perjantai 16. lokakuuta 2015

Uusi espanjalainen tutkimus sädehoidon aiheuttamien peräsuolen vuotojen hoidosta otsonilla



Eturauhassyövän hoidossa sädehoito on yksi tavallisista hoitomenetelmistä. Sillä on kuitenkin joskus vaikeita sivuvaikutuksia, joista yksi on vuotava peräsuolitulehdus. Säteilytettyjen alueiden tulehdukset ovat usein vaikeasti parannettavissa. Otsoniterapialla on kuitenkin saatu apua moniin sädehoitoon liittyviin komplikaatioihin ja sillä on myös hoidettu suoliston tulehduksia menestyksekkäästi. Niinpä Las Palmasin yliopistosairaalassa Kanariansaarilla tehtiinkin tutkimus 12 eturauhassyöpäpotilaan vuotavan peräsuolitulehduksen hoidosta otsonilla. Potilaiden ikähaitari oli 64-77 vuotta. Heitä oli hoidettu perinteisin menetelmin sisältäen niin lääkehoitoa kuin kolposkooppisia toimenpiteitä. Siitä huolimatta peräsuolen verenvuodot jatkuivat. Potilaat saivat otsoniterapiaa niin peräsuolihuuhteluna otsonikaasulla kuin paikallisena käsittelynä otsonoidulla öljyllä. Peräsuolihuuhtelussa annosta nostettiin asteittain, mutta tyypillisin otsonipitoisuus oli 20 mg/l ja käytetyn happi-otsoniseoksen tilavuus oli 180-240 ml. Näitä hoitoja annettiin aluksi kahdesti viikossa ja potilaan kliinisen olotilan kohennuttua hoitotahtia vähennettiin ja harvimmillaan se oli kerran kuukaudessa. Keskimäärin potilaat saivat 38 otsoniterapiaa 13 kuukauden aikana. Kahdeksalle potilaalle annettiin lisäksi otsonoitua öljyä, jota heitä opastettiin annostelemaan omatoimisesti 1-2 kertaa päivässä.

Tulokset olivat hyviä. Ennen hoitoja 75% potilaista oli aneemisia ja heidän keskimääräinen hemogobiiniarvonsa oli 11,1 g/dL. Hoitojen päätyttyä vain 33% oli aneemisia ja keskimääräinen hemoglobiiniarvo oli 13,0 g/dL. Ennen otsoniterapiaa kaikkiaan 37 endoskooppista hoitoa oli suoritettu kahdeksalle potilaalle. Hoitojen alettua vain neljä potilasta tarvitsi yhteensä 11 hoitoa. Verenvuotoja kuvaava CTCAE-toksisuusaste oli ennen hoitoja keskimäärin 3, kun se hoitojen päätyttyä oli pudonnut arvoon yksi ja viimeisessä jälkiseurannassa arvoon 0. Keskimäärin jälkiseuranta kesti 104 kuukautta, mutta joillakin potilailla pidempään. Yksikään potilas ei kuollut eturauhassyöpään. Ainoastaan yhdellä havaittiin uusiutunut etäpesäke, joka hoidettiin menestyksellisesti hormoni- ja sädehoidolla, ja tämäkin potilas oli hengissä seitsemän vuoden jälkeisessä seurannassa. Tutkimus oli potilasmäärältään suppea, eikä siinä ollut verrokkiryhmää, joskin sellainen olisi ollut eettisesti kyseenalainen. Toisaalta potilaiden jälkiseuranta oli pitkäkestoinen ja tarkka, mikä nostaa tutkimuksen arvoa. Tulosten perusteella tutkijat uskoivatkin otsoniterapian olevan hyödyllinen sädehoidon aiheuttamien vuotavien peräsuolitulehdusten hoitoon, ja se ansaitsisi tulla paremmin tutkituksi laajemmissa satunnaiskontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa.

Linkki tutkimukseen: