maanantai 4. marraskuuta 2019

Otsonoidut öljyt psoriasiksen (psoriaasi) hoidossa – uusi tutkimus

Miika Sallinen 4.11.2019

Olen vuosien aikana saanut useita kyselyitä otsonoitujen öljyjen vaikutuksesta psoriasiksen hoitoon. Vaikka teoriassa olen niiden käyttöä kannattanut, minulla ei ole ollut mitään tutkimuksia oletukseni tueksi. Toki otsonoiduilla tuotteilla on yleisesti ottaen monia ihoa hoitavia vaikutuksia, kuten niiden kyky lisätä ihoa uusivien kasvutekijöiden tuotantoa (Valacchi et al. 2013, Kim et bal. 2009), antioksidanttien tuotantoa (Sachez et al. 2011) ja myös niiden antimikrobiset ominaisuudet ovat hyvin tunnettuja (esim. Rodrigues et al. 2004). Viimeksi mainittu ei ole psoriasiksen hoidossa tärkeää, sillä kyseessä ei ole infektiotauti. Siitä huolimatta otsonoiduille öljyille ja voiteille on ollut teoreettisia perusteita kokeilla myös psoriasikseen.

Tämä oletus on nyt saanut tukea uudesta kiinalaisesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa (Tan et al. 2018) tutkittiin niin sanottua tavallista psoriasista (psoriasis vulgaris), joka tekee paksuja hilseläiskiä etenkin kyynärpäihin, polviin, ristiselkään ja päänahkaan ja joskus ympäri kehoa. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 40 potilasta (22 miestä, 18 naista) iältään 19-68 vuotta. Heillä oli psoriasiksen peittämiä läiskiä vähintään 30%:lla kehosta. Heillä ei ollut mitään systeemistä hoitoa, infektioita, hoitoihin vaikuttavia allergioita, sydän- tai munuaissairauksia, psykologisia tai hormonaalisia sairauksia eikä raskautta.

Potilaat jaettiin kahteen toisiaan vastaavaan ryhmään, joissa tutkimusryhmää hoidettiin otsonoidulla öljyllä kahdesti päivässä ja kontrolliryhmää flumentasoni-voiteella (kortisoni) niin ikään kahdesti päivässä. Kaikki potilaat tutkittiin hoitojen alussa sekä kahden ja neljän viikon kuluttua hoitojen aloituksesta. Tutkittavina aiheina olivat psoriasiksen paksuus, hilseily, laajuus ja ihon punoitus. Tällä tavoin laskettiin psoriasiksen kokonaistilanne, eli niin sanottu PASI (Psoriasis Area and Severity Index). Mikäli oireet vähenivät kokonaisuudessaan vähintään 75%, hoito katsottiin tehokkaaksi. Lisäksi potilailta katsottiin mahdolliset sivuvaikutukset, mikäli niitä ilmeni.

Hoidot molemmissa ryhmissä olivat tehokkaita. Tulokset molemmissa ryhmissä olivat käytännössä idettiset, sillä otsonoidulla öljyillä hoidot olivat tehokkaita 69,84% potilaista, kun flumentasoli tehosi 70,25% potilaista kahdessa viikossa, ja neljän viikon kuluttua vastaavat osuudet olivat 70,88% ja 71,23%. Tilastollisesti ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa. Otsonoidun öljyn kanssa PASI-pisteet vähenivät 12 potilaalla vähintään 90%, 30 potilaalla vähintään 75% ja 37 potilaalla vähintään 50%. Tässäkin tilastossa tulokset molemmissa ryhmissä olivat lähes identtiset.

Oirehtiva alue pieneni, hilseily, ihon paksuus, tulehdukset ja punoitukset vähenivät tai katosivat kokonaan ja yleisesti ottaen iho oli hoitojen jälkeen huomattavasti parempi. Ohessa on esimerkkikuvat erään otsonoidulla öljyllä hoidetun potilaan otsasta ennen hoitoja ja neljän viikon hoitojen jälkeen.


Tulosten perusteella otsonoitu öljy olisi siis yhtä tehokas kuin kortisonivoide, mutta ilman siihen liittyviä haittoja. Lisäksi otsonoitu öljy on yleensä edullisempaakin, joskaan Suomessa sitä ei ole saatavilla rekisteröitynä lääkkeenä, eikä sen hankkimiseen siksi saa yhteiskunnan tukea.

Tutkimuksissa käytetty otsonoitu jäi minulle hieman mysteeriksi. Ainakin kääntäjän mukaan se oli ”Sea bream oil” eli mikäli oikein ymmärsin, niin hammasahvenista saatava öljy. Tämä ei sinänsä ole ihmeellistä, sillä otsoni muodostaa otsonideja kaikkien tyydyttymättömien rasvahappojen kanssa, joten kalaöljy kelpaa otsonointiin siinä missä useimmat kasviöljytkin. Toisaalta artikkelinsa johdannossa tutkijat selvästi kirjoittivat otsonoidusta kasviöljystä. Syy siihen, miksi kiinalaiset mahdollisesti käyttivät tutkimuksessaan otsonoitua kalaöljyä otsonoitujen kasviöljyjen sijaa ei ole minulle selvä. Syy voi olla toki puhtaasti kaupallinenkin, sillä kyseiset kalat eivät ole kaikkialla yleisiä, ja siksi täysin vastaavaa öljyä ei useimpien kilpailijoiden ole helppo tuottaa. Joka tapauksessa otsonoituja kasviöljyjä (varsinkin auringonkukka-, seesami-, ja oliiviöljyjä) on tutkittu paljon enemmän, joten sen perusteella kalaöljyä ei voi väittää tehokkaammaksi vaihtoehdoksi. Kalaöljyjen tyydyttymättömyysaste on paljon suurempi, minkä vuoksi ne pilaantuvat ja niiden laatu heikkenee nopeammin. Lisäksi otsonoituja kasviöljyjä vertailtaessa heikoimmat ihoa uudistavat ominaisuudet on havaittu otsonoidulla pellavansiemenöljyllä (Ks. Valacchi et al. 2013). Se viittaa siihen, että hyvin monityydyttymättömistä öljyistä – joihin kalaöljytkin kuuluvat – ei saane hyvää otsonoitua öljyä kuin ennen kaikkea otsonoidusta seesamiöljystä.

Myös minä olen saanut jonkin verran palautetta koskien psoriasiksen hoitoa otsonoiduilla tuotteilla. Tänne kirjoitan ainoastaan sellaisesta palautteesta, jonka olen saanut kirjallisena esimerkiksi sähköpostiin tai muuta kautta, ja jonka voin tarvittaessa esittää epäilijöille. Kirjallista palautetta minulle tulee kuitenkin vain satunnaisesti, ja usein enemmän tai vähemmän sattumalta muun asian yhteydessä. Näin on psoriasiksenkin kanssa, josta eräs tuotteitani myyvä kauppa otti yhteyttä. Eräs psoriasiksesta kärsinyt mieshenkilö oli saanut White Swanin otsonoidusta seesamiöljystä apua psoriinsa, mutta kaipaili isompaa pulloa. Kauppias kysyikin:

Hei onko mahdollista saada isommassa pullossa ja suihke muodossa hankala levittää mutta määrällisesti tarve isompaan. Miehellä psoriasis pahana koko kropassa.”

Tähän joudun toteamaan, että isompaa pulloa en ole öljyille teettämässä. Jos jollain on tarve suuremmille määrille otsonoitua öljyä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan minuun. Suuremmista ostoksista olen toki valmis antamaan alennusta. Suurin osa käyttäjistä tarvitsee öljyä vain pienehköille ihoalueille. Koska öljy on myös erittäin riittoisaa ja sen säilyvyys hyvänä on rajallista, on parempi ostaa usein pieni pullo kuin kerralla suuri tai useita pieniä varastoon. Suuria määriä tarvitsevat laajalle levinneestä psoriasiksesta kärsivät ovat niin pieni poikkeus käyttäjien joukossa, etten pelkästään heidän vuokseen ole suurempia pulloja tekemässä. Öljy ei myöskään leviä suihkeena, vaan pumppupullo on paras vaihtoehto. Öljyistä seesamiöljy on juoksevampaa kuin vastaava oliiviöljy, ja siten leviää paremmin ja on käyttökelpoisempi suurien ihoalueiden hoitoon.

Sitten onkin syytä pohtia, kenen kannattaa otsonoitua öljyä kokeilla psoriasikseen? Tehokkuutta en voi varmuudella luvata kenellekään, sillä yksilöllisiä eroja varmasti on. Oheinen kiinalaistutkimus on lisäksi ainoa aiheesta tehty kliininen tutkimus. Lupaavista tuloksista huolimatta se ei vielä ole riittävä terveysväitteiden esittämiseen. Otsonoidut öljyt ovat myös rasvaisia ja niiden haju on epämiellyttävä. Nämä ikävähköt ominaisuudet voivat rajoittaa tai jopa estää niiden käyttöä erityisesti suurien ihoalueiden hoidossa. Mainitussa kiinalaistutkimuksessa psoriasiksen oireet olivat melko rajatuilla ihoalueilla, ja siksi otsonoidun öljyn käyttö ei ollut kovinkaan epämiellyttävää. Toisaalta psoriasiksen itsensä aiheuttama kutina on yleensä vielä epämiellyttävämpää. Niinpä otsonoidun öljyn tehokkuus ja käyttäjäystävällisyys selviävät vain kokeilemalla. Ihmiset kokevat öljyjen epämiellyttävyyden hyvin eri tavoin. Toisten mielestä öljy on suorastaan kuvottavan hajuista, kun taas toisista haju on korkeintaan hieman tavallisesta poikkeava.


Lisäksi hajuun vaikuttaa paljon, milloin öljy on valmistettu ja miten sitä on säilytetty. Otsonoituihin öljyihin syntyvät otsonidit ovat semistabiileja, eli ne hajoavat hitaasti, jolloin syntyy mm. erilaisia pitkäketjuisia aldehydejä ja karboksyylihappoja. Nämä aiheuttavat öljyjen epämiellytävää hajua, ja vanhetessa myös teho heikkenee. Toki tuoreissakin öljyissä on ominaishajunsa, mutta se ei ole niin voimakas kuin vanhemmissa. Ainoa keino vähentää otsonidien hajoamista, on säilyttää öljyt mahdollisimman kylmässä. Tätä ei kaikki valmistajat ja kauppiaat ole sisäistäneet, ja siksi mm. minun White Swanin öljyjäkin säilytetään monissa kaupoissa ohjeiden vastaisesti huoneenlämmössä. Tyypillisesti tätä esiintyy liikkeissä, joissa myydään myös muiden valmistajien otsonoituja tuotteita, jotka ovat antaneet väärää informaatiota säilyvyydestä. Eräänkin valmistajan tuotteissa on merkintä, että vasta korkin avaamiseen jälkeen sen laatu alkaa heiketä. Korkin avattua tuote altistuu kyllä mikrobeille ja ilman hapelle, mutta nämä tuotteet ovat hyvin antimikrobisia, eivätkä puhtaat rasvat muutenkaa tukisi mikrobikasvua. Otsoni on myös jo hapettanut öljyt tehokkaasti, joten ilmassa oleva happi ei niitä käytännössä enää hapeta. Niinpä korkin avaamisella ei ole käytännön vaikutusta otsonoitujen öljyjen säilyvyyteen, ja sellaisen väittäminen osoittaa vain asiantuntemattomuutta otsonoitujen tuotteiden kemiallisista ja biologisista ominaisuuksista.

Kirjoitin edellisen säilyvyystekstin erityisesti siksi, että myös paljon myös oman yritykseni White Swanin tuotteita säilytetään liikkeissä väärin. Vaikka väärinkin säilytetty tuote on useimmille toimiva ja hyödyllinen, sellaisen käyttö on selvästi epämiellyttävämpää tuoreeseen verrattuna. Koska psoriasiksessa hoidetaan yleensä suuria ihoalueita, on tärkeää, että tuotetta on edes kohtalaisen mukava käyttää. Siksi suosittelenkin hankkimaan tuotteen paikasta, jossa sitä säilytetään jääkaapissa, tai jossa vaihtuvuus on muuten suurta, jolloin tuote ei seiso huoneenlämmössä kuukausitolkulla. Varmin keino saada tuoretta öljyä on ostaa sitä suoraan valmistajalta, vaikkapa verkkokaupasta.


Viitteet

Kim, Hee Su, Sun Up Noh, Ye Won Han, Kyoung Moon Kim, Hoon Kang, Hyung Ok Kim, and Young Min Park. ‘Therapeutic Effects of Topical Application of Ozone on Acute Cutaneous Wound Healing’. Journal of Korean Medical Science 24(3): 368–74, 2009.

Rodrigues, Kamila Leite, Claudia Catellani Cardoso, Lucelia Regina Caputo, Jose Carlos Tavares Carvalho, Joao Evangelista Fiorini, and Jose Mauricio Schneedorf. ‘Cicatrizing and Antimicrobial Properties of an Ozonised Oil from Sunflower Seeds’. Inflammopharmacology 12(3): 261–70, 2004.

Sánchez, Yaima, Maritza F. Díaz Gómez, Hernández Frank, Dayana Gil, and Gastón García. ‘Antioxidant Effects of an Ozonized Theobroma Oil Formulation on Damaged-Inflammatory Rat Skin’. Grasas y Aceites 62(1): 105–10, 2011.

Tan, Lina, Jian Huang, Jing Lu, ja Jianyun Lu. ”[Clinical efficacy of ozonated oil in the treatment of psoriasis vulgaris]”. Zhong Nan Da Xue Xue Bao. Yi Xue Ban = Journal of Central South University. Medical Sciences 43(2): 173–78, 2018.

 Valacchi, G., I. Zanardi, Y. Lim, G. Belmonte, C. Miracco, C. Sticozzi, V. Bocci, and V. Travagli. ‘Ozonated Oils as Functional Dermatological Matrices: Effects on the Wound Healing Process Using SKH1 Mice’. International Journal of Pharmaceutics 458(1): 65–73, 2013.