maanantai 26. kesäkuuta 2017

Otsonoitu oliiviöljy valkojäkälän hoidossa



Valkojäkälä (latinaksi lichen sclerosus et atrophicus, LSA) on ihon ja limakalvonsidekudoksen sairaus, jossa kollageeni- ja kimmosäikeet rappeutuvat ja verisuonisto kärsii, ihon kimmoisuus vähenee ja iho arpeutuu. Tautia on enemmän naisilla kuin miehillä. Yleisin sairastumisikä on 50–60 vuotta, mutta valkojäkälää tavataan myös lapsilla. Sen syytä ei varmuudella tunneta, mutta ditä pidetään yleisesti autoimmuunitautina.

Venäläiset tutkijat (Fataliyeva ym. 2009), ovat tutkineet ulkosynnyttimien alueella olevan valkojäkälän hoitoa otsonoidulla oliiviöljyllä. Tutkimuksessa oli mukana 60 potilasta, joista otsonoitua öljyä käytti 20. 20 muuta potilasta sai laserhoitoa ja loput 20 glukokortikoidivoidetta. Otsonoitua öljyä käytettiin päivittäin 7-10 päivän ajan.

Kaikilla otsonoitua öljyä saaneilla taudin oireet joko katosivat kokonaan tai vähenivät merkittävästi. Kihelmöinti katosi ja psykosomaattinen puoli koheni myös. 1,5 vuoden jälkiseurannan aikana 80% potilaista oireet eivät uusiutuneet lainkaan. 15%:lla potilaista oireet uusiutuivat kertaalleen 1,5 vuoden aikana, mutta heilläkin uusi hoitojakso otsonoidulla öljyllä poisti oireet tehokkaasti. Huomattavaa on, että laserhoidossa uusiutumisia tapahtui 50% potilaista, ja glukokortikoidivoiteella hoidetuista näin tapahtui kaikille keskimäärin 6-7 kertaa jälkiseurannan aikana. Tutkijat totesivat otsonoidun öljyn olleen hyvin tehokasta ja suosittelivat sitä niin alkaviin kuin myös uusiutuneisiin valkojäkälän oireisiin.

Tutkimuksesta ei kannata kysellä sen enempää, sillä minulla itselläni oli vain lyhyt kongressitiivistelmä käytössä, kun tätä kirjoitin. Niinpä mm. hoitomenetelmiä en tiedä sen tarkemmin. Artikkelissa mainittiin, että öljytyyppi oli otsonoitu oliiviöljy, joka on Venäjällä yleisin, mutta varsinkin kuubalaiset luottavat eniten otsonoituun auringonkukkaöljyyn ja Italiassa yleistynyt otsonoitu seesamiöljy lienee tähänkin tehokkain vaihtoehto.

Myös Suomessa olen saanut muutaman kerran positiivista käyttäjäpalautetta valkojäkälän hoidosta otsonoidulla öljyllä. Vahvuudeksi suosittelen siihen joko normaalivahvuista tai mietoa otsonoitua öljyä. Normaalivahvuisista pidän otsonoitua seesamiöljyä parempana, mutta mietoa on saatavilla ainoastaan otsonoituna oliiviöljynä. Herkkien limakalvojen alueella normaalivahvuinenkin öljy on aiheuttanut satunnaisesti epämiellyttävää kutinaa, ja siksi mieto on niissä tapauksissa varmempi, vaikkakin normaali todennäköisesti silti tehokkaampi vaihtoehto.

Viite

Fataliyeva, G., R. Chandra-D’Mello & G. Grechkanev, Treatment of Dystrophic Diseases of the Vulva with Use of the Ozonized Olive Oil ‘Superozonid’ [Abstract]. International Journal of Gynecology & Obstetrics 107(Suppl. 2): S555, 2009.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Miksi otsonoitu oliiviöljy ei ole yhtä hyvää kuin otsonoitu seesamiöljy?



Otsonoitu oliiviöljy on viimeisen parin vuoden aikana saanut paljon tunnettavuutta. Se onkin erinomainen tuote monenlaiseen ihonhoitoon, oli kyseessä sitten terve, tai enemmän tai vähemmän vaurioitunut iho. Tällä tarkoitan juuri ns. normaalivahvuista öljyä, sillä vahvemmat sisältävät enemmän mm. happoja ja aldehydejä, jotka jopa heikentävät monia ihonhoito-ominaisuuksia.

Italiassa Sienan yliopistossa on vertailtu erilaisten ja erivahvuisesti otsonoitujen kasviöljyjen ominaisuuksia keskenään. Valacchi ym. (2013) havaitsivat, että ihoa uusivien kasvutekijöiden määrä nousi eniten juuri otsonoidulla seesamiöljyllä. Samoin koe-eläinten keinotekoiset haavat umpeutuivat sillä parhaiten. Otsonoitu oliiviöljy oli toinen ja viimeiseksi jäi otsonoitu pellavansiemenöljy. Vaikka erot eivät suuria olleetkaan, olivat ne joka tapauksessa tilastollisesti merkittäviä.

Tutkijat eivät osanneet selittää selkeitä syitä näille eroille. Toki he olivat tietoisia eri öljyjen erilaisesta rasvahappokoostumuksesta, ja päättelivät että sillä oli asiaan merkitystä. Minäkään en täysin tarkkaa vastausta tiedä, mutta lukuisissa analyyseissä ja muissa kokeissani laboratoriossa olen tehnyt mielenkiintoisia havaintoja.

Kun mittaan valmiista otsonoidusta öljystä siinä olevan vapaan hapen määrää, käytän menetelmänä niin sanottua jodometristä titrausta. Tällä menetelmällä selvitän, miten paljon otsonia on öljyyn on reagoinut ja toisaalta saatan myös selvittää, miten nopeasti syntyneiden otsonidien vapaa happi vapautuu. Olen havainnut, että kun teen täsmälleen samalla tavalla otsonoitua oliivi- ja seesamiöljyä, on seesamiöljyssä vapaan hapen määrä selvästi suurempi. Niinpä sitten viime viikolla tein kokeen tämän varmistamiseksi. Valmistin samaan aikaan samanlaisilla laitteilla molempia öljyjä. Vaihdon laitteet otsonoinnin puolivälissä, niin että kumpikin laite tuotti saman aikaa otsonia molempiin öljyihin. Öljyistä tehtiin normaalivahvuisia. Tällöin otsonoinnin koko aikana öljyissä oli runsaasti otsonin kanssa reagoivia kaksoissidoksia, joten käytännössä kaikki otsoni reagoin molempiin öljyihin. Niinpä öljyihin johdetun otsonin määrä oli käytännössä täysin sama.

Yksityiskohtaiset tiedot otsonoitujen öljyjen analyyseistä pidän liikesalaisuutena. Lyhyesti silti mainitsen, että öljyjen otsonidit ja muut peroksidit vapauttavat jodipitoisista suoloista jodia happamissa olosuhteissa. Tämän vapautuneen jodin määrä voidaan mitata hyvin tarkasti lisäämällä sekaan ainetta, joka muuttaa tumman jodin takaisin värittömäksi jodidiksi. Kun käytettyjen aineiden pitoisuudet tiedetään, voidaan tarkasti laskea öljyistä vapautuneen aktiivisen hapen määrä.



Tutkinkin molemmista öljyistä vapautuneen hapen määrää vuorokauden kuluttua siitä, kun ne oli liuotettu reaktioliuokseen. Seesamiöljyssä se oli noin 32% suurempi kuin oliiviöljyssä. Tästä voidaan siis todeta, että otsonoitu seesamiöljy vapauttaa otsonideissa olevaa happea selvästi paremmin kuin täysin vastaavasti otsonoitu oliiviöljy. Tällä voidaan myös selittää Sienan yliopiston tutkijoiden havaintoja paremmista tuloksista käytännön kokeissa.

Joku voisi nyt kysyä, että eikö otsonoidulla oliiviöljyllä päästäisi samaan, jos sitä otsonoisi enemmän? Oikea vastaus on, että päästään kyllä, mutta otsonoinnin yhä jatkuessa lisääntyy myös haitallisten happojen ja aldehydien määrä. Aiemmissa Sienan yliopiston tutkimuksissa havaittiinkin, että niin liian mietojen kuin liian vahvojenkin otsonoitujen öljyjen tehoa oli heikompi (Valacchi ym. 2011). Miedossa se johtui epäilemättä vähäisemmästä tehoaineiden (otsonidien ja peroksidien) määrästä. Vahvassa taas syynä oli liiallinen öljyn sekaan syntyneiden haitallisten yhdisteiden määrä. Toisin sanoen, otsonoimalla oliiviöljyä vahvemmaksi, ei päästä yhtä hyviin tuloksiin. Minäkin tutkin vielä noista mainituista öljynäytteistä niin sanotun happoarvon, eli neutraloin näytteet vahvalla emäksellä. Arvot olivat molemmissa öljyissä pienet ja lähellä toisiaan, eli haitallisia aineita niissä oli yhtä vähän.

Koska otsonoitu oliiviöljy on viime aikoina ollut enemmän julkisuudessa, sitä kysellään yhä paljon. Hyvä tuote sekin ehdottomasti on, mutta on toki harmillista, jos julkisuuden vuoksi vielä parempi tuote jää kokeilematta. Vaikka itse tuotan molempia öljyjä, olen viime vuosina liputtanut seesamiöljyn puolesta. Usein onkin käynyt niin, että asiakas on aluksi ollut haluton vaihtamaan otsonoitua oliiviöljyä toiseen, kun on kokenut sen hyväksi. Kun hän viimeinkin on uskaltautunut kokeilemaan vastaavaa seesamiöljyä, on palaute ollut poikkeuksetta positiivista, eikä paluuta oliiviöljyyn ole enää ollut.

Molemmissa öljyissä on toki otsonoiduille öljyille luonteenomainen epämiellyttävä haju. Hajusta olen kuullut monenlaisia mielipiteitä. Useimpien mielestä otsonoidun seesamiöljyn haju on ollut vähemmän epämiellyttävä, vaikka päinvastaisiakin mielipiteitä satunnaisesti olen kuullut.

Viimeisin seikka suosia otsonoitua seesamiöljyä, on sen juoksevampi olomuoto. Oman yritykseni White Swan -tuotenimellä myytävät öljyt pakataan ilmattomaan pumppupulloon. Se on erinomainen pakkaus, koska öljy ei pääse kosketuksiin ilman kanssa ja toisaalta pullon nouseva mäntä pitää huolen, että kaikki tuote saadaan pullosta ulos – siis ainakin siinä tapauksessa, ettei tuote ole liian jäykkää. Otsonoituja öljyjä kannattaa säilyttää jääkaapissa, sillä se parantaa niiden säilyvyyttä merkittävästi. Jääkaapissa jopa normaali otsonoitu oliiviöljy saattaa jähmettyä niin, ettei se tule helposti ulos pumppupullosta ilman lämmitystä. Vastaavalla seesamiöljyllä tällaista ongelmaa ei koskaan ole. Se on luonnostaan juoksevampaa. Siksi se tulee pullosta helposti kylmänäkin, mutta on myös helpompi levittää ohueksi kerrokseksi iholle.

Lue myös artikkeli: Miksi en enää valmista enkä suosittele supervahvaa otsonoitua oliiviöljyä?

Viitteet:

Valacchi, Giuseppe, Yunsook Lim, Giuseppe Belmonte, Clelia Miracco, Iacopo Zanardi, Velio Bocci, and Valter Travagli. “Ozonated Sesame Oil Enhances Cutaneous Wound Healing in SKH1 Mice.” Wound Repair and Regeneration: Official Publication of the Wound Healing Society [and] the European Tissue Repair Society 19, no. 1 (February 2011): 107–15.

Valacchi, G., I. Zanardi, Y. Lim, G. Belmonte, C. Miracco, C. Sticozzi, V. Bocci, and V. Travagli. “Ozonated Oils as Functional Dermatological Matrices: Effects on the Wound Healing Process Using SKH1 Mice.” International Journal of Pharmaceutics 458, no. 1 (December 15, 2013): 65–73.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Palautetta otsonoidun seesamiöljyn käytöstä aknen hoidossa



Hiljattain eräs naishenkilö kirjoitti White Swan -tuotteista palautetta facebook-ryhmääni.


”Hei. Kiitos otsonoitu seesamiöljylle minun akne (mistä olin kärsinyt yli 10 vuotta) hävisi kokonaan parissa kuukaudessa. Kiitos "terveyshullulle" äidille joka löysi teidän artikkelin/mainoksen terveyslehdestä ja kehotti kokeilemaan ja tottakai suuret kiitokset sen tuotteen kehittäjille :-) Käytän öljyä vieläkin, mutta harvemmin ja käytän myös shea kosteusvoidetta ja iho on kuin samettia. Nyt voin käydä ulkona ilman meikkivoidetta/puuteria. Mikä helpotus! Kiitos!!!”

Vastasin hänelle seuraavasti:

Kiitos palautteesta. Tuotteen kehittäjä olen tavallaan minä, eli Sallisen Miika, kuten useimmat varmaan tietävät. Minäkään en kunniaa voi paljon itselleni ottaa, vaan pidän itseäni ennemmin sen löytäjänä, ja kun vielä kemisti satuin olemaan, oli minulla mahdollisuus myötävaikuttaa siihen, että otsonoituja öljyjä Suomessa saadaan. Oman otsonoidun seesamiöljyni esikuvana on ollut kuubalainen Oleozon-kauppanimellä myytävä otsonoitu auringonkukkaöljy, josta on paljon tutkimuksia. Hoitavien otsonidien määrä öljyssäni on vastaava kuin Oleozonissa. Vuodesta 2009 lähtien otsonoitua seesamiöljyä on tutkittu erityisesti Sienan yliopistossa Italiassa, jossa se on uusinut ihoa ja parantanut koe-eläinten haavoja kaikkein parhaiten, ja selvästi paremmin kuin mm. otsonoitu oliiviöljy, joka harmillisesti on saanut Suomessa enemmän julkisuutta. Seesamiöljyssä on myös itsessään tärkeitä ihoa hoitavia ainesosia. Rasvahappokoostumukseltaan se on lähellä auringonkukkaöljyä, joten molempia ei ole syytä tuottaa. Nykytutkimuksen mukaan otsonoitu seesamiöljy olisikin kaikken parasta. Käyn tämän kuun lopulla eräässä kongressissa Tbilisissa, jossa tapaan niin italialaisia kuin kuubalaisiakin tutkijoita. Lupaan kertoa myös heille terveisesi.

Voiteista sen sijaan voin ottaa enemmän kunniaa itselleni. Tänäänkin vietin laboratoriossani pitkän illan uusia näytteitä tehdessä. Voinkin luvata, että jo kesän aikana jotain uutta ja vieläkin parempaa on tulossa.

Ja loppuun vielä kuvakaappaus postauksesta: