaskut pienenivät otsonia saaneilla merkittävästi enemmän. 

Tutkimusartikkeli aukeaa tuolta:

Turkkilaistutkimus palovammojen hoidosta otsonoidulla oliiviöljyllä

Myös Turkissa on käytetty otsonoitua oliiviöljyä infektoituneiden palovammojen hoidossa. Ankaralaisessa sairaalassa hoidettiin 12 potilasta, joilla oli toiseen asteen palovammoja molemmissa raajoissa (ei mainintaa raajoista, mutta ilmeisesti potilaista riippuen joko käsissä tai jaloissa). Palovammoja hoidettiin huuhtelemalla ne ja kaapimalla nekroottinen kudos pois. Kullakin potilaalla toisen raajan palovammaa hoidettiin myös otsonoidulla oliiviöljyllä, kun toisen raajan hoito suoritettiin perinteisin menetelmin. Otsonoidulla öljyllä hoidetuissa palovammoissa oli merkittävästi vähemmän infektioita ja ne paranivat merkittävästi nopeammin. Silti neljä palovammaa vaati ihonsiirtoja. Ihosiirrosten luovutuspaikkoja hoidettiin niin ikään vertailevasti otsonoidulla öljyllä ja perinteillä menetelmillä. Tässäkin tapauksessa otsonoitu oliiviöljy paransi luovutuspaikat nopeammin ja vähemmillä arvilla. tutkijat suosittelivatkin otsonoidun oliiviöljyn yleisempää käyttöä palovammojen hoitoon, joskin kaipasivat myös laajempia tutkimuksia aiheesta. 

Linkkiä tutkimukseen ei löydy, mutta sen viite on seuraava: Yasti, A C, A A Kabalak & O Koc. “Efficacy of Ozonized Olive Oil in the Treatment of Infected Burn Wounds [Abstract].” World Journal of Surgery 35, no. Suppl. (2011): S431.

Otsonoitu oliiviöljy emättimen hiivan hoidossa

Uusi iranilainen tutkimus otsonoidun oliiviöljyn käytöstä emättimen kandidiaasihiivan hoidossa. Tutkimuksessa oli mukana sata hiivasta kärsivää naista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toista ryhmää hoidettiin otsonoidulla oliiviöljyllä ja toinen klotrimatsolilla seitsemän päivän ajan. Tulokset olivat molemmissa ryhmissä hyviä. Syyhy ja valkovuoto vähenivät selvästi ja sieniviljelmätulokset muuttuivat negatiivisiksi. Otsonoitu oliiviöljy sen sijaan vähensi poltten tunnetta merkittävästi enemmän kuin klotrimatsoli. Näin ollen tutkijat pitivät sitä tehokkaana ulkoisena hoitokeinona emättimen kandidiaasihiivan hoidossa.

Otsoni-injektiot polven nivelkierukkavamman hoidossa

Uusi kiinalaistutkimus koskien polven nivelkierukkavamman hoitoa otsonilla. Tutkimuksessa verrattiin otsoni-injektioiden tehoa triamsinoloni asetonidi-injektioihin polven nivelkierukkavamman hoidossa. Tutkimuksen 119 potilasta jaettiin kolmeen ryhmään. Näistä A-ryhmää hoidettiin triamsinoloni asetonidi-injektioilla, B-ryhmää otsoni-injektioilla ja C-ryhmää molemmilla. Injektiokertoja oli neljä kappaletta viikon välein. Kaikki hoidot olivat tehokkaita, mutta otsoni oli perinteistä triamsinoloni asetonidia tehokkaampaa, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Yhdistelmähoito oli kuitenkin kaikista tehokkainta. Tutkijoiden mielestä molemmat hoidot olivat tehokkaita lievään nivelkierukkavammaan ja niiden avulla voidaan lieventää ja nopeuttaa nivelen toiminnan korjautumista.

Tämä oli toinen tuntemani otsoniterapiatutkimus, jossa käsiteltiin polven nivelkierukkavammaa. Edellinen oli italialainen tutkimus vuodelta 1988, jossa nivelkierukkavammaa käsiteltiin suppeasti nivelrikon ohessa, ja myös siitä tulokset olivat hyvin lupaavia. Siinä mielessä oli jo aikakin tehdä uusi tutkimus. Valitettavasti tämä tutkimus on julkaistu kiinalaisjulkaisussa kiinaksi, joten älkää kyselkö lisätietoja. En tiedä siitä sen enempää kuin mitä oheinen PubMed-tietokannan englanninkielinen tiivistelmä kertoo.

torstai 3. maaliskuuta 2016

Tutkimus lantiorangan välilevypullistuman hoidosta otsonilla

Uusi kiinalainen 192 potilaan tutkimus lantiorangan välilevynpullistumasta johtuvien alaselän kipujen hoidossa. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista A-ryhmää hoidettiin TT-kuvauksen avulla suoritetuilla happi-otsoni-injektiolla sekä kollagenaasi-injektiolla. B-ryhmä sai samat hoidot, mutta ennen otsoni- ja kollagnenaasi-injektioita, heille suoritettiin Psoas compartment block –toimenpide, jossa perifeerisellä hermostimulaattorilla (sähköstimulaattori) aiheutettiin lantionalueen hermosolmuihin stimulaatio, joka vähentää kipua. Ehkäpä kyseiselle toimenpiteelle löytyy jo suomalainekin nimi, mutta en lähtenyt arvailemaan enkä kuluttamaan energiaa sen etsimiseen.

Tulokset olivat molemmissa ryhmissä hyviä. B-ryhmässä ensimmäisen viikon tulos oli parempi (86,5% onnistumisaste) kuin A-ryhmässä (64,2% onnistuminen). Näin ollen Psoas compartment block –toimenpide selvästi nopeutti otsoni- ja kollagenaasi-injektioiden tehoa. Kuitenkin 1, 3 ja 6 kuukauden jälkiseurannoissa erot eivät enää olleet tilastollisesti merkittäviä ja esimerkiksi puolen vuoden jälkiseurannassa onnistumisprosentit olivat 86,3 % (A-ryhmä) ja 91,7% (B-ryhmä). 

TT-kuvauksen avulla suoritettu happi-otsoni-injektio on tutkitusti tehokas menetelmä, ja sadoissa tutkimuksissa sen onnistumisprosentti on ollut 70-90 riippuen potilasjoukosta ja ongelman vakavuudesta ja hoidon suoritusmenetelmästä. Tässä tutkimuksessa päästiin onnistumisprosenttien yläpäähän tai jopa hieman yli. Hoito katsotaan onnistuneeksi silloin kun kivut joko katoavat täysin tai ainakin lievenevät niin paljon, etteivät haittaa päivittäisiä askareita. Tässä uudessa tutkimuksessa otsoniterapia oli yhdistetty kollagenaasiin, mistä siitäkin on jo aiemmin tullut muutamia tutkimuksia. Täysin uutta sen sijaan oli otsonin yhdistäminen Psoas compartment block –toimenpiteeseen, joka selvästi nopeutti vaikutusta ja mahdollisesti lisäsi onnistumisen todennäköisyyttä myös pitkällä aikavälillä. Tuolloin erot kuitenkin olivat niin pieniä, ettei tämä tutkimus selkeästi osoittanut toimenpiteen lisäarvoa pelkkään otsoni+ kollagenaasi-injektioihin tai jopa pelkkään otsoniin (jota ei tässä tutkimuksessa tutkittu). Joka tapauksessa tämäkin tutkimus tarjosi lisätodisteita otsonin hämmästyttävästä tehosta selkäkipujen hoidossa, ja tiettyjen lisätoimenpiteiden avulla tätäkin tehoa voidaan vielä lisätä ja/tai nopeuttaa.

Linkki PubMed-tietokantaan: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25041326

Venäläistutkimus atooppisen ihottuman hoidosta otsonilla

Näitä tulee varsin tiheästi, enkä läheskään kaikista jaksa kirjoitella tänne - nimittäin venäläisiä otsoniterapiatutkimuksia. Tämä uusi tutkimus koskee lasten (5-10 v) keskivakavaa atooppista ihottumaa. Siinä 67 lapsen joukko jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäistä hoidettiin perinteisillä menetelmillä ja toista niiden lisäksi otsoniterapialla. Potilailla tutkittiin ennen kaikkea ihon mikrobistossa tapahtuvia muutoksia, sillä tietyt bakteerit ja sienet ylläpitävät ja pahentavat tällaisia ihottumia. Samoin potilailta tutkittiin immuniteettiin liittyviä parametreja. Molemmissa ryhmissä tulokset olivat hyviä, mutta otsonia saaneilla tulokset tulivat nopeammin ja ne myös kestivät kauemmin. Ihon mikrobisto väheni ja immuniteetti koheni, jonka vuoksi iho normalisoitu ja tämä normalisoituminen kesti huomattavan pitkään. Tietoni tutkimuksesta perustuvat oheiseen tiivistelmään, sillä kyseistä artikkelia ei Suomen kirjastoista löydy, enkä lähde maksamaan venäläisille kustantamoille, jotta saisin artikkelin käyttööni. Näin ollen en tiedä tutkimuksesta paljoakaan, kuten käytettyjä menetelmiä tai yksityiskohtaisemmin esitettyjä tuloksia. Siitä huolimatta päätin mainita tutkimuksesta, sillä lasten atooppiset ihottumat ovat yleisiä myös Suomessa, ja kaikki niiden hoitoon liittyvä tieto on varmasti tervetullutta.

Eläinkoe vatsakalvontulehduksen hoidosta otsonilla

Uusi japanilainen eläinkoe keinotekoisen peritoniitin eli vatsakalvontulehduksen hoidosta otsonilla. Hiirien tulehdus aiheutettiin lipopolysakkarideilla ja sen jälkeen niitä hoidettiin injektoimalla otsonoitua vettä vatsakalvonsisäisesti. Tämän seurauksena tulehdusta kuvaavan tuumorinekroositekijä alfan pitoisuudet putosivat ja vastaavasti tärkeimmän suojaavan antioksidantin eli superoksididismutaasin aktiivisuus nousi. Tutkijoiden mukaan otsonoidulla vedellä on tulehdusta estäviä ominaisuuksia ja se on potentiaalinen terapeuttinen vaihtoehto akuuttiin tulehdukseen.

Tutkimustulos ei sinällään ollut yllätys, sillä vastaavia tuloksia on havaittu lukuisissa muissa ympäri maailmaa tehdyissä eläinkokeissa. Tämä lienee ensimmäinen, jossa vatsakalvonsisäinen otsonihuuhtelu tehtiin otsonoidulla vedellä, kun yleensä se tehdään happi-otsonikaasuseoksella. Vielä yleisempää vastaavissa eläinkokeissa on ollut peräsuolihuuhtelu otsonikaasulla, joka on pienillä koe-eläimillä epäilemättä helpoiten suoritettavissa.

Ohessa on linkki PubMed-tietokantaan. Kyseistä lehteä en saanut käsiini, joten tietoni artikkelista ovat peräisin oheisesta tiivistelmästä.

Tutkimus säärihaavojen hoidosta otsonilla

Uudehko kiinalainen tutkimus diabeettisten säärihaavojen hoidosta otsonilla. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 50 potilasta, jotka jaettiin hoitojen perusteella kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sai otsoniterapiaa, jossa haavaista jalkaa kaavittiin ja sen jälkeen huuhdeltiin happi-otsoniseoksella suljetussa pussissa päivittäin 20 päivän ajan. Joka kerran jälkeen haavan sidottiin. Toinen ryhmä sai perinteisiä hoitoja, joissa potilaiden haavat kaavittiin ja sidottiin päivittäin sekä pidettiin huolta haavojen riittävästä kosteudesta. Potilailta tutkittiin haavojen paranemisnopeutta, ihon kollageenin määriä sekä useiden paranemista edistävien kasvutekijöiden erittymistä haava-alueella. tulokset suosivat selvästi otsonin käyttöä. Keskimäärin haavat pienenivät otsoniryhmässä 6,84 cm2 kun kontrolliryhmässä vain 3,19 cm2. Otsoniryhmän 25 potilaasta kuudella haavat umpeutuivat täysin, 12:sta ne pienenivät yli 50%, viidellä alle 50% ja kahteen hoito ei näyttänyt tehoavan. Kontrolliryhmässä haavat umpeutuivat kolmella potilaalla, seitsemällä ne pienenivät yli 50%, kuudella alle 50% ja yhdeksään hoito ei tehonnut. Kaikki nämä tulokset suosivat otsonia ja erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkittäviä. Myös ihoa vahvistavia kollageenikuituja oli otsonia saaneilla enemmän. Samoin kaikkien tutkittujen paranemista edesauttavien kasvutekijöiden pitoisuudet nousivat otsoniryhmässä selvästi enemmän. Tämä on erittäin merkittävä havainto, sillä kasvutekijät ovat tunnetusti hyviä haavojen parantamisessa. Niiden annosteleminen ulkoisesti on kuitenkin vaikeaa, sillä ne hajoavat nopeasti, jolloin vaikutus jää lyhytaikaiseksi. Otsonin avulla stimuloitiin sisäsyntyistä kasvutekijöiden tuotantoa, jolloin niiden vaikutus oli käytännössä jatkuvaa ja tutkijat itsekin olettivat sen olleen tärkein syy otsoniryhmässä havaittuihin selvästi parempiin tuloksiin. Valitettavasti liian monet yhä olettavat, että otsonin pääasiallinen vaikutusmekanismi on sen antimikrobinen ominaisuus. Yhtään vähättelemättä antimikrobisten ominaisuuksien vaikutusta tietyissä sovellutuksissa, olen silti eri mieltä. Otsoniterapialla kun on hoidettu menestyksellisesti lukuisia tauteja ja oireita, joihin ei liity mitään infektiota. Mielestäni tämän tutkimuksen heikkous oli sen lyhyt seuranta-aika. Kolmessa viikossa ehti toki tapahtua paljon, mutta olisi ollut mielenkiintoista seurata, mitä olisi tapahtunut, jos hoitoja olisi jatkettu jopa kolme kuukautta. Todennäköisesti umpeutuneita haavoja olisi ollut paljon enemmän.

Linkki tutkimukseen

Kivuliaan leukanivelen hoitoa otsonilla

Uudehko turkkilainen tutkimus kivuliaan leukanivelen hoidosta otsonilla. Tutkimuksessa oli mukana 63 potilasta. Otsoniterapia annettiin saksalaisella OzonyTron-laitteella. Siinä on lasinen koetin, joka joutuessaan kosketuksiin kudoksen kanssa, aiheuttaa purkauksen, jossa syntyy yksiatomista, kaksiatomista ja kolmiatomista happea eli otsonia. Laitteen korkeataajuinen stimulointi vaikuttaa stimulanttina myös syvemmällä kudoksessa. Tällaista otsoniterapiaa annettiin 33 potilaalle kolmesti viikossa 10 minuutin ajan. Hoito ei ollut kivulias, mutta potilaat kertoivat sen lievästi lämmittävän hoidettavaa aluetta. Loput 30 potilasta saivat kolmen eri särkylääkkeen yhdistelmää päivittäin niin ikään viikon ajan. Tulokset otsoniryhmässä olivat parempia. Otsonia saaneiden suut aukenivat merkittävästi enemmän ja parhaat tulokset havaittiin vain otsoniryhmän potilailla. Kipu VAS-asteikolla väheni otsoniryhmässä keskimäärin 6,3:sta 3,0:aan kuin lääkeryhmässä vähennystä oli 6,9:sta 5,0:aan. Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkittävä. Myös niiden potilaiden suhteellinen osuus, joilla kipu putosi merkittävästi, oli otsoniryhmässä suurempi. Otsoniryhmässä kolmella potilaalla kipu katosi täysin, kun lääkeryhmässä vastaavia tapauksia ei hoitoviikon aikana tullut. Yhteenvedossaan tutkijat pitivät otsoniterapiaa tehokkaana hoitona kivuliaan leukanivelen hoitoon, ja se osoittautui paremmaksi kuin perinteinen lääkitys.

Linkki tutkimukseen

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Otsoniterapia kihdin hoidossa



En ole aiemmin kirjoittanut mitään otsoniterapiasta kihdin hoidossa. Vaikka otsonilla on saatu hyviä tuloksia erilaisten niveltulehdusten hoidossa, kihti on kuitenkin ollut tauti, jota ei syystä tai toisesta ole kunnolla tutkittu. Kihti on tautilila, jossa virtsahappoa muodostuu ylimäärin vereen aiheuttaen lukuisia ongelmia, kuten kivuliasta niveltulehdusta, mutta myötävaikuttaa myös muihin tauteihin, kuten munuais- ja sydän- ja verisuonisairaudet. Tilanne muuttui reilu vuosi sitten, kun kiinalaiset tutkijat tekivät pienimuotoisen tutkimuksen otsoni-autohemoterapian vaikutuksesta kihdin hoitoon. Tutkimuksessa oi mukana 10 potilasta, jotka saivat kaikkiaan 10 kertaa otsoni-autohemoterapiaa. Siinä potilaalta otettiin 200 ml verta, joka käsiteltiin antigoakulantilla ja otsonilla (50 mg//l) ja infusoitiin takaisin potilaaseen. Potilaat tutkittiin kaikkiaan kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli ennen hoitoja. Toinen kerta oli 1-4 viikon kuluttua, jolloin heille oli suoritettu 3-4 hoitoa. Kolmas kerta oli hoitojakson päätyttyä, joka potilaasta riippuen oli 5-28 viikkoa toisesta tarkastuksesta.

Hoitojen tulokset olivat hyviä. Ensimmäiseen tarkastukseen mennessä potilaiden kipu putosi VAS-asteikolla keskimäärin 5,35:sta 3,3:een. Hoitojakson päätyttyä se oli keskimäärin 2,30. Muutos kivun vähenemisessä oli merkittävää (p=0,027). Potilaiden kreatiniinin puhdistusnopeus kasvoi myös, mutta muutos oli merkittävää vain alussa, ja hoitojakson lopussa se oli palautunut lähes ennalleen.

Vaikka tulokset olivat hyviä, tutkimus itsessään oli liian suppea varmojen johtopäätöksien tekemiseen. Joka tapauksessa tutkijat toteavat, että heidän tutkimuksensa tarjoaa hyvät perusteet aloittaa kattavammat tutkimukset, joissa otsoni-autohemoterapian mekanismit ja ilmeiset hyödyt kihtipotilaille saadaan paremmin varmistettua.

Tutkimusartikkeli löytyy kokonaisuudessaan tuolta: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4186361/