Terveisiä Afrikasta! Viimeisen vuoden aikana olen kahdesti
vieraillut Malawissa Afrikassa. Ajauduin sinne täysin sattumalta, kun eräs
kehitysapuprojekteja organisoinut henkilö oli saanut pahoja iho-ongelmia
kasvoihinsa (kenties jonkun infektion seurauksena). Hänelle suositeltiin
tuottamiani otsonoituja White Swan -öljyjä ja voiteita, joiden avulla ongelmat
katosivat muutamassa päivässä.
Luonnollisesti tuotteet herättivät hänen kiinnostuksensa ja
muutamaa viikko myöhemmin hän saapui tapaamaan minua. Tapaamisen aikana en
kertonut pelkästään otsonoiduista ihonhoitotuotteista, vaan myös otsonin
käytöstä yleisemminkin lääketieteellisissä sovellutuksissa. Silloin tuli
puheeksi Malawissa oleva klinikkaprojekti ja kuinka otsonilla voisi olla paljon
annettavaa Afrikan olosuhteissa. Koska olen myös laboratorioalan ammattilainen,
selvitin samalla paljon muitakin seikkoja liittyen kyseisen klinikan
laboratorion kehittämiseen.
Pian vierailun jälkeen kyseinen henkilö otti uudelleen
yhteyttä ja halusi minut mukaansa Malawiin tutustumaan klinikkaprojektiin ja
sen kehittämiseen. Ensimmäinen vierailuni sinne tapahtui syyskuun lopulla vajaa
vuosi sitten. Olin paikan päällä kuusi päivää, jotka vietin lähes yksinomaan
tuolla klinikalla. Lahjoitin sinne tuolloin runsaasti otsonoituja öljyjä ja
voiteita, jotka olivat laadultaan erinomaisia, mutta joissa oli vanhanmallinen
etiketti tai jokin muu syy, miksi en halunnut myydä niitä asiakkaille Suomessa.
Esitelmöin otsonin käytöstä klinikan henkilökunnalle ja pienimuotoista käytännön
koulutustakin oli mukana.
Klinikan ongelmana oli kuitenkin sähköistyksen puute.
Köyhällä hallituksella ei olut varaa vetää sähkölinjaa syrjäiselle klinikalle,
vaikka niin oli luvattu. Generaattoreita saatiin lainaksi samaan organisaatioon
kuuluvalta suurelta koululta, mutta niiden käyttö oli paikallisille hyvin
kallista. Havainnollistavana esimerkkinä kerron, että tunnin aikana kun
generaattori kulutti ainakin kaksi litraa bensiiniä, ja sillä hinnalla saattoi
siellä maksaa sairaanhoitajan palkan 2-3 päiväksi. Niinpä jo ensimmäisenä
päivänä tuli selväksi sähköistyksen tarve ja se kuinka se olisi mahdollista
toteuttaa aurinkovoimalla. Tuolla alueella kun aurinko paistoi kuivalla
kaudella jatkuvasti, ja sadekaudellakin täysin pilviset päivät olivat harvinaisia.
Aurinkovoimala vaati kuitenkin paljon tarvikkeita, joiden hankkiminen Malawista
tuon matkan aikana oli mahdotonta.
|
Kuva Kalibun vanhusklinikalta Malawista syyskuulta 2015. Vieressäni on on klinikan silloin lääkäri Johnnie. |
Olin kuitenkin luvannut auttaa klinikkaa saamaan tarvikkeet
aurinkovoimalaan, ja lupasin, että ne toimitetaan kun seuraavan kerran laivakontti
lähtee Suomesta Malawiin. Tämä tapahtui joulukuussa, mutta minua tiedotettiin
siitä vasta aivan viime tingassa. Ehdin kuitenkin hankkia akuston,
aurinkopaneelit ja invertterin laivan kyytiin. Lataussäätimet, kaapelit ja muut
pienemmät tarvikkeet vein sitten myöhemmin matkalaukuissani. Heti seuraavalla
viikolla, kun olin palannut ensimmäiseltä Malawin matkaltani, minuun otti
yhteyttä eräs suomalaismies. Hänelle oli jäänyt ylimääräiseksi yksi
otsonigeneraattori, happigeneraattori ja paljon muita tarvikkeita, joita
saattoi käyttää otsoniterapioissa. Testasin laitteet, ja ne toimivat hyvin.
Otsonigeneraattorissa ei ollut pitoisuusmittaria, mutta se perustui
kylmäplasmatekniikkaan, jossa otsoni syntyy lasikammiossa. Lasi ei tunnetusti
hapetu, joten otsonituotto tällaisella laitteella pysyy vakiona vuodesta
toiseen. Muutenkin laite oli laadukas ja valmistettu Kanadassa, joten se sopi
hyvin myös monissa lääkinnällisissä sovellutuksissa sopivan otsonin
valmistamiseen. Testattuani laitteiden erinomaisen toimivuuden, päätin että
myös ne lähtisivät laivalla Malawiin.
Lähetetyt tavarat saapuivat Malawiin maaliskuussa ja itse
lähdin sinne huhtikuun lopulla. Olin rakentanut Suomessa mm. sähkökaapin
valmiiksi ja muutenkin olin suunnitellut työn kunnolla. Niinpä aurinkovoimala
oli jo ensimmäisen työpäivän jälkeen viimeisiä kytkentöjä vaille valmis.
Seuraavana päivänä liitin viimeisetkin liittimet ja virtaa alkoi tulla. En
kytkenyt aurinkovoimalaa klinikan sähköjärjestelmään, koska sen teho on
rajallinen ja sähkövirta joka pistorasiassa lisäisi riskiä että monet laitteet
jäisivät turhaan päälle öisinkin. Niinpä sähköistetyt pistorasiat olivat vain
yhdessä huoneessa. Siellä saattoi säännöstellen käyttää melko suurenkin
virrankulutuksen omaavia laitteita ja huolettomasti mm. tietokoneen ja
kännyköiden latureita sekä muita vähemmän virtaa kuluttavia laitteita.
|
Kuva rakentamastani sähkökaapista, josta löytyy invertteri, lataussäädin, sulakkeet, vikavirtasuoja sekä pistotulpat adaptereineen, jotta siinä voi käyttää niin brittiläisiä (Malawin standardi) kuin EU:n pistotulppia. Ylhäältä tulee kaapeli aurinkopaneeleilta ja alhaalla on suurikokoinen akku. |
Nyt virtaa oli saatavilla myös otsonilaitteisiin. Mukana
ollut happigeneraattori teki hapen huoneilmasta ja otsonigeneraattori muutti
osan siitä otsoniksi. Laitteet toimivat sähköllä, joka saatiin auringosta. Niinpä
tämän lääkkeen valmistamiseen tarvittiin ainoastaan ilmaa ja valoa, joita
molempia rutiköyhässä Malawissakin riittää. Perehdytin hoitajat ja silloisen
lääkärin käyttämään laitteita. Menetelminä olivat erityisesti ulkoisten
vammojen kuten avohaavojen otsonihoito suljetussa pussissa sekä otsonoidun
juomaveden valmistaminen ja käyttö. Peräsuolihuuhtelu otsonikaasulla käytiin
niin ikään läpi. Happigeneraattorilla tehty happi ei ole riittävän laadukasta,
jotta laitteita uskaltaisi käyttää suonensisäisiin menetelmiin, enkä muutenkaan
pidä edes sellaisesta ajatuksesta maassa, jossa HIV ja muut krooniset infektiot
ovat yleisiä. Ihonalaisia injektioita sen sijaan opetin hoitajia antamaan.
|
Minä sekä osa klinikan henkilökuntaa ja ensimmäinen otsonihoitoa saava potilas. |
|
Säärihaavan otsonihoitoa suljetussa pussissa. |
Vaikka jälkimmäiselläkin matkalla saatoin olla Malawissa
ainoastaan noin viikon, olen sittemmin pitänyt yhteyttä klinikan henkilökuntaan.
Viimeksi sain sieltä viestejä elokuun alussa, ja tuolloin minulle kerrottiin,
kuinka laitteet toimivat hyvin ja olivat päivittäisessä käytössä. Vierailuni
aikana hoidimme erään vanhan naisen säärihaavaa, joka koheni huomattavasti,
joskaan kolmen käynnin jälkeen nainen ei enää klinikalle ilmestynyt. Ilmeisesti
kyytien järjestäminen oli mahdotonta, kun klinikka sijaitsee varsin syrjäisellä
alueella. Otsonoitua juomavettä annettiin erityisesti diabeetikoille ja
korkeasta verenpaineesta kärsiville henkilöille, joita monia kävi (ja käynee
yhä) siellä päivittäin. Heidän verensokerinsa on tasoittunut ja verenpaine
laskenut lähemmäksi normaalia. Huomautan kuitenkin, että viemäni
otsonigeneraattori on tehokas ja se tekee otsonin hapesta. Niinpä sen
otsonituotto on jopa 10-kertainen Suomessa kotikäyttöön myytäviin veden
otsonaattoreihin verrattuna, ja siksi hoitotulokset ihan pelkällä otsonoidun
juomaveden juomisellakin ovat odotetusti parempi.
Peräsuolihuuhtelun kautta annostelu olisi vieläkin
tehokkaampaa, mutta potilaat eivät ainakaan toistaiseksi ole niihin
toimenpiteisiin suostuneet. Ihonalaisia injektioita hoitajat ovat antaneet
toisilleen. Yksi heistä on ollut erittäin tyytyväinen, sillä hänen
akneongelmansa on kadonnut lähes kokonaan. Kasvoihin hän kertoi käyttäneensä
myös lahjoittamaani otsonoitua voidetta, ja on siihen hyvin tyytyväinen. Alla
on hänen lähettämänsä kuva itsestään. Otsonia koskeva teksti on hänen itsensä
lisäämä, mutta silmät olen minä ihan periaatteesta peittänyt.
Luonnollisesti jatkan Malawin tilanteen seuraamista. Uutta
matkaa sinne en ole vielä suunnitellut, mutta lupasin jonain päivänä palata.
Tarkoitukseni on joskus laajentaa aurinkovoimalaa suuremmaksi, jota varten olen
jo hankkinut parikin uutta isompaa aurinkopaneelia, akkuja sekä isomman
invertterin. Seuraava laiva ei tietojeni mukaan lähde ainakaan tänä vuonna,
joten minunkin matka toteutunee ehkä vuoden päästä tai jopa myöhemmin.
Vielä loppuun haluan tehdä muutaman selvennyksen.
Ensimmäisen matkani lennot maksoi vapaaehtoisjärjestö, joka saa rahoitusta mm.
ulkoministeriöstä. Jälkimmäisen matkan maksoin kokonaan itse. Kaiken muun
maksoin itse ja kaikki viemäni laitteet ovat olleet joko omia tai keräämiäni lahjoituksia.
Klinikka Kaarina Krogerus osallistui aurinkovoimalan rahoitukseen. Näin ollen välillisestikin
vain hyvin pieneen osaan tästä on käytetty veronmaksajien rahoja, ja
jälkimmäisellä matkalla, jolloin otsonilaitteet vietiin ja niiden käyttöä
harjoiteltiin, maksoin kaiken itse. Tätä selvitystä en kirjoita siksi, että
haluaisin jotain sädekehää hyväntekijänä. Tiedän kuitenkin, että Suomessa on
useita henkilöitä, jotka suhtautuvat kaikkiin vähänkin poikkeaviin hoitoihin ja
menetelmiin suorastaan vihamielisesti, eivätkä hyväksy julkisella rahalla
tehtyä tukea niihin edes ulkomailla. He voivat olla huoletta. Kaikki otsonihoitoihin
liittyvä on matkoja myöten maksettu omasta pussista.