lauantai 11. tammikuuta 2020

Otsonoidut ihonhoitotuotteet aknen hoidossa

Akne eli finnitauti on yksi yleisimmistä ihotaudeista, joihin otsonoituja öljyjä ostetaan. Niinpä onkin outoa, ettei aihetta ole kunnolla tutkittu. Tieteellisessä kirjallisuudessa oleva tieto on toistaiseksi hyvin niukkaa, ja kestääkin varmasti vielä pitkään, ennen kuin todistusaineistoa voidaan kutsua vakuuttavaksi. Silti jonkin verran tutkimustietoa on saatavilla, ja kokemusluontoista palautetta tulee säännöllisesti. Koska aihe kiinnostaa monia, päätin kirjoittaa aiheesta edes sen, minkä voin kirjoittaa perustuen tieteellisiin artikkeleihin, saamaani palautteeseen sekä muuhun tietoon otsonoitujen öljyjen vaikutuksista. 

Manuel Gómezin tutkimus 

Vaikka otsonoituja öljyjä on käytetty jo yli sadan vuoden ajan, yleiseen käyttöön ne tulivat 1980-luvun lopulla Kuubassa. Poliittisen tilanteen vuoksi useat ihmiset ovat loikanneet maasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Yksi heistä on lääkäri Manuel Gómez, joka oli Silvia Menéndezin ohella toinen henkilö, joka perusti otsonin käyttöä tutkivan keskuksen Kuubaan. Gómezin loikkaus oli vähällä lopettaa koko tutkimuksen maassa, mutta onneksi viranomaiset olivat jo nähneet otsonin ja otsonoitujen öljyjen mahdollisuudet, joten tutkimus sai jatkua, ja se jatkuu yhä.

Manuel Gómez on internetsivuillaan julkaissut nuoruusiän aknea koskevan suppeahkon 20 potilasta kattavan tutkimuksen. Pääosalla potilaista akne oli vain lievästi haavaista, mutta joukossa oli kahdeksan vakavampaakin tapausta. Potilaat käyttivät otsonoitua voidetta kahdesti päivässä aina pesun jälkeen. He vierailivat klinikalla tarkastuksessa kahdesti. Ensin 15 ja uudestaan 30 päivän kuluttua hoidon aloituksesta. Ensimmäisellä vierailulla jo 15 potilasta (75 %) oli saanut kiitettävän diagnoosin. Heidän kutina, märkärakkulat ja tulehtuneet talirauhasen haavat olivat kadonneet. 30 päivän kuluttua loputkin potilaat saivat saman diagnoosin. Tutkimus oli toki erittäin lupaava, mutta kaikesta huolimatta suppea, eikä potilaita verrattu minkään muun lääkityksen käyttäjiin. Lisäksi se on julkaistu ainoastaan yksityisillä internetsivuilla, jollaista ei lähteenä pidetä yhtä arvostettuna kuin vertaisarvioitua tieteellistä kausijulkaisua. Raportti oli myös ylimalkainen, ja esimerkiksi käytetyn voiteen vahvuutta tai muita ominaisuuksia ei kerrottu tarkemmin. Aknen hoitamiseen otsonoiduilla öljyillä on kuitenkin vahvoja teoreettisia perusteita. Myös Suomessa käyttäjäkokemukset ovat olleet hyviä, joten siltä osin tutkimus lienee luotettava. Gómezin tutkimus on kuitenkin ainoa aknea käsittelevä tutkimus, jossa useita henkilöitä on hoidettu otsonoidulla ihonhoitotuotteella. 

Palautteita tuotteiden käyttäjiltä 

Seuraavaksi kirjoitan muutamia palautteita, joita eri ihmiset ovat saaneet akneen liittyen. Suuri osa niistä on kopioitu muista tämän blogin kirjoituksista. Painotan, että kyseessä on vain pieni osa saamastani palautteesta. Usein ihmiset kertovat palautetta kasvotusten, tai sitten kuulen siitä tuotteiden jälleenmyyjien tai muiden välikäsien kautta. Tänne blogiin kirjoitan kuitenkin vain sellaista palautetta, jonka olen saanut kirjallisesti ja josta minulle on jäänyt dokumentti, jonka avulla palautteen antaja voidaan tarvittaessa jäljittää. Mitään sellaista palautetta en kirjoita, mitä en voi tarvittaessa todistaa oikeaksi. 

Julkisuuden henkilöiden antamaa palautetta 

Aivan ensimmäiseksi kerron julkisuuden henkilöistä, jotka ovat saaneet apua muiden iho-ongelmiensa ohella myös finneihinsä. Tunnetuin heistä lienee Suvi Tiilikainen (os. Miinala), joka on tunnettu meikkitaiteilija ja entinen Miss Suomi.

Esimerkiksi huhtikuun 2015 Olivia-lehdessä Suvi kertoi seuraavaa: 

”Finnit ovat olleet minulle riesa 11-vuotiaasta asti. Kun akne 20-vuoden taistelun jälkeen hellitti, ensimmäinen raskauteni laukaisi periodaalidermatiitin, eli suunympärysihottuman. Vääränlainen voide voi nostaa päivässä 20 valkopäistä finniä suupielten ympärille. Ihottuma voi yltyä myös tulisesta ruuasta, auringosta tai liian kylmästä tai kuumasta ilmasta. Lukuisat antibioottikuurit ja Roaccutan-lääkekuuri ovat auttaneet vain hetkellisesti.

Löysin nettipalstoja lukemalla otsonoidun oliiviöljyn. Se on jämäkkää antimikrobista öljyä, jota käytetään aamuin illoin kasvovoiteen tapaan. En ole eläessäni löytänyt mitään niin ihmeellistä. 24 vuotta minua vaivanneet finnit katosivat neljässä päivässä, eivätkä ne ole tulleet takaisin, vaikka olen tehnyt kaikkea, mikä ennen ärsytti ihoani.” 

Vastaavaa palautetta Suvi antoi keväällä 2016, jolloin häntä haastateltiin Iltalehdessä. Niin paljon kuin tällaisesta on mainetta tullut, minua kuitenkin hieman harmittaa, että juuri otsonoitu oliiviöljy on näiden artikkelien vuoksi saanut eniten julkisuutta. Otsonoitu seesamiöljy uudistaa ihoa tutkitusti paremmin, ja sitä olen tarkemmin perustellut toisessa artikkelissa. En myöskään suosittele käyttämään vahvaa otsonoitua oliiviöljyä, sillä normaalivahvuiset uudistavat ihoa paremmin. Alla on osittainen kuvakaappaus Iltalehden artikkelista. Samassa artikkelissa otsonoitua öljyä mainosti myös toinen tunnettu meikkitaiteilija Piia Hiltunen. Hän tosin ei maininnut finneistä, mutta atooppisesta ihottumasta hän oli päässyt sen avulla eroon. Niin Suvista kuin Piiastakin olen aiemmin kirjoittanut omat artikkelinsa. 

Saamaani käyttäjäpalautetta liittyen finnien hoitoon

Seuraavassa kirjoitan muutamia käyttäjäpalautteita, joita olen viimeisten vuosien aikana saanut. Monissa niissä on kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, joita en ole korjannut, vaan kaikki lainaukset ovat juuri sellaisia, jollaisena olen ne saanut.

Sähköpostiin tullutta palautetta marraskuulta 2018

"Hei!

Haluaisin sanoa pari asiaa käyttämistäni otsonituotteista. Sesamöljy ja hyaluronivoide ovat minulla tällähetkellä käytössä olevat ainoat ihonhoitotuotteet, ja olen todella kiitollinen tästä toimivasta, yksikertaisesta ja edullisesta konseptista! Ihossani tapahtui häkellyttävä muutos melko pian aloitettuani otsoniöljyn käytön. Kaikki näppylät ja tulehduksen kaltaiset kasvoista ja muualta katosivat. Ja Intiimialueen herpes ei ole palannut. Olen aiemminkin näyttänyt ikäistäni nuoremmalta, mutta nyt lähes 60 -vuotiaana otsani iho on täysin sileä. Ihmeellistä! Ihoni oli aiemminkin ollut melko hyvä, iästäni huolimatta sileä, mutta poskien sivualueilla ja leuan alueella sekä rintakehän iholla oli ajoittain pidempiäkin aikoja näppylää. Aikaajoin kasvoihin nousi ihon alle kipeitä isohkoja ”marjoja”, jotka saattoivat olla kuukausia vaivoina, mutta joita en koskaan tullut vieneeksi ihotautilääkärin katsottavaksi.

Lisäksi minulle puhkesi intiimialueelle herpes 53 -vuotiaana. Kynsisieni vuotta aikaisemmin. Olen käyttänyt näitä tuotteita muistaakseni vuodesta 2015 saakka, kun mieheni etsi tietoa valkojäkälän hoitamiseen reseptilääkkeen ohelle/ tilalle. Olen tilannut supervahvaa otsonituotetta kynsisienen hoitoon pari purkkia myös toiselta suomalaiselta toimittajalta, mutta siirryin tuohon seesamöljyyn lopulta siinäkin vaivassa.

Olen käyttänyt kasvojeni ihoon vuodesta 2015 pääasiassa otsonoitua seesamöljyä ja luopunut kaikista muista kosmeettisista ihonhoitoaineista jo kaksi vuotta sitten. Pesen ihoa vain suihkuvedellä, en käytä pesuaineita. Poistan meikin myös käyttämällä seesamöljyä. Välillä mietin, ajaisiko  rypsiöljy saman halvempana tuotteena saman asian :) Seesamöljyä käytän intiimialueille jatkuvasti, kaksi kertaa päivässä. Herpeslääkkeitä en ole käyttänyt sitten 2015. Kynsisieni on ollut vaikeampi hoitaa, vaatii niin paljon vaivaa ja sitoutumista.

Jos jostakin pitää valittaa, otsoniöljytahrat eivät lähde vaatteista millään tahranpoistoaineella, joita on markkinoilla saatavilla. Ja esim saumattomien pikkuhousujen liimaliitokset aukeavat (esim sloggi -pikkuhousut) otsoniöljyn takia.

Ystävällisin terveisin NN"

Tähän omia kommenttejani: Käyttäjä on aivan oikeassa kehuessaan juuri otsonoitua seesamiöljyä. Oikeassa käyttäjä on myös siinä, ettei liian vahva öljy ole parasta, vaan useimmissa iho-ongelmissa normaalivahvuinen on parempaa. Kynsisienestäkin käyttäjä on oikeassa, eli helposti se ei lähde edes näillä aineilla. Siitäkin on sitoutuvalla hoidolla mahdollisuus päästä eroon, kuten olen toisaalla kirjoittanut.

Palautetta elokuulta 2018

Elokuussa 2018 eräs naishenkilö tilasi kaksi pulloa White Swanin otsonoitua kosteusvoidetta hyaluronihapolla. Tilauksen yhteyteen hän kirjoitti seuraavan palautteen:

”Olen ollut ihan supertyytyväinen tähän tuotteeseen. Olen kokeillut aiemmin vaikka mitä, mutta ihoni on ollut kauhea (näppyjä vielä 40-vuotiaana, pintakuivuutta, läikkiä jne), mutta nyt se on tosi hyvässä kunnossa ja olen ihan varma, että se johtuu pitkälti tästä tuotteesta. Kiitos!”

Palautetta helmikuulta 2018

”Hei! Tahtoisin kiittää loistavasta tuotteesta! Olin lokakuussa käymässä äitini kanssa Kokkolan Hyvän tuulen messuilla, tai "Humpuukimessuilla", kuten äitini sanoisi. Messuilla oli jos jonkinlaista Tarot-lukijaa ja kristallikauppiasta. Seasta löytyi White Swanin myyntipiste, josta ostimme sekä minulle, että äidille kasvovoiteet. Miika suositteli akneiholleni (hormonaalinen akne) otsonoitua seesamiöljyä. Kokeilin tuotetta heti samana iltana ennen nukkumaanmenoa, ja huomasin eron jo seuraavana aamuna. Yleensä minulla oli leuassa jatkuvasti kutiseva ja ärsyttävä tunne, joka oli kadonnut kokonaan. Finnejä minulla ei ole lokakuun jälkeen ole ollut ollenkaan, paitsi kerran, kun otsonoitu seesamiöljy oli loppu, ja jouduin päivän verran käyttämään toista ihovoidetta. Olen otsonoidun seesamiöljyn myötä voinut lopettaa e-pillerit, jotka lääkäri oli minulle kirjoittanut aknen hoitoon. Sain pillereistä inhottavia sivuvaikutuksia, mm. pahoja migreenikohtauksia. Nyt elän finnitöntä ja migreenitöntä elämää! Kiitos siitä! :)”

Toukokuussa 2017 saatu palaute

Toukokuussa 2017 eräs henkilö kirjoitti seuraavaa palautetta:

”Hei. Kiitos otsonoitu seesamiöljylle minun akne (mistä olin kärsinyt yli 10 vuotta) hävisi kokonaan parissa kuukaudessa. Kiitos "terveyshullulle" äidille joka löysi teidän artikkelin/mainoksen terveyslehdestä ja kehotti kokeilemaan ja tottakai suuret kiitokset sen tuotteen kehittäjille :-) Käytän öljyä vieläkin, mutta harvemmin ja käytän myös shea kosteusvoidetta ja iho on kuin samettia. Nyt voin käydä ulkona ilman meikkivoidetta/puuteria. Mikä helpotus! Kiitos!!!”

Aina palautteen antajat eivät kirjoittele pitkiä juttuja, ja joskus niitä annetaan muiden asioiden ohessa. Eräs naisihminen kirjoitteli helmikuussa 2017 pidemmän kirjeen perään vielä seuraavaa:

”Olen hyvin tyytyväinen otsonoidun seesamiöljyn käyttäjä. Finnit ovat hävinneet ja kasvojen iho on kaikin puolin paremmassa kunnossa. Vuosia syömäni (tehottoman) Oricyklinin olen jättänyt pois. Ehkä hyvään tulokseen on auttanut myös se, että hankin otsonaattorin ja juon otsonoitua vettä aamuisin.”

Samoihin aikoihin toinen nainen oli tilannut niin otsonoitua seesamiöljyä kuin otsonoituun sheavoihin perustuvaa voidettakin. Jälkimmäistä hän tilasi kaksi pulloa, joista apulaiseni epähuomiossa postitti vain toisen. Luonnollisesti asiakas lähetti siitä huomautuksen ja hyvityksenä lähetin hänelle ison 100 ml pullon puuttuvan 50 ml pullon sijasta. Kirjoituksensa yhteydessä hän kirjoitti vielä seuraavaa:

”Ja suurkiitos erinomaisista tuotteista. Ihollani on alkanut uusi elämä.”

Kokemuksia elokuulta 2016

Nainen Pohjois-Suomesta kirjoitti elokuussa 2016 seuraavaa palautetta sähköpostiini:

”Hei! Haluaisin antaa sinulle käyttäjäpalautetta.

Olen 30-vuotias noin 1,5 vuoden ikäisen lapsen äiti. Minulla puhkesi teini-iässä aivan yhtäkkiä atopia. Välillä se on ollut jopa vuosia oireeton ja välillä sitten taas olen joutunut kortisonivoiteita käyttämään. Mutta melko vähällä olen päässyt kuitenkin sen suhteen, vaikka muutaman kerran iho onkin päässyt aika järkyttävään kuntoon.

Synnytyksen jälkeen atopiani taas pitkästä aikaa puhkesi eikä oikeen millään ole meinannut talttua. Samalla ihoni on alkanut lehahdella laikukkaan punaiseksi todella helposti. Tuntuu, että ihoni on ollut myös epätasaisen värinen koko ajan ja pientä couperosaa(?) on nenänpielissä ja poskissa. Saunasta tai kuumasta suihkusta tulon jälkeen ihoni on aina ollut aivan punisen laikukas. Tämän lisäksi minulle alkoi synnytyksen jälkeen tulla pieniä finnejä. Melkein joka aamu heräsin niin, että kasvoillani (pääasiassa leuassa) oli muutama pieni valkopäinen finni. Liekkö hormoneista johtuvaa, kun imetän vielä.

Nykyään jaksan enää tosi harvoin kokeilla mitään uusia tuotteita ihooni. Tuntuu, että olen kokeillut jo aika paljon kaikkea vuosien varrella (apteekkikosmetiikasta luonnonkosmetiikkaan sekä tietenkin lääkevoiteet mm. kortisonit ja takrolimuusit) ja rahaa on mennyt enemmän ja vähemmän hukkaan eikä mikään tuote ole ollut mitenkään ylivoimainen. Aina ihoni on tuotteista riippumatta oireillut, jos on ollut oireillakseen. Halusin kuitenkin kokeilla otsonoitua öljyä, luettuani siitä tehtyjä tutkimuksia. Olen nyt käyttänyt yhden 50ml pullon otsonoitua seesamöljyä. Muistaakseni noin viikon verran käytettyäni aloin nähdä muutoksia ihossa. Pienet finnit hävisivät ensimmäisenä melkein täysin. Ihon väri on ollut jotenkin terveempi ja tasaisempi. Ja mikä on kaikista ihmeellisintä. Olen saunan jälkeen aivan tasaisen värinen! En muista milloin olisin viimeksi tullut saunasta ja ihoni olisi näyttänyt samalta kuin aamulla. Tuntuu, että ihoni näyttää pääasiassa aika hyvältä nykyään ja vähemmän meikkiä on kyllä tullut kulutettua. Atooppinen ihottuma tosin vielä on ja pysyy, mutta huomattavaa parannusta on omasta mielestäni tullut!

Nyt tilasin otsonoidun kosteusvoiteen ja kokeilen miten se toimii.”

Sitten omia kommenttejani: Tuo finnien katoaminen ja ihon terveempi väri on hyvin tavallinen vaikutus. Atooppinen ihottuma taas tulee jostain kehon sisältä, ja iho on vain oirehtiva alue. Niinpä kaikkien ulkoisesti annosteltavien tuotteiden käyttö onkin vain oireiden hoitoa. Siksi otsonoidut öljytkään tuskin lopullisesti parantavat atopiaa, mutta saattavat usein antaa huomattavaa apua, kuten tässäkin tapauksessa. Käyttäjä oli suositusteni mukaan valinnut otsonoidun seesamiöljyn vastaavan oliiviöljyn sijaan. Hän mainitseekin lukeneensa tutkimuksia, joista olen paljon kirjoitellut. Otsonoitu seesamiöljy myös leviää paremmin eikä sen hajukaan mielestäni ole yhtä epämiellyttävä, joskin se on aina makuasia. Nyt palautteen antaja tilasi White Swanin sheavoihin perustuvan hoitavan kosteusvoiteen. Niin oman kokemuksen kun useanpalautteenkin mukaan, se pitää ihon vieläkin tasaisemman värisenä. Se ei ole läheskään yhtä rasvainen eikä haise epämiellyttävälle, joten käyttömukavuudeltaan se on miellyttävämpää otsonoituihin öljyihin verrattuna, ja sitä voikin huoletta käyttää myös päiväsaikaan ihmisten ilmoilla.

Palautetta marraskuulta 2015

Marraskuussa 2015 sain sähköpostiini seuraavaa palautetta: 

”Hei!

Olen käyttänyt otsonoitua oliivi-ja seesamiöljyä elokuun alusta alkaen. Minua lähes 10 vuotta piinannut akne on helpottanut lähes täysin!! Kiitos upeista tuotteista.

Kysyisinkin nyt, mitä voidetta suosittelisit seuraavaksi? Edellä mainittuja öljyjä käyttäisin mielelläni, mutta saan jatkuvasti kuulla muilta perheen jäseniltä öljyjen pahasta tuoksusta. Ihoni on erittäin kuiva ja vain kasvoihin olen niitä siis käyttänyt.”

Yst terv NN."

Vastasin hänelle seuraavaa: Akneiho ei yleisesti ottaen pidä liian rasvaisesta tuotteesta, ja siksi joillakin on esiintynyt alkuun mustapäiden lisääntymistä ennen kuin aine on alkanut kunnolla vaikuttaa. Sekin haitta on tavallisesti kestänyt vain muutamia päiviä. Voiteista en vastaavaa palautetta ole ainakaan vielä saanut. Kuten todettu, niiden haju on miedohko ja käyttömukavuus on parempaa otsonoituihin öljyihin verrattuna. Siksi suosittelenkin niille, jotka käyttävät White Swan -tuotteita kasvoihinsa, ostamaan öljyn yökäyttöön ja voiteen päiväkäyttöön. Jos molempiin ei viitsi investoida, pelkällä öljylläkin pääsee hyvin alkuun.

Tapauskertomus kivuliaan onteloaknen hoidosta otsonilla ja otsonoidulla öljyllä

Edellä käsittelin lääkäri Manuel Gómezin tutkimusta, jonka yhteydessä totesin, että se on puutteistaan huolimatta ainoa kliininen tutkimus koskien aknen hoitoa otsonoiduilla öljyillä useille potilaille. Näin asia lieneekin, mutta tieteellisestä kirjallisuudesta löytyy toinenkin artikkeli. Tässä artikkelissa käsitellään vain yhtä tapauskertomusta, ja koska potilaan tauti poikkeaa paljon tavallisesta ”finninaamasta”, päätin kirjoittaa tapauksesta erikseen tämän artikkelin loppuun. Myös potilaan hoidossa käytettiin erilaisia otsoniterapiamenetelmiä, ja otsonoitu öljy oli vain yksi niistä. Amerikkalainen ihotautilääkäri Valerie G. Davis (2018) on julkaissut tapauskertomuksen eräästä hyvin vakavasta aknesta kärsineestä 34-vuotiaasta mieshenkilöstä. Kyseisen miehen akne tunnetaan nimellä acne conglobata, eli onteloakne. Sille ovat tyypillisiä isot märkäontelot selässä, usein myös kasvoissa, joskus pakaroissa ja jopa reisissä ja olkavarsissa. Suuret märkäontelot ovat kivuliaita, ja ne saattavat vuotaa märkää pitkään. Tavallisesti onteloakne ei parane eikä edes lievene itsestään. Sopiva lääkityskin yleensä vain lieventää oireita.

Miehellä oli kymmenen vuoden ajan ollut useita vuotavia ja kivuliaita finnejä mahan, selän, rinnan, pakaroiden ja nivusten alueella. Keskimäärin potilas raportoi 10-12 punaisesta ja turvonneesta finnistä päivittäin, ja märkiviä finnejä oli lukuisia. Kipunsa hän arvioi asteikolla 0-10 täydeksi kympiksi, eli täysin sietämättömäksi kivuksi. Tästä johtuen mies oli masentunut ja hänellä oli itsemurha-ajatuksia. Hän raportoi juoneensa päivittäin 12-18 olutta lievittääkseen kipuaan. Antibiootti ja kortisonikuurit eivät olleet auttaneet. Systeemisistä streroidihoidoista hän oli kieltäytynyt sivuvaikutusten pelossa, mutta suostui lopulta luonnollisempaan hoitomenetelmään.

Tämä hoitomenetelmä oli otsoniterapia. Hän oli niin sanotussa otsonisaunassa, jossa pää oli ulkopuolella, muun kehon ollessa eräänlaisessa teltassa, jonne johdettiin otsonia ja jota lämmitettiin ihohuokosten avaamiseksi. Paikallisiin suuriin finneihin hän sai otsoni-inhjektioita, joissa injektoitiin hoitokertaan kohden 4-12 ml happi-otsonikaasua ihon alle kivuliaan finnin kohdalle. Lisähoitona oli niin sanottu suppea autohemoterapia, jossa hänen pakaralihakseensa injektoitiin otsonoitua verta 5 ml kerrallaan. Sauna- ja injektiohoitoja hän sai neljän kuukauden ajan suppeaa autohemoterapiaa seitsemän kuukauden ajan. Pääosin hoitoja annettiin kerran viikossa, joskin satunnaisesti niitä oli kaksikin kertaa. Koko hoitojakson ajan hän käytti otsonoitua öljyä. Öljystä ei mainittu laatua, vaan ainoastaan tuotemerkki, josta en pikaisella haulla enempää tietoa löytänyt. Sen vahvuutta kuvaavaksi peroksidinumeroksi sanottiin 600, mikä tarkoittaa hyvin lievästi otsonoitua oliiviöljyä. Kuitenkin monet tutkijat analysoivat öljyjä väärin British Pharmacopoeian ohjeiden mukaan, joka ei sovi otsonoiduille öljyille. Mikäli niin on tehty tällekin öljylle, vastaisi tuo 2000-3000 arvoa öljylle, joka olisi analysoitu oikein. Siis kutakuinkin oman yritykseni normaalivahvuisia öljyjä. Varmuutta tästä ei kuitenkaan ole.

Kuusi viikkoa hoitojen aloituksesta potilaalle kehittyi neljäsenttinen kivulias kysta kivespussiin. Se hoidettiin kipulääkkeillä Trimethaprin-Sulfalla kymmenessä päivässä. Tämä oli ainoa antibioottihoito koko vuoden seurannan aikana. Kun potilas oli käynyt 15 otsonisaunahoidossa ja hoitanut itseään otsonoidulla öljyllä, hän raportoi lievästä kohenemisesta, jossa kipu ja tulehdus olivat lieventyneet sekä finnien koko ja määrä vähentyneet. Viisi kuukautta otsoniterapian aloituksen jälkeen havaittiin jo selvempää kohenemista. Potilas raportoi finnien vähentyneen ja niiden koon pienentyneen. Tämä todettiin myös fysikaalisessa tarkastuksessa, jossa havaittiin myös vuotojen vähentyneen. Vuoden aikana potilaan niin kliininen kuin subjektiivinen tilanteensa jatkoivat kohenemistaan.

Vuoden hoitojen jälkeen potilas raportoi päivittäisten vuotavien finnien vähentyneen 10-12:sta 1-2:een. Kipu oli vähentynyt VAS-asteikolla kymmenestä kuuteen, eli e oli yhä häiritsevää, mutta ei täysin sietämätöntä. Hänen itsemurha-ajatuksensa olivat loppuneet ja suhtautuminen elämään oli optimistista. 12-18 päivittäistä olutta oli muuttunut vain satunnaiseksi alkoholinkäytöksi. Fysikaalinen tarkastus varmisti nämä omakohtaiset havainnot. Finnit olivat vähentyneet ja pienentyneet, tulehdus ja vuodot olivat vähentyneet ja arpeutuminen kohentunut.

Lopuksi

Vaikka vähäinen tutkimustieto ja käyttäjäpalaute onkin positiivista, tarvitaan vielä paljon lisätutkimuksia, ennen kuin todistusaineistoa voidaan lääketieteen näkökulmasta pitää vakuuttavana. Siitä huolimatta voin suositella otsonoituja tuotteita jokaiselle, joka aknesta kärsii. Ylioptimistinen ei silti pidä olla. Kaikille en voi luvata apua. Toki tässä esitetyt tapaukset voivat saada monet optimistisiksi, mutta täytyy muistaa, että palautetta tulee erityisesti niiltä, jotka ovat apua saaneet. Esimerkiksi Karkkipäivä-blogia pitävä Sanni Jama pyysi jokin vuosi sitten tuotteitani testattavakseen lukijoilleen. Hän lähetti niitä kaikkiaan 12 henkilölle, joista yksi jätti ne käyttämättä, koska koki hajun liian epämiellyttäväksi. Jäljellä olleista 11 henkilöstä kuudella oli finnejä, ja heistä kolme kertoi saaneensa niihin apua. Tietysti tällainen blogikirjoitus ei ole mikään tieteellinen tutkimus, ja otos oli hyvin pieni ollakseen merkittävä. Kun lähetin tuotteita, minulla ei myöskään ollut tietoa, kenelle ja millaisista oireista kärsiville ne menevät. Kaksi henkilöä sai lisäksi Sannin ostamia tuotteita, jotka olivat mieto otsonoitu oliiviöljy ja otsonoituun kaakaovoihin perustuva White Swanin hoitava kosteusvoide cocoa. Jälkimmäinen tuote ei enää edes tuotannossa, sillä kaakaovoi tukkii ihohuokosia paljon sheavoita enemmän, ja siksi siitä saatu palautekin oli huonompaa. Jos olisin tiennyt, mihin kukin henkilö tuotetta käyttää, olisin jossain tapauksissa valinnut toiset tuotteet. Silti kolme kuudesta aknesta kärsinyttä sai apua, vaikka todennäköisesti heistä monikin, ellei kaikki, oli jo kokeillut useita tuotteita aiemmin.

Kenties useampaankin tuotteet olisivat tehonneet, jos niiden käyttöä olisi jatkettu pidempään. Kuten erään palautteen yhteydessä mainitsin, akneiho ei yleisesti ottaen pidä ylimääräisestä rasvasta. Toisaalta hoitavan aineen on oltava rasvaliukoinen, jotta se imeytyisi ja vaikuttaisi kunnolla tulehtuneissa talirauhasissa. Siksi tehokaskin aine voi alkuun lisätä finnejä ja mustapäitä, kun iho ottaa nokkiinsa lisääntyneestä rasvasta. Läheskään aina näin ei käy, mutta monissa tapauksissa hyödyt alkavat olla haittoja suurempia vasta 2-3 viikon käytön jälkeen. Hyvin vaikeissa tapauksissa, kuten edellä esitetyssä tapauskertomuksessa onteloaknen hoidossa, voi tulosten saaminen kestää jopa useita kuukausia.

Entä millaisia otsonoituja tuotteita suosittelisin itse aknen hoitoon? Oma suosikkini on normaalivahvuinen otsonoitu seesamiöljy. Se uudistaa ihoa kaikkein parhaiten ja on siltä ominaisuudeltaan parempi kuin vastaava otsonoitu oliiviöljy. Normaali otsonoitu oliiviöljykin on toki hyvä vaihtoehto. Akne saattaa pitää myös jojobaöljystä. Jojobaöljy matkii koostumukseltaan ihmisen talia ja sen käyttäminen viestii iholla, ettei talia tarvita enää lisää. En silti suosittele ostamaan otsonoitua jojobaöljyä! Otsonoitaessa jojobaöljyn luontaiset ominaisuudet menetetään. Tilalle saadaan kyllä otsonoidun öljyn hyvät ominaisuudet, mutta ne eivät ole sen parempia kuin otsonoidussa oliiviöljyssä, joka on selvästi halvempaa. Siksi pidän otsonoitua jojobaöljyä eräänlaisena huijauksena, jossa käytetään hyväksi tavallisen jojobaöljyn hyvää mainetta ihonhoidossa. Yritykselläni on tuote, joka perustuu otsonoituun seesamiöljyyn ja jossa on lisätty otsonoimatonta jojoba- ja tyrniöljyä. Tällainen öljy voi joillekin olla akneen se paras vaihtoehto. Jos kuitenkin olet joskus jojobaöljyä kokeillut ilman sanottavaa hyötyä, suosittelen ensisijaisesti juuri normaalia otsonoitua seesamiöljyä.

Kaikki otsonoidut öljyt ovat puhtaita rasvoja ja ne jättävät ihon rasvaiseksi. Myös niiden haju on enemmän tai vähemmän epämiellyttävä. Kyseisten seikkojen vuoksi monet käyttävät niitä yöaikaan. Päiväkäyttöön sopii paremmin voiteet, jotka perustuvat otsonoituun sheavoihin. Vaikka sheavoi onkin kiinteää rasvaa, se on monien yllätykseksi yksi vähiten komedogeenisiä kasvirasvoja, eikä juurikaan tuki ihohuokosia. Täten se sopii ihonhoitoon kaikille, akneihoiset mukaan lukien. Otsonoitu öljy on kuitenkin se hoitojen ykkösvaihtoehto, ja voiteet ovat sitten tarvittaessa tukihoito päiväkäyttöön tai miellyttävämpi vaihtoehto sitten, kun oireista on pääosin päästy eroon. Jos jotain otsonoitua tuotetta päätät kokeilla, pidä huoli, että se on riittävän tuoretta tai edes säilytetty jääkaapissa. Säilytys huoneenlämmössä heikentää tuotteiden tehoa, voimistaa epämiellyttävää hajua ja saattaa myötävaikuttaa ei-toivotun ihoreaktion syntyyn. Säilytyksestä ja sivuvaikutuksista ole kirjoittanut enemmän toisessa artikkelissa.

Viitteet

Davis, Valerie G. ”Clinical Improvement of Severe Chronic Acne Conglobata. Case Report.” Revista Española de Ozonoterapia 8(1): 109–115, 2018.

Gómez Moralena, Manuel, ”Acne Polimorfíco: Crema Ozonizada en su Tratamiento.” Haettu 13.4.2005 osoitteesta: http://www.naturozone.com/espanol/enscline-deriv.htm





sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Otsonoitu oliiviöljy, sen haju, säilyvyys ja sivuvaikutukset


Oletko ostanut tai käyttänyt otsonoitua oliiviöljyä tai jotain muuta otsonoitua kasviöljyä? Haiseeko se pahalle? Jos haisee, niin itse asiassa niin kuuluukin olla, mutta hyvälaatuisessa tuotteessa haju ei ole läheskään yhtä vahva, kuin vanhentuneessa ja/tai yliotsonoidussa tuotteessa. Hajun lisäksi tällainen tuote on menettänyt tehojaan ihonhoidossa, ja voi ainakin tietyille henkilöille olla haitallinen tai jopa suorastaan vaarallinen. Tässä artikkelissa käyn läpi niitä virheitä, joiden vaikutuksesta kuluttaja saattaa helposti ostaa huonolaatuista öljyä. Niistä tärkein on väärä säilyttäminen erityisesti kaupassa, mutta muitakin seikkoja tulee huomioida.

Viime vuosina olen yhä useammin nähnyt otsonoituja öljyjä vääränlaisissa säilytysolosuhteissa. Vaikka pystyn itse kontrolloimaan tuotteideni tuotantoa ja niiden pakkausmerkintöjä, sekä ohjeistamaan suoraan niin jälleenmyyjiä kuin asiakkaitakin, näen usein omiakin tuotteitani säilytettävän väärin. Vielä suurempi ongelma ovat tuotteet, joissa on annettu säilyvyydestä väärää tietoa. Silti kaikkia otsonoituja öljyjä koskevat samat luonnonlait, ja väärin säilytettynä niidenkin laatu merkittävästi heikkenee – ja monissa liikkeissä näin on päässyt tapahtumaankin. Monet valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät niin Suomessa kuin ulkomailla, ovat tehneet virheitä, jotka ovat johtaneet huonolaatuisiin tai jopa haitallisiin tuotteisiin, ja niiden esille tuomiseksi näin tarpeelliseksi kirjoittaa tämän artikkelin. Painotan myös, että tämä ei ole mielipidekirjoitus, vaan tässä esille tuodut asiat perustuvat kansainvälisiin julkaistuihin tutkimuksiin, joiden alkuperäisartikkelit löytyvät viiteluettelosta. Puolueettomuuden vuoksi en artikkelissa mainitse yhtään valmistajaa tai tuotemerkkiä nimeltä, ja esimerkkikuvistakaan ei selviä tuotemerkki tai tuotteen valmistaja tai maahantuoja.

Vaikka tämän artikkelin otsikossa on mainittu otsonoitu oliiviöljy, koskee tämän artikkelin sanoma kaikkia otsonoituja kasviöljyjä. Kaikissa niissä on samoja rasvahappoja, joskin niiden suhteet vaihtelevat. Otsonoitu oliiviöljy nyt sattuu olemaan otsonoiduista öljyistä se kaikkein tunnetuin ainakin Suomessa, joten päätin otsikossa painottaa juuri sitä.


Mitkä tekijät eivät vaikuta otsonoitujen tuotteiden säilyvyyteen!

Otsonoitujen öljyjen ja niitä sisältävien voiteiden ja muiden tuotteiden säilyvyys on rajallinen. Syy tähän poikkeaa kuitenkin huomattavasti useimmista kosmeettisista ihonhoitotuotteista. Yleinen väärinkäsitys - ja myös pakkausmerkinnöissä oleva virhe - on oletus, että korkin avaamisella olisi jotain vaikutusta otsonoitujen tuotteiden säilyvyyteen. Listaan tähän lyhyesti, miksi korkin avaamisella on merkittävä vaikutusta useimpien kosmeettisten tuotteiden säilyvyyteen:
  • Kun korkki on avattu, tuote altistuu vääjäämättä mikrobeille. Säilöntäaineet suojaavat tuotteita oman aikansa, mutta niiden kapasiteetti on rajallinen. Niiden tehon loputtua, tuotteissa alkaa mikrobikasvu, joka tavallisesti näkyy homepesäkkeinä pinnalla, ja lopulta tuotteet ovat täysin homeessa.
  •  Korkin avattua tuote altistuu myös ilman hapelle. Happi hapettaa rasvahappoja ja tiettyjä muita yhdisteitä. Seurauksena on rasvojen härskiintyminen ja mahdollisten muiden ei-toivottujen hapetustuotteiden syntyminen, jotka heikentävät tuotteen laatua. 
  • Korkin avattua tuotteen haihtuvat ainesosat pääsevät haihtumaan, ainakin mikäli korkki jää auki pitkäksi aikaa tai se ei ole kunnolla tiivis.

Seuraavaksi listaan syyt, miksi mikään näistä ei kuitenkaan ole merkittävä otsonoitujen tuotteiden säilytyksessä: 
  • Otsonoidut öljyt ovat itsessään erittäin antimikrobisia. Puhtaat rasvat eivät muutenkaan tue mikrobikasvua. Mikrobit vaativat kasvaakseen vettä, eikä pelkkä öljy ole riittävää. Niinpä edes otsonoimaton öljy ei homehdu, vaikka se saattaa muulla tavoin pilaantua (lähinnä härskiintyä). Otsonoiduissa voiteissa on toki vettä, mutta otsonoidun rasvan antimikrobiset ominaisuudet suojaavat niitäkin koko sen ajan, mitä niiden säilyvyysajaksi on annettu, vaikka korkkia olisi avattu. 
  • Otsonoidut öljyt on valmistettu kuplittamalla öljyjen läpi suuri määrä happi-otsoniseosta. Otsoni on vielä happeakin voimakkaampi hapetin, ja reagoi välittömästi rasvahapon kanssa muodostaen hyödyllisen otsonidin. Tämä otsonoinnin aika riippuu öljy määrästä ja laadusta sekä laitteiden tuottamasta otsonipitoisuudesta, mutta tyypillisesti prosessi kestää vähintään vuorokausia. Niinpä nämä tuotteet ovat jo valmiiksi hapettuneet, eikä altistuminen huoneilmalle enää hapeta niitä käytännössä lainkaan enempää. 
  • Otsonoidut öljyt ovat puhtaita öljyjä. Niissä on vain vähän haihtuvia komponentteja, eivätkä ne ole hoitavien ominaisuuksien vuoksi tärkeitä, vaan ennemminkin päinvastoin. Niinpä minimaalinen haihtuminenkaan ei vaikuta niiden laatuun käytännössä lainkaan. Otsonoiduissa voiteissa on haihtuvia ainesosia, mutta ainakin oman yritykseni voiteet ovat ilmattomissa pumppupulloissa, joten nekään eivät pääse haihtumaan.

Mikä sen sijaan vaikuttaa otsonoitujen öljyjen säilyvyyteen!

Korkin avaaminen ei siis käytännössä vaikuta otsonoitujen tuotteiden säilyvyyteen. Kuitenkin tuotteiden säilyvyys on rajallinen. Mikä siis säilyvyyteen vaikuttaa, ja mikä saa otsonoidut öljyt pilaantumaan, tai ainakin heikentää niiden laatua?

Nimestään huolimatta otsonoidut öljyt eivät sisällä lainkaan otsonia. Kun otsonia johdetaan kasviöljyyn, se reagoi välittömästi rasvahappojen kaksoissidosten kanssa, jolloin pääasiallisena tuotteena ovat niin sanotut otsonidit. Juuri otsonidit ovat otsonoitujen öljyjen tärkeimmät yhdisteet, joita saadaan kiittää niiden terapeuttisista ominaisuuksista (Díaz ym. 2001). Valitettavasti otsonidit eivät kuitenkaan ole täysin stabiileita. Ne hajoavat hitaasti, jolloin tuotteina tulee mm. erilaisia aldehydejä ja karboksyylihappoja. Viimeksi mainitut tuotteet ovat ei-toivottuja, sillä niitä saadaan syyttää otsonoitujen öljyjen pahasta hajusta, ja toisaalta ne saattavat myötävaikuttaa punoittavan, kihelmöivät ja/tai polttavan ihoreaktion syntyyn. Näitä haitallisia yhdisteitä muodostuu myös, jos öljyjä otsonoidan liian vahvaksi. Palaan näihin haittavaikutuksiin hieman myöhemmin tässä artikkelissa.

Otsonoitujen öljyjen laatuun siis vaikuttaa paljolti se, kuinka paljon otsonidit ovat ehtineet hajota. Tätä hajoamista ei voi estää, mutta sitä voidaan merkittävästi hidastaa. Lähes kaikki kemialliset reaktiot tapahtuvat hitaammin kylmässä. Jos otsonoituja öljyjä säilyttää huoneenlämmön sijaan jääkaapissa, niiden säilyvyys paranee merkittävästi. Tätä asiaa havainnollistaakseni käsittelen tarkemmin riippumatonta tutkimusta. Paras julkaistu tutkimus otsonoidun öljyn säilyvyydestä eri lämpötiloissa, on tehty Toulousen yliopistossa Ranskassa, ja se on julkaistu vuonna 2016.  Tutkimuksessa (Moureu ym. 2016) tutkittiin otsonoidun oliiviöljyn sijaan otsonoitua auringonkukkaöljyä.

Tutkijat valmistivat otsonoitua auringonkukkaöljyä, joka annettujen tietojen perusteella ei olennaisesti poikennut vahvuudeltaan oman yritykseni ns. normaalivahvuisista öljyistä. He mittasivat öljyistä niin sanotun peroksidi-indeksi, joka kuvaa hyödyllisten otsonidien määrää öljyssä, sekä happoarvon, joka kuva haitallisten karboksyylihappojen määrää öljyssä. He mittasivat nämä arvot heti valmistamisen jälkeen, 1 kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden, 9 kuukauden ja 12 kuukauden kuluttua. Nämä kaikki mittaukset tehtiin öljynäytteille, jotka oli säilötty pakastimeen (-20C), jääkappiin (+4C), huoneenlämpöön (+22C) ja lämpimään (+37C).

Tulokset olivat selkeät, ja niiden perusteella otsonoitua auringonkukkaöljyä (kuten mitään muutakaan otsonoitua kasviöljyä) ei tulisi säilyttää huoneenlämmössä ainakaan muutamaa kuukautta pidempään. Hyödyllisten otsonidien määrät pysyivät melko stabiileina jääkaapissa koko vuoden ajan, ja pakastimessa säilyvyys oli vielä parempaa. Sen sijaan jo puolen vuoden päästä noin 40% otsonideista oli hajonnut, kun tuotetta oli säilytetty huoneenlämmössä. Pidempi säilytysaika ja korkeampi lämpötila hajotti otsonideja vielä selvästi enemmän. Näin ollen, puoli vuotta on se aika, joka maksimissaan voidaan luvata otsonoidun öljyn säilyvyydeksi huoneenlämmössä, mutta tuonkaan ajan kuluttua se ei ole lähellekään priimaa. Tarkemmat tulokset on esitetty kaaviossa 1. Kaavio on suora kopio Moureun ym. (2016) artikkelista, ja ainoastaan olen kääntänyt useimmat sen kohdat suomen kielelle.



Kaavio 1. Toulousen yliopiston tutkimukset otsonoidun auringonkukkaöljyn peroksidi-indeksin muutoksesta eri lämpötiloissa ja eri aikojen kuluttua. Huomaa, että huoneenlämmössä hyödyllisiä otsonideja kuvaava peroksidi-indeksi putoaa nopeasti, ja lämpimämmässä (+37C) vielä nopeammin. Sen sijaan niin pakastimessa kuin jääkaapissakin säilytettynä, öljyt ovat koko vuoden ajan varsin stabiileja (Moureu ym. 2016).


Samat tutkijat tutkivat myös happoarvon määrää otsonoidussa öljyssä. Happoarvo kuvaa öljyyn muodostuvien karboksyylihappojen määrää. Niitä muodostuu öljyyn otsonidien hajotessa, mutta myös silloin, kun öljyä otsonoidaan hyvin vahvaksi. Niin julkaistuihin tutkimuksiin kuin omaan palautteeseen perustuen, oletan, että juuri suuri happoarvo on syypää (onneksi varsin) satunnaisesti havaittuihin sivuvaikutuksiin, kuten punoitukseen, poltteeseen ja kihelmöintiin. Happojen muodostuminen korreloi myös varsin hyvin aldehydien muodostumisen kanssa, vaikkei tässä tutkimuksessa aldehydejä mitattukaan. Erityisesti aldehydit, mutta suurelta osin myös hapot ovat öljyjen haihtuvia ainesosia, ja siten syyllisiä otsonoiduissa öljyissä olevaan epämiellyttävään hajuun (Ledea ym. 2001). Mitä enemmän niitä syntyy, sitä pahemman hajuista öljy on. Toisin sanoen, hapot ja aldehydit tekevät öljystä paitsi epämiellyttävää käyttää, myös potentiaalisesti haitallisen. Kuvaajassa 2. on havainnollistettu happoarvon kehittymistä otsonoiduissa öljyissä, kun niitä on säilytetty eri lämpötiloissa.
 
   
Kaavio 2. Happoarvon kehitys eri lämpötiloissa säilytetyissä otsonoiduissa öljyissä. Huomaa, miten happoarvo ei juurikaan nouse pakastimessa ja jääkaapissa säilytetyissä näytteissä, mutta nousee varsin nopeasti huoneenlämmössä ja +37C:ssa säilytetyissä näytteissä (Moureu ym. 2016).


Kuten kaaviosta 2. havaitaan, happojen määrä pysyi alhaisena niin jääkaapissa kuin pakastimessakin säilytetyissä otsonoiduissa öljyissä. Sen sijaan huoneenlämmössä ja sitä lämpimämmässä olleissa näytteissä happoja alkoi muodostua varsin nopeasti. Vaikkei turvallista happoarvoa liene määritelty, puolen vuoden aikana kehittynyt arvo (lähes 60), on jo sitä luokkaa, etten sitä itse pitäisi täysin turvallisena. Toisin sanoen, kaaviosta 1. ja 2. havaitaan selvästi, että jo puolen vuoden kuluttua huoneenlämmössä säilytetty otsonoitu öljy on menettänyt reilusti tehojaan, ja siitä on tullut selvästi pahemman hajuista sekä riski sivuvaikutuksista on myös kasvanut olennaisesti.

Huomattavaa on, että raportissa mainittiin, että valmistuksen jälkeen öljynäytteet pistettiin pimeään säilöön 40ml polystyreenipulloon kukin omaan tutkittavaan lämpötilaansa. Vaikkei sitä erikseen mainittu, ovat tällaiset näytepullot aina korkillisia, ja korkki epäilemättä oli tiukasti suljettu. Edellä mainituista syistä korkin avaamisella ei olisi ollut vaikutusta tuloksiin, ja toisaalta suljettukaan korkki ei estänyt otsonidien hajoamista tai happojen muodostumista! Ainoa seikka, joka siihen vaikutti, oli säilytyslämpötila!!! Lämpimässä tämä otsonidien hajoaminen ja hapon muodostuminen alkoi heti valmistumisen jälkeen!

Myös minulla on ollut riittävät menetelmät otsonoitujen öljyjen säilyvyystesteihin vuodesta 2015 lähtien, kun perustin oman yrityksen. Huomasin melko pian, että varsinkin säilyvyys huoneenlämmössä oli jonkin alhaisempi, kuin mitä oli aiemmin olettanut perustuen sen aikaiseen saatavilla olevaan julkaistuun tietoon. Niinpä korjasin säilyvyystiedot saman tien myös tuotteideni etiketteihin. Omat tulokseni ovat olleet hyvin vastaavia kuin edellä mainitut Toulousen yliopiston tutkimukset. Toki olen tutkinut laajemmin eri otsonoitujen öljy- ja rasvalaatujen eroja, ja havainnut niiden poikkeavan jonkin verran toisistaan. Pidän omat tutkimustulokseni kuitenkin liikesalaisuutena. Sen voin mainita, että oliiviöljyllä nämä arvot eivät nouse aivan yhtä nopeasti kuin auringonkukkaöljyllä, mutta suuntaa antavia nuo kaaviot ovat lähes kaikille otsonoiduille kasviöljyille. Tässä yhteydessä mainitut – täysin Riippumattomat – Toulousen yliopiston tulokset, ovat aivan riittäviä. 

Millaisia väitteitä säilyvyydestä eri tuotteissa esitetään

Kosmetiikassa tuotteen säilyvyyttä esitetään usein niin sanotulla avatun purkin symbolilla, jossa on yksinkertainen kuva purkista avattuna, ja sen sisällä teksti, kuinka monta kuukautta tuote säilyy avattuna. Tyypillisesti tämä voi olla vuosi tai kaksi vuotta, jolloin purkin sisältä löytyy vastaavasti symbolit 12M tai 24M. Tällaista symbolia ei kuitenkaan tulisi löytyä tuotteesta, jonka säilyvyyteen avaamisella ei ole mitään vaikutusta. Kuvassa 1. on esitetty kuvakaappauksia purkkien, pullojen ja tuubien kyljistä, joissa on ollut myytävänä otsonoitua öljyä tai niihin perustuvaa kosmetiikkaa. Neljän kyljestä löytyy avatun korkin symboli, joista yksi lupaa 9kk säilyvyyttä ja kaksi muut lupaa 12kk säilyvyyttä purkin avauksesta. Säilytyslämpötiloista ei noissa ohjeissa ole mitään mainintaa. Kuten edellä esitetyistä kaavioista 1. ja 2. havaitaan, huoneenlämmössä jo puoli vuotta heikentää tuotteiden laatua merkittävästi, eikä korkin avaamisella ole siihen mitään vaikutusta. Missään ei mainita säilyttämään tuotteita kylmässä ennen avaamista, joten tuskin niitä siellä säilytetäänkään. Näin ollen kyseiset tuotteet voivat olla pilalla jo liikkeeseen tultuaan, ja sillä hetkellä kuin kuluttaja alkaa niitä käyttää, ei säilyvyys tietenkään ole symbolissa oleva kuukausimäärä. Se ei olisi niin pitkä edes vastavalmistetusta tuotteesta.
 
   
Kuva 1. Esimerkkejä virheellisistä säilyvyystiedoista otsonoitujen tuotteiden etiketeissä.

Ylimmässä kuvassa ei ole avatun korkin symbolia, mutta siinä on teksti: ”Säilyy avattuna huoneenlämmössä 6kk ja avattuna jääkaapissa 24kk.” Tässä ollaan sikäli oikeilla jäljillä, että säilyvyys kylmässä on parempi kuin lämpimässä. Paljon muuta oikeaa mainitussa purkissa ei sitten olekaan. Avaamisella kun ei ole vaikutusta säilyvyyteen, ja missään tässäkään ei ohjeisteta säilyttämään sitä kylmässä ennen avaamista. Purkista ei myöskään löydy mitään ”parasta ennen” -päiväystä, eikä myöskään valmistusajankohtaa. Ainostaan valmistuserätunnus, joka kenties kertoo jotain valmistajalle, mutta ei kenellekään muulle, kun tuote on lähtenyt eteenpäin valmistajalta.

Ongelmallista myös on, että tämä Suomessa myytävä tuote on valmistettukin toisella mantereella. Koska se on pakattu painavaan lasipurkkiin, sitä tuskin on tuotu maahan lentorahtina. Näin ollen pelkkä rahti Suomeen vie ainakin pari kuukautta, eikä ole mitään takeita, että tuote olisi lähtömaasta lähtiessäänkään ollut tuore. Suomessa se menee ensiksi maahantuojan varastoon. Koska laivarahtauksien järjestely on monimutkaista ja koska laivalla suuri määrä on suhteessa paljon halvempi rahdata, voidaan olettaa, ettei maahantuojakaan tilaile tuotteita kuukausittain, vaan todennäköisesti ainakin puolen vuoden tai jopa pidemmän ajan varaston kerrallaan. Keskimäärin tuote siis seisonee sielläkin vähintään kuukausia. Yksikään näistä tahoista on tuskin pitänyt tuotetta kylmässä, kun siihen ei ole ohjeistettu. Niinpä liikkeen hyllylle joutuessaan, tällainen tuote on jo lähes varmasti vanhentunut – vanhentuakseen siellä lisää huoneenlämmössä kenties vielä kuukausia tai jopa vuosia. Ongelmaa pahentaa vielä seikka, että kyseinen tuote – ja saman valmistajan muutkin otsonoidut tuotteet – ovat niin sanottuja täysin otsonoituja öljyjä (”Fully ozonated” tai ”Fully infused with ozone”). Täysotsonointi itsessään voi synnyttää haitallisen määrän happoja ja aldehydejä, mutta luonnollisesti myös lämmön vaikutuksesta hajoavat otsonidit tuottavat niitä enemmän kuin maltillisemmin otsonoituihin öljyihin. Niinpä kaikkein pahin yhdistelmä onkin täysotsonoitu öljy, jossa on väärät säilyvyysmerkinnät ja joka siten on kuukausien tai vuosien päästä jopa riskialtista käyttäjälleen. En mainitse kyseisen tuotteen nimeä, mutta olen lyhyen ajan sisällä saanut palautetta sen aiheuttamista ihoreaktioista, joita käsittelen pian enemmän.

Kuvassa 2. on kuva erään purkin kyljessä olevasta tekstistä. Siinä kirjoitetaan seuraavaa: ”Säilyvyys huoneenlämmössä 9kk. Viileässä alle +9 24kk. Valmistuskuukausi pohjassa”. 

Kuva 2. Esimerkki hieman paremmasta säilyvyystiedosta, joka sekin on ongelmallinen.

Tässä purkissa annetaan lähestulkoon oikeaa tietoa. Teksti on itse asiassa osittain minun aikaansaannostani, sillä tuotteen valmistaja on yritys, jossa olin osakkaana, ennen kuin perustin oman yritykseni. Tuolloin minulla ei ollut laboratoriota, eikä mahdollisuutta säilyvyystesteihin, vaan jouduin arvioimaan säilyvyyttä erilaisista kirjallisuuslähteistä perustuvien tietojen perusteella – ja arvioin yläkanttiin. Tuokaan tuote ei pysy hyvänä yhdeksää kuukautta huoneenlämmössä, mutta sitä sen valmistajat eivät tiedä, tai ainakaan ilmoita tänäkään päivänä. Ex-yhtiökumppanini ovat jonkin verran muuttaneet sanamuotoja alkuperäisestä tekstistä, mutta nuo avatun korkin symbolit eivät ikinä ole olleet minun ideani. Minun tuotteissani sellaisia ei ole koskaan ollutkaan – kuten ei kuulu olla yhdessäkään otsonoidussa ihonhoitotuotteessa.

Tässä etiketissä ei ole ”Parasta ennen” -päiväystä, vaan valmistuspäivä on merkitty pohjaan, jolloin kuluttaja voi itse laskea omien säilytysolosuhteidensa perusteella, onko tuote vielä käypää. Tämä merkintätapa oli varsin toimiva vielä vuosia sitten, kun otsonoidut öljyt olivat uusia tulokkaita Suomessa, ja suurin osa lähti yrityksen varastosta nettikaupan myötä suoraan kuluttajille tai harvoille jälleenmyyjille, jotka oli helppo opastaa säilyttämään niitä kylmässä. Kun otsonoidut öljyt ovat yleistyneet, tämä ei enää toimi. Jälleenmyyjiä on paljon, ja eri säilyvyysohjeet eri valmistajien tuotteissa ovat aiheuttaneet sekaannuksia ja väärinkäsityksiä. Niinpä monet jälleenmyyjät säilyttävätkin tuotteita huoneenlämmössä, eikä ostaja tietenkään voi olla selvillä, kuinka kauan tuote on missäkin olosuhteissa ollut. Kaiken lisäksi tuokin etiketti ikään kuin antaa luvan säilyttää tuotteita huoneenlämmössä, mikä edelleen on johtanut väärinkäsitysten yleistymiseen.

Niinpä ainoa oikea keino ilmoittaa otsonoitujen tuotteiden säilyvyydestä, onkin selkeästi ilmoittaa, että tuote on säilytettävä jääkaapissa, ja annettava sille totuudenmukainen ”Parasta ennen” -päiväys! Näin minä olen omien tuotteideni kanssa menetellyt. Erillisissä esitteissä, samoin kuin yritykseni internetsivuilla ja muissa yhteyksissä, olen myös maininnut, ettei kylmäsäilytys ole välttämätöntä, jos tuotteen käyttää muutaman kuukauden sisällä ostamisesta. Niin pitkään, kunnes tuote on ostajalla, se tulee säilyttää jääkaapissa tai jopa pakastimessa. Kylmäketjun lyhyt katkeaminen ei kuitenkaan olennaisesti haittaa, ja siten esimerkiksi postittaminen normaalilämmössä on aivan hyväksyttävää. Muutama päivä tai viikkokaan lämpimässä kun ei laatua vielä olennaisesti heikennä. Kuukaudet ovat sitten jo aivan eri asia vuosista puhumattakaan!

Millaisia haittoja väärin säilytetty ja valmistettu tuote voi aiheuttaa?

Käyttäjälle selkeä haitta vanhentuneesta öljystä on sen voimistunut epämiellyttävä haju. Tuorekaan otsonoitu öljy ei tuoksu hyvälle, mutta haju on sentään hyvinkin siedettävä useimpien käyttäjien mielestä. Sen sijaan vanhentunutta öljyä ei mielellään esimerkiksi kasvoille levitä minäkään, vaikka olen todennäköisesti eniten ja pisimpään niitä käyttänyt henkilö Suomessa (vuodesta 2004 lähtien). Minä jos kuka olen siis niihin tottunut, ja voin hyvin kuvitella, että haju voi olla melko ikävä yllätys ensikäyttäjälle.



Haju voi toki hillitä tuotteen käyttöä tehokkaasti, mutta vaarallista se ei ole. Valitettavasti vanhentuneen otsonoidun öljyn käyttöön voi liittyä riskejäkin. Tyypillisesti tutkimuksissa ei sivuvaikutuksia havaita, mutta niissä käytetäänkin poikkeuksetta tuoretta ja asianmukaisesti valmistettua öljyä. Vuonna 2016 ilmestyi kuitenkin raportti (Aerts ym. 2016), jossa otsonoitu oliiviöljy oli aiheuttanut kosketusihottumaa kahdelle henkilölle, toisen käyttämä öljy vielä erillisissä testeissä monelle muullekin. Molemmat henkilöt olivat 23-vuotiaita naisia. Ensimmäinen käytti raportin mukaan osittain otsonoitua oliiviöljyä, joka vastannee kuvauksen puolesta omaa normaaliöljyäni (geelimäinen, mutta silti melko juokseva huoneenlämmössä). Nainen käytti öljyä huuliinsa, ja se aiheutti kihelmöivän ja polttavan suunympärysihottuman hänelle, joka kuitenkin parani myöhemmin kortisonivoiteen avulla.


Otsonoitu oliiviöljy lienee syyllinen. Tuote ei myöskään ollut liian vahvaa. Kun internetistä löysin tietoa kyseisestä tuotteesta, jota myytiin erityisesti Belgiassa ja Hollannissa, oli se saanut pääosin positiivista käyttäjäpalautetta. Sen valmisteyhteenvedossa kuitenkin mainittiin, että ”Säilytettävä 5-25C:ssa eikä saa päästää jäätymään”. Säilytysinformaatio oli siis virheellistä, sillä noilla tiedoilla useimmat säilyttävät sitä huoneenlämmössä. Tuollainen öljy kyllä kovenee sitä mukaa, mitä kylmempään sen pistää, mutta varsinaisesti se ei jäädy, ja pakastinolosuhteet pitäisivät sen otsonidit hyvin stabiileina. Siltä osin ohjeet olivat virheelliset, ja onkin todennäköistä, että käytetty tuote oli oikein tehty, mutta väärien ohjeiden vuoksi väärin säilytetty, mitä myötävaikutti ei-toivotun ihoreaktion syntyyn.

Toinen tapaus oli saanut otsonoidusta oliiviöljystä ihottumaa jalkoihinsa. Se ei parantunut edes kortisonivoiteella, ennen kuin nainen heitti pois kenkänsä, joita oli aiemmin käyttänyt. Kyseisen öljyn merkki mainittiin, mutta en löytänyt siitä internetistä enempää tietoa. Artikkelissa oli kuitenkin kuva öljypurkista, jossa etiketti oli hyvin kulunut. Se ei todista mitään varmaksi, mutta viittaa siihen, että purkki oli ollut pitkään käytössä, ja epäilemättä vanhentunut, jos säilytys oli ollut huoneenlämmössä. Öljyä itsessään kuvailtiin täysotsonoiduksi ja kiinteä vahamaiseksi tuotteeksi. Tutkijat testasivat tätä öljyä kaikkiaan 20 vapaaehtoiseen, ja kahdeksan heistä, eli 40% sai siitä positiivisen punoittavan ja kutiavan ihoreaktion.

Minä pyrin etsimään kaiken mahdollisen tutkimustiedon otsonoiduista öljyistä. Kliinisiä tutkimuksia minulla on kymmeniä, ja niissä on ollut yhteensä noin 3000 potilasta, joille öljyä on sivelty erilaisiin ongelmiin, niin haavoihin, palovammoihin, jalkoihin, kynsiin, suuhun, sukuelinten limakalvoille yms. Sivuvaikutuksia on niissä raportoitu yhteensä kahdeksan tapausta, jotka ovat olleet kihelmöintiä, punoitusta ja poltetta, jotka ovat kaikki kadonneet melko nopeasti, kun tuotteen käyttö on lopetettu. Tämä tarkoittaa, että oikeaoppisesti valmistetusta ja säilytetystä öljystä ohimeneviä sivuvaikutuksia saa alle 0,3% käyttäjistä.

Kosmeettiselta valmisteelta vaaditaan, että sen on oltava käyttäjälleen riittävän turvallinen. Lääkkeille annetaan usein erivapauksia, jos hyödyt nähdään haittoja suuremmiksi. Suomessa myytävät otsonoidut ihonhoitotuotteet myydään poikkeuksetta kosmetiikkana, ja siten niiden tulee olla turvallisia. Sellaista kosmeettista tuotetta tuskin edes on, joka ei jollekin yksilölle jotain allergista reaktiota voisi aiheuttaa. 0,3% ohimeneviä ihoreaktioita on vielä täysin hyväksyttävä turvallisuus kosmeettiselle tuotteelle. Sen sijaan mainitun raportin kahdeksan ihoreaktiota kaikkiaan 20:lle vapaaehtoiselle, eli 40%:lle on jo ehdottomasti liian paljon. Voidaan kuitenkin päätellä, että vahvasti otsonoidussa oliiviöljyssä sivuvaikutusten määrä lähenee vähän kerrassaan tuota 40%:a, jos sitä säilytetään väärin.

Olen saanut palautetta sivuvaikutuksista 0-3 kertaa vuodessa viimeisten viiden vuoden aikana, jolloin olen omia tuotteitani omassa yrityksessäni tuottanut. Se on paljon alle 0,3% kaikista myydyistä tuotteista. Kaikki eivät kuitenkaan minulle varsinkaan ohimenevistä oireista ilmoita, mutta ei ole syytä uskoa, että määrä olisi mitenkään hälyttävä. Tilanne voi kuitenkin muuttua huonommaksi, jos tuotteita ei säilytetä oikein! Tätä kirjoittaessa olen lyhyen ajan sisällä saanut kaksi ilmoitusta otsonoidun oliiviöljyn aiheuttamista ihoreaktioista. Kumpikaan tuote ei ollut oman yritykseni, vaan niistä sattumalta ilmoitettiin minulle, kun käyttäjä oli löytänyt sivuni etsiessään tietoa otsonoiduista öljyistä. Kummassakin tapauksessa kyseessä oli ns. täysotsonoitu oliiviöljy. Ensimmäisessä tapauksessa käyttäjä mainitsi puhelunsa alussa tuotemerkin ja öljyn laadun. Kerroin hänelle heti siihen liittyvistä riskeistä, ja että siihen voi liittyä huomattava ei-toivotun ihoreaktion riski. Vasta tämän jälkeen, kyseinen nainen kertoi, että juuri niin oli hänelle tapahtunutkin. Toinen tapaus tapahtui eräässä luonnonkosmetiikkaankin erikoistuneessa liikkeessä, jossa olin esittelemässä tuotteitani niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Kyseisessä liikkeessä oli myynnissä myös muiden valmistajien otsonoituja tuotteita, ja niitä säilytettiin ohjeideni vastaisesti huoneenlämmössä. Kun kerroin henkilökunnalle väärän säilytyksen riskeistä, yksi henkilökunnan jäsen kertoi, että hän oli huuliinsa kokeillut toisen valmistajan täysotsonoitua oliiviöljyä. Se oli heti aiheuttanut kihelmöintiä, joten myyjä oli lopettanut sen käytön, ja olettanut, ettei otsonoitu oliiviöljy vain hänelle sopinut. Mainittakoon, että kyseessä oli juuri toisella mantereella valmistettu täysotsonoitu oliiviöljy, joten todennäköisyys sen vanhenemisesta oli huomattavan suuri, eikä täysotsonointikaan turvallisuutta varmasti vähentänyt. Selvitykseni jälkeen, myyjä ymmärsi, ettei kihelmöinti kenties sittenkään johtunut otsonoidusta oliiviöljystä itsestään, vaan siitä, että se oli vääränlaista ja väärin säilytettyä!

Myös yhdessä eläinkokeessa on havaittu sivuvaikutuksia, kun neljästi peräkkäin toistettu otsonoidun oliiviöljyn annostelu sai aikaan tulehdusta ja turvotusta hiirien korvien haavoissa (Kataoka ym. 2009). Tämä oli minusta outoa, sillä olen käynyt läpi ainakin toistakymmentä eläinkoetutkimusta, joissa otsonoitu öljy on ollut yksinomaan hyödyllinen, vaikka sitä olisi annosteltu rikkoutuneemmallekin iholle ja paljon pidempiä jaksoja. Tämän oudon tuloksen vuoksi kävin tutkimuksen kunnolla läpi. Mainittiin että otsonoitu oliiviöljy oli otsonoitu täydellisesti, kunnes öljy ei enää ottanut otsonia vastaan. Artikkelin mukaan otsonointi oli lopetettu heti tämän jälkeen, mutta rohkenen epäillä sitä. Artikkelissa oli nimittäin annettu mitattuja arvoja öljyn analyyseistä, ja siinä mm. happoarvo oli 42,7 mgKOH/g(oil). Tämän arvon pitäisi vastavalmistetulle täysotsonoidullekin öljylle olla noin kymmenen kertaa alhaisempi. Kuten aiemmin esitellyssä kaaviossa 2. on esitetty, yli 40 happoarvoja pitäisi esiintyä vasta kuukausia lämpimässä olleessa öljyssä, kun taas vastavalmistetussa öljyssä ne ovat hyvin alhaisia. Tämä otsonoitu oliiviöljy oli siis huomattavan yliotsonoitua, ja kutsuisin sitä ”supervahvaksi otsonoiduksi oliiviöljyksi”. Sellaista en haavoihin suosittelisi, ja se selittänee hiirillä havaitut negatiiviset vaikutukset.

Mainittakoon, että otsonoiduissa öljyissä vahvuus ei tarkoita samaa kuin tehokkuus. Tässä artikkelissa en käy läpi otsonoitujen tuotteiden eri vaikutusmekanismeja ja otsonointiasteen vaikutusta niihin. Lyhyesti kuitenkin mainitsen, että italialaisen Sienan yliopiston tutkimusten mukaan, keskivahvasti otsonoitu seesamiöljy uusi ihoa paremmin kuin vahvempi tai liian mieto (Valacchi ym. 2011). Vastaavasti myös toinen tutkimusryhmä (Guerra-Blanco ym. 2017) havaitsi, kuinka miedommin otsonoidut viinirypäleensiemen- ja auringonkukkaöljyt lievensivät tulehdusta vahvoja paremmin. Ainoastaan antimikrobiset ominaisuudet kasvavat otsonoinnin edetessä, mutta miedotkin öljyt ovat hyvin antimikrobisia, joten sillä on käytännön merkitystä vain harvoin (esim. Díaz ym. 2006). Kuitenkin tietyt yritykset erityisesti markkinoivat, että heidän öljynsä olisi täysotsonoitua antaen ymmärtää, että se olisi parasta. Todellisuudessa sekin silti tarkoittaa vain asiantuntemattomuutta otsonoiduista tuotteista.

Sekä yliotsonointi että väärä säilytys huoneenlämmössä myötävaikuttavat haitallisten yhdisteiden syntyyn ja siten myös öljyn haittojen esiintymiseen ja tehon heikkenemiseen. Se on syy, miksi minä päätin luopua supervahvan otsonoidun oliiviöljyn valmistamisesta, kun perustin oman yrityksen. Minusta onkin huolestuttavaa, että markkinoilla on tuotteita, jotka ovat samalla sekä täysotsonoituja että antavat väärää tietoa säilyvyydestä. EU:n laki kosmeettisista valmisteista edellyttää, että tuotteelle tehdään riittävä turvallisuusselvitys, jossa täytyy selvittää myös sen säilytysolosuhteet ja niiden vaikutus turvallisuuteen. Tästä selvityksestä vastaa valmistaja, tai mikäli tuote tulee EU:n ulkopuolelta, on se maahantuojan vastuulla. Herääkin kysymys, onko tällaisia selvityksiä edes monille tuotteille edes tehty, ja jos on, miten ihmeessä niiden tekijä on päätynyt säilyvyydessä tuloksiin, jotka eivät vastaa totuutta? Ilmeisesti lakisääteisiä velvollisuuksia on laiminlyöty tai ainakaan ne eivät ole menneet niin kuin pitäisi.

Lopuksi

Epäröin tämän artikkelin kirjoittamista, sillä siitä voi helposti saada leiman, että haukkuisin muiden valmistajien tuotteita, samalla vaivihkaa kehuen omiani. Kritiikkini perustuu kuitenkin vain vähän itse tuotteisiin, mutta enemmän niiden säilyttämiseen ja säilyvyydestä annettuun informaatioon. Olen myös perustellut tässä artikkelissa esitetyt väitteet niin säilyvyydestä kuin sivuvaikutuksistakin riippumattomin tieteellisin tutkimuksin. En myöskään ole maininnut nimeltä mitään tuotemerkkiä, vaikka toki ymmärrän, että artikkelin luettua moni saattaa tarkastella eri tuotteita, ja löytää sellaisia, joita tämä artikkeli on kritisoinut.
 
Palaan vielä otsonoidun oliiviöljyn ja muiden otsonoitujen öljyjen hajuun. Vaikka itse pystynkin hajun perusteella tekemään arviota tuotteen tuoreudesta, ei kokematon nenä tietenkään tiedä, miltä hyvän tuotteen tulisi haista. Tuorekaan otsonoitu öljy ei tuoksu hyvälle, mutta useimpien mielestä sen on sentään hyvinkin siedettävää, ja moni on yllättynyt, kun oletti sitä paljon pahemmaksi. Lämpimässä säilytetyssä otsonoidussa öljyssä niin happojen kuin aldehydienkin määrä moninkertaistuu nopeasti, ja luonnollisesti myös haju voimistuu. Muutamille ihmisille haju on kynnyskysymys käyttää tuorettakin otsonoitua öljyä, ja vanhentuneen öljyn kohdalla tilanne on aivan toinen. Vaikka vanhentuneeseen öljyyn liittyy isompi riski haitallisesta ihoreaktiosta, sellainen on kaikesta huolimatta harvinaista. Sen sijaan pahan hajun tuntee jokainen. Kun vanhentunut tuote on vielä hoitavilta ominaisuuksiltaan heikompaa kuin tuore ja/tai oikein säilytetty, ei ole ihme, ettei asiakas tule sitä uudelleen ostamaan. Huonon tuotteen kun voi myydä asiakkaalle vain kerran. Niinpä kaikkien valmistajien, jälleenmyyjien ja käyttäjien etu on se, että tuote on hyvää ja että sitä säilytetään oikein. Vain siten kuluttaja saa siitä parhaan hyödyn mahdollisimman pienin hajuhaitoin ja riskein. 

Olen pitänyt huolta siitä, että jälleenmyyjilläni on oikeat tiedot otsonoitujen öljyjen säilyvyydestä, ja että säilytystiedot purkkien ja pullojen kyljessä ovat oikein, ja että ”parasta ennen” päiväykset on merkitty asianmukaisesti. Valitettavasti sekään ei aina ole toiminut. On liikkeitä, jotka myyvät tuotteitani ja säilövät niitä huoneenlämmössä. Tavallisesti syynä siihen on ollut, että nämä liikkeet ovat myyneet myös toisten valmistajien otsonoituja öljyjä. Nämä toiset valmistajat ovat antaneet säilyvyydestä väärää tietoa, eivätkä liikkeet siksi ole ottaneet riittävän vakavasti minun pyyntöjäni kylmäsäilytyksestä. Voin toki uhata näitä liikkeitä sillä, että vedän tuotteeni pois, jos niitä ei säilytetä oikein. Silloin voi käydä niin, että he luopuvat minun tuotteistani, mutta jatkavat muiden otsonoitujen tuotteiden myyntiä. Se ei muuta tilannetta miksikään. Toinen vaihtoehto voisi olla, että kyseiset liikkeet siirtäisivät minun tuotteeni syrjäiseen jääkaappiin, jolloin asiakas ei niitä hevin löytäisi, vaan valitsisi väärin säilytetyn kilpailevan tuotteen. Lopputulos olisi aina sama ja asiakas kulkisi liikkeestä ulos vanhentunut, pahanhajuinen, tehottomampi ja potentiaalisesti haitallinen tuote mukanaan. Jos siis joku otsonoituja öljyjä myyvä ja niitä väärin säilyttävä taho tätä lukee, toivon, että ottaisitte opiksi. Otsonoitujen öljyjen säilytysolosuhteet on tunnettava valmistuksesta siihen hetkeen, kun ostaja ostaa sen kaupasta. Näiden olosuhteiden tulee olla jääkaappi tai vielä kylmempi. Tämä koskee kaikkia otsonoituja öljyjä riippumatta siitä, mitä niiden valmistaja tai maahantuoja väittää. Ja jos joku valmistaja tai maahantuoja muuta väittää, sellainen väite pitää vahvasti kyseenalaistaa! Samat luonnonlait kun koskevat kaikkia otsonoituja kasviöljyjä valmistajasta riippumatta.

Muutamat otsonoitujen tuotteiden jälleenmyyjät ovat kyselleet tuotteistani ja niiden säilyvyydestä. Luonnollisesti olen antanut heille asianmukaista tietoa. Aina tilausta ei sen jälkeen ole tullut, ja mahdollisesti he ovat päätyneet toiseen tuotteeseen, jossa on luvattu pidempää säilyvyyttä ja kenties huoneenlämmössä. Vaikka se on ollut minun liiketoiminnalleni haitallista, se tuskin on lopulta hyödyttänyt näitä jälleenmyyjiäkään asiakkaista puhumattakaan. Minä suosittelenkin ostamaan otsonoitua öljyä ainoastaan paikasta, jossa sitä on säilytetty oikein. En luonnollisesti suosittele ostamaan sellaista otsonoitua öljyä, jossa säilyvyystiedot ovat väärät. Kaikkein suurin riski liittyy otsonoituihin öljyihin, joissa ei ole oikeita säilyvyystietoja (vaan esimerkiksi avatun kannen symboli), joita on säilytetty lämpimässä, joiden valmistuspäivää ei voi jäljittää, jotka on tuotu Suomeen toiselta mantereelta pitkän laivamatkan lämpimässä, ja siten ilmeisen vanhentuneita jo saapuessaan. Riski kasvaa yhä, jos öljy on niin sanottua täysotsonoitua öljyä (”Fully ozonated” tai Fully infused with ozone”), jolloin siihen voi jo valmistusvaiheessa muodostua liikaa haitallisia yhdisteitä.

Onneksi sentään minulla on paljon hyviä jälleenmyyjiä, jotka säilövät tuotteita oikein, ja tilaavat niitä myös riittävän säännöllisin väliajoin. Kaikkein varmin keino saada tuoretta ja laadukkainta otsonoitua öljyä on silti ostaa sitä suoraan sellaiselta valmistajalta, joka tuntee tuotteen ja sen säilyvyyden vaatimukset. 

Vielä loppuun huomautus! Vaikka artikkelissa käsiteltiin ja viitattiin muutamaan eläinkokeeseen, ei niitä ole tehty oman yritykseni tuotteilla. Joskus tällaiset artikkelit ovat aiheuttaneet väärinkäsityksiä, joita olen joutunut selventämään. Omat tuotteeni on rekisteröity kosmeettisiksi valmisteiksi, ja EU:n alueella eläinkokeet kosmetiikalle ovat olleet kiellettyjä koko yritykseni olemassaolon ajan, eikä niiden tekoon muutenkaan olisi tarvetta, mielenkiintoa tai edes resursseja. Lääketieteessä eläinkokeita usein jopa vaaditaan. Siksi niitä tehdään eri maissa myös otsonoiduista öljyistä, ja minä luonnollisesti seuraan kaikkea alaan liittyvää tutkimusta. Siksi saatan niitä tarpeen vaatiessa käsitellä.

Viitteet:

Aerts, Olivier, Julie Leysen, Niels Horst, Julien Lambert, ja An Goossens. ”Contact Dermatitis Caused by Pharmaceutical Ointments Containing ’ozonated’ Olive Oil”. Contact Dermatitis 75(2): 123–126, 2016.

Díaz, Maritza, Irene Lezcano, Jesús Molerio, ja Frank Hernández. ”Spectroscopic Characterization Of Ozonides With Biological Activity”. Ozone: Science & Engineering 23(1): 35-40, 2001.

Díaz, Maritza F., Rebeca Hernández, Goitybell Martínez, Genny Vidal, Magali Gómez, Harold Fernández, ja Rafael Garcés. ”Comparative study of ozonized olive oil and ozonized sunflower oil”. Journal of the Brazilian Chemical Society 17(2): 403-407, 2006.

Guerra-Blanco, P., T. Poznyak, A. Pérez, Y. M. Gómez y Gómez, M. E. Bautista-Ramírez, ja I. Chairez. ”Ozonation Degree of Vegetable Oils as the Factor of Their Anti-Inflammatory and Wound-Healing Effectiveness”. Ozone: Science & Engineering 39(5): 374–384, 2017.

Kataoka, Hiromi, Masanori Semma, Humitoshi Sakazaki, Katsuhiko Nakamuro, Tadashi Yamamoto, Seiichi Hirota, Keiko Tazuya-Murayama, ja Atsushi Ichikawa. ”Proinflammatory Event of Ozonized Olive Oil in Mice”. Ozone: Science & Engineering 31(3): 238-246, 2009.

Ledea, Oscar, Teresa Correa, Mayhery Escobar, Aristides Rosado, Jesus Molerio, Carlos Hernández, ja Daniel Jardines. ”Volatile Components of Ozonized Sunflower Oil “ OLEOZON® “”. Ozone: Science & Engineering 23(2): 121-126, 2001. 

Moureu, Sophie, Frédéric Violleau, Djamila Ali Haimoud-Lekhal, ja Anne Calmon. ”Influence of Storage Temperature on the Composition and the Antibacterial Activity of Ozonized Sunflower Oil”. Ozone: Science & Engineering 38(2): 143–149, 2016.

Valacchi, Giuseppe, Yunsook Lim, Giuseppe Belmonte, Clelia Miracco, Iacopo Zanardi, Velio Bocci, ja Valter Travagli. ”Ozonated Sesame Oil Enhances Cutaneous Wound Healing in SKH1 Mice”. Wound Repair and Regeneration 19(1): 107–15, 2011.