Uusia tutkimuksia otsonoitujen öljyjen käytöstä haavanhoidossa

Otsonoituja öljyjä ostetaan paljon mm. haavanhoitoon, joissa ne  ovat osoittautuneet hyvin käyttökelpoiseksi. Tutkimuksia otsonoitujen öljyjen käytöstä haavanhoidossa on paljon, jos mukana lasketaan vuosikymmenien aikana tehdyt eläinkokeet. Suotuisia tuloksia on saatu ympäri maailmaa niin Saksassa (Schulz 1981, Schulz ym. 1982), Kuubassa (Sánchez ym. 1998, Rosario ym. 2002), Italiassa (Carvalho ym. 2002, Valacchi ym. 2011, 2013), Brasiliassa (Rodrigues ym. 2004, Rodriguez Sanchez ym. 2011), Japanissa (Sakazaki ym 2007), Etelä-Koreassa (Kim ym. 2009), Intiassa (Pai ym. 2014) kuin Turkissakin (Krkl ym. 2016). Osassa näistä eläinkokeista on tutkittu erityisesti öljyjen  vaikutusmekanismeja, ja haavojen nopeutunut paraneminen on tapahtunut siinä ohessa.

Mutta vaikka eläinkokeita onkin tehty paljon, ihmisillä suoritetut kliiniset tutkimukset ovat paljon harvinaisempia. Niitä on kuitenkin muutamia ilmestynyt, ja käsittelen niitä seuraavassa enemmän. Laajin avohaavoja käsittelevä kliininen tutkimus on tehty Kuubassa, Sikäläisen otsonitutkimuskeskuksen toinen perustaja Manuel Gómez Moralena esitti aikanaan tutkimukset englanniksi internetsivuillaan jo vuonna 2005, mutta jotka valitettavasti ovat nyt jo kadonneet. Olen kuitenkin tallettanut ne, joten voin tutkimuksesta kertoa enemmän.

Tutkimus käsitti 120 potilasta, joista lähes 90 %:lla esiintyi vakavaa laskimovajaatoimintaa ja loppuosan haavat olivat onnettomuuksien aiheuttamia. Potilaat jaettiin kahteen 60 henkilön ryhmään, jotka eivät haavojen vakavuuden perusteella poikenneet toisistaan. Hoitomuotona oli laskimon korjaus, vähäsuolainen ruokavalio, ja tarvittaessa suun kautta nautittuja kipulääkkeitä. Haavat pestiin päivittäin puhdistusaineella ja niihin siveltiin kotona ryhmästä riippuen joko otsonoitua auringonkukkaöljyä tai antibioottivoidetta.

Otsonoitua öljyä saanut ryhmä parani huomattavasti nopeammin. Useimmilla potilailla haavojen haju, kipu ja kutina katosivat ensimmäisen 24 tunnin aikana ja tulehdus kolmanteen päivään mennessä. 95 %:lla haavat paranivat 15 päivän kuluessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että antibiootteja saaneessa kontrolliryhmässä parani samassa ajassa vain 11,6 % potilaista, ja muutenkin heidän kehityksensä oli selvästi hitaampaa. Tulehdus ja kipu kestivät useilla potilailla yli 15 päivän ajan. 20 päivän kuluessa kaikki otsonoitua öljyä saaneet potilaat olivat parantuneet, kun taas antibioottiryhmässä 30 päivänkin kuluttua tutkimuksen päättyessä vielä kahdeksan potilasta (13 %) oli parantumatta. Tarkemmat tulokset on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Otsonoidulla öljyllä ja antibiooteilla hoidettujen potilaiden paraneminen. Huomaa, miten otsonoiduilla öljyillä haavat paranivat selvästi nopeammin ja varmemmin (Gomez Moralena 2005).

 

Myös Egyptissä on tehty kliininen tutkimus säärihaavojen hoidosta otsonoidulla öljyllä. Tutkimuksen (Aziza ym. 2011) potilaat olivat diabeetikkoja, joiden säärihaavoja hoidettiin otsonoidulla oliiviöljyllä. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 50 potilasta. Heidän säärihaavansa olivat vasta ensimmäisellä asteella, eli eivät vielä kovin vakavia, mutta laajenemassa koko ajan ilman asianmukaista hoitoa. Potilailla ei myöskään ollut muita diabetekseen yhdistettyjä sairauksia.

Potilaat jaettiin hoitojen perusteella kahteen ryhmään. Toista ryhmää hoidettiin siteiden vaihdon yhteydessä otsonoidulla oliiviöljyllä ja toista povidonijodidilla. Jälkimmäinen on myös antimikrobinen yhdiste, mutta ei muuten omaa samoja ominaisuuksia otsonoidun öljyn kanssa. Potilaita hoidettiin kaikkiaan neljän viikon ajan, ja heidät tutkittiin aina viikon lopulla.

Koska potilaiden haavat eivät olleet suuria ja hoito aloitettiin ajoissa, tulokset olivat molemmissa ryhmissä hyviä. Neljän viikon kuluttua 88% otsoniryhmän potilaista haava oli umpeutunut ja lopuillakin merkittävästi pienentynyt. Kontrolliryhmässä täysin umpeutuneita oli 80%, merkittävästi pienentyneitä 16% ja 4% haavoissa ei ollut muutosta. Ero ryhmien välillä ei ollut merkittävä. Kuitenkin kahden viikon väliaikaseurannassa otsoniryhmäläisistä jo 68% oli umpeutunut ja 24% merkittävästi pienentynyt, kun kontrolliryhmässä vastaavat luvut olivat 40% ja 20%. Ero tässä vaiheessa oli tilastollisesti merkittävä otsonoidun oliiviöljyn hyväksi. Näin ollen otsonoitu öljy paransi haavat nopeammin, vaikka tutkimuksen lopussa myös kontrolliryhmässä parantuneita oli paljon, ja siksi tuolloin ero ei enää merkittävä ollutkaan. Tutkijat suosittelivatkin otsonoidun öljyn käyttöä ensimmäisen asteen diabeettisiin säärihaavoihin, ja he halusivat lisätä sairaanhoitajien tietoisuutta tästä vaihtoehdosta.  

Uusin haavanhoitotutkimus on romanialais-italialaisen tutkimusryhmän tekemä. Tässä tutkimuksessa (Solovastru ym. 2015) oli mukana 29 laskimoperäisestä säähaavasta kärsivää potilasta, joilla ei ollut merkittäviä oheisoireita, kuten huonosti kontrollissa olevaa diabetesta, munuaistauteja, vakavia keuhkosairauksia, immuniteettiä heikentäviä seikkoja jne. Heidän säärihaavansa olivat kuitenkin kroonisia, mutta alle kaksi vuotta vanhoja.

Potilaat jaettiin kahteen ryhmään. Tutkimusryhmäläisiä (15 kpl) hoidettiin päivittäin sprayvalmisteella, joka sisälsi 15% otsonoitua auringonkukkaöljyä, 1% α-bisabololia sekä 84% triglerideja. Kontrolliryhmää (14 kpl) hoidettiin haavavoiteella, joka sisälsi mm. sinkkioksidia ja useita vitamiineja. Molempien ryhmien potilaat tutkittiin ja haavojen läpimitat ja koko mitattiin ennen hoitoja sekä 1,2 ja 4 viikon kuluttua hoitojen aloituksesta.

Otsonoitua öljyä sisältänyt sprayvalmiste oli selvästi parempaa. Sitä saaneilla potilailla haavat pienenivät tasaisesti alun 4,5cm²:sta aina alle 2 m²:een. Prosentuaalisesti haavojen koko oli lopussa keskimäärin enää 27% alkuperäisestä. Kontrolliryhmässä muutos oli merkityksetöntä ja haavojen koko hoidon päättyessä oli vielä 87% alkuperäisestä. Tutkijoiden johtopäätös olikin, että otsonoitu valmiste oli selvästi parempaa ja se tarjoaa uuden vaihtoehdon tai lisäyksen laskimoperäisten säärihaavojen hoitoon.

Enempää tutkimuksia haavanhoidosta otsonoidulla öljyllä en ole löytänyt. Yksi syy tähän on, että otsonoitua öljyä käyttävät lääkärit ja hoitajat ovat yleensä tietoisia otsonin käytöstä laajemminkin. Siksi he hoitavat potilaitaan ensisijaisesti muilla otsoniterapiamenetelmillä ja pitävät otsonoitua öljyä lähinnä lisähoitomuotona. Tällaisesta yhdistelmähoidosta on ilmestynyt enemmän tutkimuksia (Esim. Díaz & Castellanos 2001, Di Paolo ym. 2002, Calderon ym. 2003, Martínez-Sánchez ym. 2005). Tulokset tällaisessa yhdistelmähoidossa ovat olleet vieläkin parempia, mutta koska pelkän otsonoidun öljyn vaikutusta on niissä mahdoton arvioida, jätän käsittelemättä niitä tarkemmin tässä yhteydessä.

Sitten vielä muutama huomautus. Kliinisissä tutkimuksissa käytettiin otsonoituun oliivi- ja auringonkukkaöljyyn perustuvia valmisteita. Otsonoitu seesamiöljy on kuitenkin rakenteeltaan lähellä otsonoitua auringonkukkaöljyä, ja yhden eläinkoetutkimuksen (Valacchi ym. 2013) perusteella se näyttäisi kaikkein parhaalta, ja on myös oma suosikkini. Huomautan myös, että vaikka tässäkin artikkelissa viittaan lukuisiin eläinkokeisiin, niillä ei ole mitään tekemistä omien White Swan -tuotenimellä myytävien tuotteiden kanssa. Seuraan toki alan tutkimusta, ja kun tutkimuksia ilmestyy, pyrin haalimaan ne itselleni – olivat ne sitten eläinkokeita tai jotain muita. Omilla tuotteillani ei eläinkokeita ole kuitenkaan tehty. Koska ne on rekisteröity kosmetiikaksi, ei niillä eläinkokeita edes saa tehdä, eikä sellaiseen ole mitään halua, tarvetta tai mahdollisuuttakaan. Tämä vain tiedoksi niille, jotka asiaa miettivät. Sitä kun on viime aikoina kysytty yllättävän paljon.

Viitteet:

Aziza, E. S.; E. Nahad; A. B. Nabila & S. H. Wael, Comparative Study of Ozonated Olive Oil Ointment versus Conventional Dressing Methods on the Healing of Grade I Diabetic Foot Ulcers. Researcher 3(8): 16–30, 2011.

Calderon, Noam; Teddy Kaufman; Leonid Bryzgalin & Munir Awad, The intensive care of lower limb diabetic wounds: Our 5 years experience in 121 patients treated topically with ozone as an adjunctive agent. Teoksessa (CD-ROM): Ozone Seminar Congress, European Cooperation of the Medical Ozone Societies, May 23rd -May 25th, Munich 2003.

Carvalho, J. C. T.; C. C. Cardoso; S. B. Macedo ym., Azione dell’olio ozonizzato (Bioperoxoil) nelle lesione chirurgiche dei modelli pre-clinici. Farmaci Terapia XIX(1/2): 56-60, 2002.

Di Paolo, N.; V. Bocci; F. Cappelletti; G. Ptrini & E. Gaggiotti, Necrotizing fasciitis succesfully treated with extracorporeal blood oxygenation and ozonization (EBOO). International Journal of Artificial Organs 25: 1194-1198, 2002.

Diaz, Orestes & Roberto Castellanos, Ozonoterapia en úlceras flebostáticas. Revista Cubana de Cirugía 40: 123-129, 2001.

Gómez Moralena, Manuel, Lower limbs Ulcers: Ozone oil therapy. Haettu 13.4.2005 osoitteesta: <http://www.naturozone.com/ingles/clitesti.htm>.

Krkl, Cüneyt, Mehmet Volkan Yiğit, İbrahim Hanifi Özercan ym. The Effect of Ozonated Olive Oil on Neovascularizatıon in an Experimental Skin Flap Model. Advances in Skin & Wound Care 29(7): 322–327, 2016.

Pai, S. A.; S. A. Gagangras; S. S. Kulkarni & A. S. Majumdar, Potential of Ozonated Sesame Oil to Augment Wound Healing in Rats. Indian Journal of Pharmaceutical Sciences 76(1): 87-92, 2014.

Rodrigues, Kamila Leite; Claudia Catellani Cardoso; Lucelia Regina Caputo; Jose Carlos Tavares Carvalho; Joao Evangelista Fiorini & Jose Mauricio Schneedorf, Cicatrizing and antimicrobial properties of an ozonized oil from sunflower seeds. Inflammopharmacology 12: 261-270, 2004.

Rodriguez Sanchez, M. D. P.; L. Corrêa; G. H. Franchim & M. C. Z. Deboni, Histomorfologic and Histomorphometric Study of Bone Healing in Dry Socket Condition Induced in Rats Treated with Ozonized Oil. International Journal of Oral and Maxillofacial Surgery 40(10): e23, 2011.

Sakazaki, F.; H. Kataoka; T. Okuno ym., Ozonated Olive Oil Enhances the Growth of Granulation Tissue in a Mouse Model of Pressure Ulcer. Ozone: Science & Engineering 29(6): 503-507, 2007.

Sánchez, Alejandro; Pedro Díaz; Gloria Rodríguez; Elizaberh Leyva; Elena Díaz & Luis Borrego, Acción del aceite ozonizado sobre la cicatrization de heridas de piel en animales de experimentación. Revista CENIC Ciencias Biológicas 29: 181-184, 1998.

Schulz, S., Ein neues tiermodell zur integralen messung von heilvorgängen bei kleinen labortieren am beispiel von ozonisiertem olivenöl. Deutsche Tierärztliche Wochenschrift 88: 60-64, 1981

Schulz, S.; H. Schmitt; R. Obermeyer & I. Oepen, Einige Ergebnisse und therapeutische Aspekte von ozonisiertem Olivenöl in der Veterinärdermatologie. Praktische Tierarzt 63(1): 18-33, 1982.

Solovăstru, Laura Gheucă, Alina Stîncanu, Alessia De Ascentii ym. Randomized, Controlled Study of Innovative Spray Formulation Containing Ozonated Oil and α-Bisabolol in the Topical Treatment of Chronic Venous Leg Ulcers. Advances in Skin & Wound Care 28(9): 406–409, 2015.

Stevens, Franklin A., The Bactericidal and Photochemical Properties of Irradiated Cod Liver Oil and an Ozonide of Olive Oil. Journal of Bacteriology 32: 47-56, 1936.

Streichsbier, F.; H. Rainbauer; J. Washüttl; G. Kroyer; I. Steiner & N. Winker, Mikrobiologische Untersuchungen an ozonisiertem Olivenöl. Fette Seifen Anstrichmittel 84: 304-308, 1982.

Valacchi, Giuseppe, Yunsook Lim, Giuseppe Belmonte, ym., Ozonated Sesame Oil Enhances Cutaneous Wound Healing in SKH1 Mice. Wound Repair and Regeneration 19(1): 107–15, 2011. 

Valacchi, G., I. Zanardi, Y. Lim ym., Ozonated Oils as Functional Dermatological Matrices: Effects on the Wound Healing Process Using SKH1 Mice. International Journal of Pharmaceutics 458(1): 65–73, 2013.