Otsonoituja
öljyjä ostetaan paljon mm. haavanhoitoon, joissa ne ovat osoittautuneet hyvin
käyttökelpoiseksi. Tutkimuksia otsonoitujen öljyjen käytöstä haavanhoidossa on
paljon, jos mukana lasketaan vuosikymmenien aikana tehdyt eläinkokeet. Suotuisia
tuloksia on saatu ympäri maailmaa niin Saksassa (Schulz 1981, Schulz ym. 1982),
Kuubassa (Sánchez ym. 1998, Rosario ym. 2002), Italiassa (Carvalho ym. 2002,
Valacchi ym. 2011, 2013), Brasiliassa (Rodrigues ym. 2004, Rodriguez Sanchez
ym. 2011), Japanissa (Sakazaki ym 2007), Etelä-Koreassa (Kim ym. 2009),
Intiassa (Pai ym. 2014) kuin Turkissakin (Krkl ym. 2016). Osassa näistä
eläinkokeista on tutkittu erityisesti öljyjen vaikutusmekanismeja, ja haavojen nopeutunut
paraneminen on tapahtunut siinä ohessa.
Mutta vaikka
eläinkokeita onkin tehty paljon, ihmisillä suoritetut kliiniset tutkimukset
ovat paljon harvinaisempia. Niitä on kuitenkin muutamia ilmestynyt, ja
käsittelen niitä seuraavassa enemmän. Laajin avohaavoja käsittelevä kliininen
tutkimus on tehty Kuubassa, Sikäläisen otsonitutkimuskeskuksen toinen perustaja
Manuel Gómez Moralena esitti aikanaan tutkimukset englanniksi
internetsivuillaan jo vuonna 2005, mutta jotka valitettavasti ovat nyt jo
kadonneet. Olen kuitenkin tallettanut ne, joten voin tutkimuksesta kertoa
enemmän.
Tutkimus
käsitti 120 potilasta, joista lähes 90 %:lla esiintyi vakavaa
laskimovajaatoimintaa ja loppuosan haavat olivat onnettomuuksien aiheuttamia.
Potilaat jaettiin kahteen 60 henkilön ryhmään, jotka eivät haavojen vakavuuden
perusteella poikenneet toisistaan. Hoitomuotona oli laskimon korjaus,
vähäsuolainen ruokavalio, ja tarvittaessa suun kautta nautittuja kipulääkkeitä.
Haavat pestiin päivittäin puhdistusaineella ja niihin siveltiin kotona ryhmästä
riippuen joko otsonoitua auringonkukkaöljyä tai antibioottivoidetta.
Otsonoitua
öljyä saanut ryhmä parani huomattavasti nopeammin. Useimmilla potilailla
haavojen haju, kipu ja kutina katosivat ensimmäisen 24 tunnin aikana ja
tulehdus kolmanteen päivään mennessä. 95 %:lla haavat paranivat 15 päivän
kuluessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että antibiootteja saaneessa
kontrolliryhmässä parani samassa ajassa vain 11,6 % potilaista, ja muutenkin
heidän kehityksensä oli selvästi hitaampaa. Tulehdus ja kipu kestivät useilla potilailla
yli 15 päivän ajan. 20 päivän kuluessa kaikki otsonoitua öljyä saaneet potilaat
olivat parantuneet, kun taas antibioottiryhmässä 30 päivänkin kuluttua
tutkimuksen päättyessä vielä kahdeksan potilasta (13 %) oli parantumatta.
Tarkemmat tulokset on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Otsonoidulla öljyllä ja antibiooteilla
hoidettujen potilaiden paraneminen. Huomaa, miten otsonoiduilla öljyillä haavat
paranivat selvästi nopeammin ja varmemmin (Gomez Moralena 2005).
Myös Egyptissä on tehty kliininen tutkimus
säärihaavojen hoidosta otsonoidulla öljyllä. Tutkimuksen (Aziza ym. 2011)
potilaat olivat diabeetikkoja, joiden säärihaavoja hoidettiin otsonoidulla
oliiviöljyllä. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 50 potilasta. Heidän
säärihaavansa olivat vasta ensimmäisellä asteella, eli eivät vielä kovin
vakavia, mutta laajenemassa koko ajan ilman asianmukaista hoitoa. Potilailla ei
myöskään ollut muita diabetekseen yhdistettyjä sairauksia.
Potilaat jaettiin hoitojen perusteella kahteen
ryhmään. Toista ryhmää hoidettiin siteiden vaihdon yhteydessä otsonoidulla
oliiviöljyllä ja toista povidonijodidilla. Jälkimmäinen on myös antimikrobinen
yhdiste, mutta ei muuten omaa samoja ominaisuuksia otsonoidun öljyn kanssa.
Potilaita hoidettiin kaikkiaan neljän viikon ajan, ja heidät tutkittiin aina
viikon lopulla.
Koska potilaiden haavat eivät olleet suuria ja
hoito aloitettiin ajoissa, tulokset olivat molemmissa ryhmissä hyviä. Neljän
viikon kuluttua 88% otsoniryhmän potilaista haava oli umpeutunut ja lopuillakin
merkittävästi pienentynyt. Kontrolliryhmässä täysin umpeutuneita oli 80%,
merkittävästi pienentyneitä 16% ja 4% haavoissa ei ollut muutosta. Ero ryhmien
välillä ei ollut merkittävä. Kuitenkin kahden viikon väliaikaseurannassa
otsoniryhmäläisistä jo 68% oli umpeutunut ja 24% merkittävästi pienentynyt, kun
kontrolliryhmässä vastaavat luvut olivat 40% ja 20%. Ero tässä vaiheessa oli tilastollisesti
merkittävä otsonoidun oliiviöljyn hyväksi. Näin ollen otsonoitu öljy paransi
haavat nopeammin, vaikka tutkimuksen lopussa myös kontrolliryhmässä
parantuneita oli paljon, ja siksi tuolloin ero ei enää merkittävä ollutkaan.
Tutkijat suosittelivatkin otsonoidun öljyn käyttöä ensimmäisen asteen
diabeettisiin säärihaavoihin, ja he halusivat lisätä sairaanhoitajien
tietoisuutta tästä vaihtoehdosta.
Uusin haavanhoitotutkimus on
romanialais-italialaisen tutkimusryhmän tekemä. Tässä tutkimuksessa (Solovastru
ym. 2015) oli mukana 29 laskimoperäisestä säähaavasta kärsivää potilasta,
joilla ei ollut merkittäviä oheisoireita, kuten huonosti kontrollissa olevaa
diabetesta, munuaistauteja, vakavia keuhkosairauksia, immuniteettiä heikentäviä
seikkoja jne. Heidän säärihaavansa olivat kuitenkin kroonisia, mutta alle kaksi
vuotta vanhoja.
Potilaat jaettiin kahteen ryhmään.
Tutkimusryhmäläisiä (15 kpl) hoidettiin päivittäin sprayvalmisteella, joka
sisälsi 15% otsonoitua auringonkukkaöljyä, 1% α-bisabololia sekä 84%
triglerideja. Kontrolliryhmää (14 kpl) hoidettiin haavavoiteella, joka sisälsi
mm. sinkkioksidia ja useita vitamiineja. Molempien ryhmien potilaat tutkittiin
ja haavojen läpimitat ja koko mitattiin ennen hoitoja sekä 1,2 ja 4 viikon kuluttua
hoitojen aloituksesta.
Otsonoitua öljyä sisältänyt sprayvalmiste oli
selvästi parempaa. Sitä saaneilla potilailla haavat pienenivät tasaisesti alun
4,5cm2:sta aina alle 2 m2:een. Prosentuaalisesti haavojen
koko oli lopussa keskimäärin enää 27% alkuperäisestä. Kontrolliryhmässä muutos
oli merkityksetöntä ja haavojen koko hoidon päättyessä oli vielä 87%
alkuperäisestä. Tutkijoiden johtopäätös olikin, että otsonoitu valmiste oli
selvästi parempaa ja se tarjoaa uuden vaihtoehdon tai lisäyksen laskimoperäisten
säärihaavojen hoitoon.
Enempää tutkimuksia haavanhoidosta
otsonoidulla öljyllä en ole löytänyt. Yksi syy tähän on, että otsonoitua öljyä
käyttävät lääkärit ja hoitajat ovat yleensä tietoisia otsonin käytöstä
laajemminkin. Siksi he hoitavat potilaitaan ensisijaisesti muilla
otsoniterapiamenetelmillä ja pitävät otsonoitua öljyä lähinnä lisähoitomuotona.
Tällaisesta yhdistelmähoidosta on ilmestynyt enemmän tutkimuksia (Esim. Díaz
& Castellanos 2001, Di Paolo ym. 2002, Calderon ym. 2003, Martínez-Sánchez
ym. 2005). Tulokset tällaisessa yhdistelmähoidossa ovat olleet vieläkin
parempia, mutta koska pelkän otsonoidun öljyn vaikutusta on niissä mahdoton
arvioida, jätän käsittelemättä niitä tarkemmin tässä yhteydessä.
Sitten vielä muutama huomautus. Kliinisissä
tutkimuksissa käytettiin otsonoituun oliivi- ja auringonkukkaöljyyn perustuvia
valmisteita. Otsonoitu seesamiöljy on kuitenkin rakenteeltaan lähellä
otsonoitua auringonkukkaöljyä, ja yhden eläinkoetutkimuksen (Valacchi ym. 2013)
perusteella se näyttäisi kaikkein parhaalta, ja on myös oma suosikkini.
Huomautan myös, että vaikka tässäkin artikkelissa viittaan lukuisiin
eläinkokeisiin, niillä ei ole mitään tekemistä omien White Swan -tuotenimellä
myytävien tuotteiden kanssa. Seuraan toki alan tutkimusta, ja kun tutkimuksia
ilmestyy, pyrin haalimaan ne itselleni – olivat ne sitten eläinkokeita tai jotain
muita. Omilla tuotteillani ei eläinkokeita ole kuitenkaan tehty. Koska ne on
rekisteröity kosmetiikaksi, ei niillä eläinkokeita edes saa tehdä, eikä
sellaiseen ole mitään halua, tarvetta tai mahdollisuuttakaan. Tämä vain
tiedoksi niille, jotka asiaa miettivät. Sitä kun on viime aikoina kysytty
yllättävän paljon.
Viitteet:
Aziza, E. S.;
E. Nahad; A. B. Nabila & S. H. Wael, Comparative Study of Ozonated Olive
Oil Ointment versus Conventional Dressing Methods on the Healing of Grade I
Diabetic Foot Ulcers. Researcher 3(8): 16–30, 2011.
Calderon, Noam;
Teddy Kaufman; Leonid Bryzgalin & Munir Awad, The intensive care of lower
limb diabetic wounds: Our 5 years experience in 121 patients treated topically
with ozone as an adjunctive agent. Teoksessa (CD-ROM): Ozone Seminar Congress,
European Cooperation of the Medical Ozone Societies, May 23rd -May 25th, Munich
2003.
Carvalho, J. C.
T.; C. C. Cardoso; S. B. Macedo ym., Azione dell’olio ozonizzato (Bioperoxoil)
nelle lesione chirurgiche dei modelli pre-clinici. Farmaci Terapia XIX(1/2):
56-60, 2002.
Di Paolo, N.;
V. Bocci; F. Cappelletti; G. Ptrini & E. Gaggiotti, Necrotizing fasciitis
succesfully treated with extracorporeal blood oxygenation and ozonization
(EBOO). International Journal of Artificial Organs 25: 1194-1198, 2002.
Diaz, Orestes & Roberto Castellanos, Ozonoterapia en
úlceras flebostáticas. Revista Cubana de
Cirugía 40: 123-129, 2001.
Gómez Moralena,
Manuel, Lower limbs Ulcers: Ozone oil therapy. Haettu 13.4.2005 osoitteesta:
<http://www.naturozone.com/ingles/clitesti.htm>.
Krkl, Cüneyt,
Mehmet Volkan Yiğit, İbrahim Hanifi Özercan ym. The Effect of Ozonated Olive
Oil on Neovascularizatıon in an Experimental Skin Flap Model. Advances in Skin
& Wound Care 29(7): 322–327, 2016.
Pai, S. A.; S.
A. Gagangras; S. S. Kulkarni & A. S. Majumdar, Potential of Ozonated Sesame
Oil to Augment Wound Healing in Rats. Indian Journal of Pharmaceutical Sciences
76(1): 87-92, 2014.
Rodrigues,
Kamila Leite; Claudia Catellani Cardoso; Lucelia Regina Caputo; Jose Carlos
Tavares Carvalho; Joao Evangelista Fiorini & Jose Mauricio Schneedorf,
Cicatrizing and antimicrobial properties of an ozonized oil from sunflower
seeds. Inflammopharmacology 12: 261-270, 2004.
Rodriguez
Sanchez, M. D. P.; L. Corrêa; G. H. Franchim & M. C. Z. Deboni,
Histomorfologic and Histomorphometric Study of Bone Healing in Dry Socket
Condition Induced in Rats Treated with Ozonized Oil. International Journal of
Oral and Maxillofacial Surgery 40(10): e23, 2011.
Sakazaki, F.;
H. Kataoka; T. Okuno ym., Ozonated Olive Oil Enhances the Growth of Granulation
Tissue in a Mouse Model of Pressure Ulcer. Ozone: Science & Engineering
29(6): 503-507, 2007.
Sánchez,
Alejandro; Pedro Díaz; Gloria Rodríguez; Elizaberh Leyva; Elena Díaz & Luis
Borrego, Acción del aceite ozonizado sobre la cicatrization de heridas de piel
en animales de experimentación. Revista CENIC Ciencias Biológicas 29: 181-184,
1998.
Schulz, S., Ein
neues tiermodell zur integralen messung von heilvorgängen bei kleinen
labortieren am beispiel von ozonisiertem olivenöl. Deutsche Tierärztliche
Wochenschrift 88: 60-64, 1981
Schulz, S.; H.
Schmitt; R. Obermeyer & I. Oepen, Einige Ergebnisse und therapeutische
Aspekte von ozonisiertem Olivenöl in der Veterinärdermatologie. Praktische
Tierarzt 63(1): 18-33, 1982.
Solovăstru,
Laura Gheucă, Alina Stîncanu, Alessia De Ascentii ym. Randomized, Controlled
Study of Innovative Spray Formulation Containing Ozonated Oil and α-Bisabolol
in the Topical Treatment of Chronic Venous Leg Ulcers. Advances in Skin &
Wound Care 28(9): 406–409, 2015.
Stevens,
Franklin A., The Bactericidal and Photochemical Properties of Irradiated Cod
Liver Oil and an Ozonide of Olive Oil. Journal of Bacteriology 32: 47-56, 1936.
Streichsbier,
F.; H. Rainbauer; J. Washüttl; G. Kroyer; I. Steiner & N. Winker,
Mikrobiologische Untersuchungen an ozonisiertem Olivenöl. Fette Seifen
Anstrichmittel 84: 304-308, 1982.
Valacchi,
Giuseppe, Yunsook Lim, Giuseppe Belmonte, ym., Ozonated Sesame Oil Enhances
Cutaneous Wound Healing in SKH1 Mice. Wound Repair and Regeneration 19(1):
107–15, 2011.
Valacchi, G.,
I. Zanardi, Y. Lim ym., Ozonated Oils as Functional Dermatological Matrices:
Effects on the Wound Healing Process Using SKH1 Mice. International Journal of
Pharmaceutics 458(1): 65–73, 2013.