keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Uusi turkkilainen eläinkoe paraquat-myrkytyksen hoidosta otsoniterapialla


Paraquat on myrkky, jonka yliannostus voi aiheuttaa vakavan keuhkovaurion tai jopa kuoleman. Koska otsoniterapialla on niin tulehdusta kuin kuolioitakin estäviä ominaisuuksia, tutkijat olettivat, että sillä voidaan ehkäistä paraquat-myrkytyksen vaurioita. 24 rottaa jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi oli kontrolliryhmä. Toinen ryhmä sai paraquat-myrkytyksen. Kolmas ryhmä sai saman myrkytyksen, mutta sen jälkeen päivittäisiä otsoniterapioita vatsakalvonsisäisinä otsonihuuhteluin neljän päivän ajan. Viidentenä päivänä eläimet lopetettiin ja tutkittiin. Otsoniterapiaa saaneilla rotilla oli vähemmän laktaattidehydrogenaasia (eli heillä syntyi vähemmän maitohappoa, mikä viittasi kudosten parempaan hapensaantiin), vähemmän tulehdukseen ja hapetusstressiin viittaavaa neopteriinia ja vähemmän immuniteettiä säätelevää TGF-β1-kasvutekijää. Myös mikroskoopilla tarkastellut kudosopilliset vauriot olivat otsonia saaneilla vähäisempiä. Sen sijaan heillä oli selvästi tehostunut antioksidanttisuojaus. Näiden havaintojen perusteella tutkijat päättelivät, että otsoniterapiasta voisi olla hyötyä lisähoitona paraquat-myrkytyksen aiheuttamiin keuhkovaurioihin.

Linkki tutkimukseen

lauantai 18. lokakuuta 2014

Uusi turkkilainen tutkimus kivuliaan leukanivelen hoidosta otsonilla



Tutkimuksessa oli mukana 63 potilasta. Otsoniterapia annettiin saksalaisella OzonyTron-laitteella. Siinä on lasinen koetin, joka joutuessaan kosketuksiin kudoksen kanssa, aiheuttaa purkauksen, jossa syntyy yksiatomista, kaksiatomista ja kolmiatomista happea eli otsonia. Laitteen korkeataajuinen stimulointi vaikuttaa stimulanttina myös syvemmällä kudoksessa. Tällaista otsoniterapiaa annettiin 33 potilaalle kolmesti viikossa 10 minuutin ajan. Hoito ei ollut kivulias, mutta potilaat kertoivat sen lievästi lämmittävän hoidettavaa aluetta. Loput 30 potilasta saivat kolmen eri särkylääkkeen yhdistelmää päivittäin niin ikään viikon ajan. Tulokset otsoniryhmässä olivat parempia. Otsonia saaneiden suut aukenivat merkittävästi enemmän ja parhaat tulokset havaittiin vain otsoniryhmän potilailla. Kipu VAS-asteikolla väheni otsoniryhmässä keskimäärin 6,3:sta 3,0:aan kuin lääkeryhmässä vähennystä oli 6,9:sta 5,0:aan. Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkittävä. Myös niiden potilaiden suhteellinen osuus, joilla kipu putosi merkittävästi, oli otsoniryhmässä suurempi. Otsoniryhmässä kolmella potilaalla kipu katosi täysin, kun lääkeryhmässä vastaavia tapauksia ei hoitoviikon aikana tullut. Yhteenvedossaan tutkijat pitivät otsoniterapiaa tehokkaana hoitona kivuliaan leukanivelen hoitoon, ja se osoittautui paremmaksi kuin perinteinen lääkitys.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Uusi tutkimus diabeettisten säärihaavojen hoidosta otsonilla



Uusi kiinalainen tutkimus diabeettisten säärihaavojen hoidosta otsonilla. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 50 potilasta, jotka jaettiin hoitojen perusteella kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sai otsoniterapiaa, jossa haavaista jalkaa kaavittiin ja sen jälkeen huuhdeltiin happi-otsoniseoksella suljetussa pussissa päivittäin 20 päivän ajan. Joka kerran jälkeen haavan sidottiin. Toinen ryhmä sai perinteisiä hoitoja, joissa potilaiden haavat kaavittiin ja sidottiin päivittäin sekä pidettiin huolta haavojen riittävästä kosteudesta. Potilailta tutkittiin haavojen paranemisnopeutta, ihon kollageenin määriä sekä useiden paranemista edistävien kasvutekijöiden erittymistä haava-alueella. tulokset suosivat selvästi otsonin käyttöä. Keskimäärin haavat pienenivät otsoniryhmässä 6,84 cm2 kun kontrolliryhmässä vain 3,19 cm2. Otsoniryhmän 25 potilaasta kuudella haavat umpeutuivat täysin, 12:sta ne pienenivät yli 50%, viidellä alle 50% ja kahteen hoito ei näyttänyt tehoavan. Kontrolliryhmässä haavat umpeutuivat kolmella potilaalla, seitsemällä ne pienenivät yli 50%, kuudella alle 50% ja yhdeksään hoito ei tehonnut. Kaikki nämä tulokset suosivat otsonia ja erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkittäviä. Myös ihoa vahvistavia kollageenikuituja oli otsonia saaneilla enemmän. Samoin kaikkien tutkittujen paranemista edesauttavien kasvutekijöiden pitoisuudet nousivat otsoniryhmässä selvästi enemmän. Tämä on erittäin merkittävä havainto, sillä kasvutekijät ovat tunnetusti hyviä haavojen parantamisessa. Niiden annosteleminen ulkoisesti on kuitenkin vaikeaa, sillä ne hajoavat nopeasti, jolloin vaikutus jää lyhytaikaiseksi. Otsonin avulla stimuloitiin sisäsyntyistä kasvutekijöiden tuotantoa, jolloin niiden vaikutus oli käytännössä jatkuvaa ja tutkijat itsekin olettivat sen olleen tärkein syy otsoniryhmässä havaittuihin selvästi parempiin tuloksiin. Valitettavasti liian monet yhä olettavat, että otsonin pääasiallinen vaikutusmekanismi on sen antimikrobinen ominaisuus. Yhtään vähättelemättä antimikrobisten ominaisuuksien vaikutusta tietyissä sovellutuksissa, olen silti eri mieltä. Otsoniterapialla kun on hoidettu menestyksellisesti lukuisia tauteja ja oireita, joihin ei liity mitään infektiota. Mielestäni tämän tutkimuksen heikkous oli sen lyhyt seuranta-aika. Kolmessa viikossa ehti toki tapahtua paljon, mutta olisi ollut mielenkiintoista seurata, mitä olisi tapahtunut, jos hoitoja olisi jatkettu jopa kolme kuukautta. Todennäköisesti umpeutuneita haavoja olisi ollut paljon enemmän.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Uusi japanilainen eläinkoe keinotekoisen peritoniitin eli vatsakalvontulehduksen hoidosta otsonilla



Hiirien tulehdus aiheutettiin lipopolysakkarideilla ja sen jälkeen niitä hoidettiin injektoimalla otsonoitua vettä vatsakalvonsisäisesti. Tämän seurauksena tulehdusta kuvaavan tuumorinekroositekijä alfan pitoisuudet putosivat ja vastaavasti tärkeimmän suojaavan antioksidantin eli superoksididismutaasin aktiivisuus nousi. Tutkijoiden mukaan otsonoidulla vedellä on tulehdusta estäviä ominaisuuksia ja se on potentiaalinen terapeuttinen vaihtoehto akuuttiin tulehdukseen.

Tutkimustulos ei sinällään ollut yllätys, sillä vastaavia tuloksia on havaittu lukuisissa muissa ympäri maailmaa tehdyissä eläinkokeissa. Tämä lienee ensimmäinen, jossa vatsakalvonsisäinen otsonihuuhtelu tehtiin otsonoidulla vedellä, kun yleensä se tehdään happi-otsonikaasuseoksella. Vielä yleisempää vastaavissa eläinkokeissa on ollut peräsuolihuuhtelu otsonikaasulla, joka on pienillä koe-eläimillä epäilemättä helpoiten suoritettavissa.

Linkki PubMed-tietokantaan. Kyseistä lehteä en saanut käsiini, joten tietoni artikkelista ovat peräisin oheisesta tiivistelmästä.


torstai 24. heinäkuuta 2014

Uusi venäläistutkimus atooppisen ihottuman hoidosta otsonilla



Näitä tulee varsin tiheästi, enkä läheskään kaikista jaksa kirjoitella tänne - nimittäin venäläisiä otsoniterapiatutkimuksia. Tämä uusi tutkimus koskee lasten (5-10 v.) keskivakavaa atooppista ihottumaa. Siinä 67 lapsen joukko jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäistä hoidettiin perinteisillä menetelmillä ja toista niiden lisäksi otsoniterapialla. Potilailla tutkittiin ennen kaikkea ihon mikrobistossa tapahtuvia muutoksia, sillä tietyt bakteerit ja sienet ylläpitävät ja pahentavat tällaisia ihottumia. Samoin potilailta tutkittiin immuniteettiin liittyviä parametreja. Molemmissa ryhmissä tulokset olivat hyviä, mutta otsonia saaneilla tulokset tulivat nopeammin ja ne myös kestivät kauemmin. Ihon mikrobisto väheni ja immuniteetti koheni, jonka vuoksi iho normalisoitu ja tämä normalisoituminen kesti huomattavan pitkään. Tietoni tutkimuksesta perustuvat oheiseen tiivistelmään, sillä kyseistä artikkelia ei Suomen kirjastoista löydy, enkä periaatteesta nykytilanteessa maksa kopeekkaakaan venäläisille kustantamoille, jotta saisin artikkelin käyttööni. Näin ollen en tiedä tutkimuksesta paljoakaan, kuten käytettyjä menetelmiä tai yksityiskohtaisemmin esitettyjä tuloksia. Siitä huolimatta päätin mainita tutkimuksesta, sillä lasten atooppiset ihottumat ovat yleisiä myös Suomessa, ja kaikki niiden hoitoon liittyvä tieto on varmasti tervetullutta.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Uusi kiinalaistutkimus alaselän kipujen hoidosta otsonilla



Uusi kiinalainen 192 potilaan tutkimus lantiorangan välilevynpullistumasta johtuvien alaselän kipujen hoidossa. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista A-ryhmää hoidettiin TT-kuvauksen avulla suoritetuilla happi-otsoni-injektiolla sekä kollagenaasi-injektiolla. B-ryhmä sai samat hoidot, mutta ennen otsoni- ja kollagnenaasi-injektioita, heille suoritettiin Psoas compartment block –toimenpide, jossa perifeerisellä hermostimulaattorilla (sähköstimulaattori) aiheutettiin lantionalueen hermosolmuihin stimulaatio, joka vähentää kipua. Ehkäpä kyseiselle toimenpiteelle löytyy jo suomalainekin nimi, mutta en lähtenyt arvailemaan enkä kuluttamaan energiaa sen etsimiseen.

Tulokset olivat molemmissa ryhmissä hyviä. B-ryhmässä ensimmäisen viikon tulos oli parempi (86,5% onnistumisaste) kuin A-ryhmässä (64,2% onnistuminen). Näin ollen Psoas compartment block –toimenpide selvästi nopeutti otsoni- ja kollagenaasi-injektioiden tehoa. Kuitenkin 1, 3 ja 6 kuukauden jälkiseurannoissa erot eivät enää olleet tilastollisesti merkittäviä ja esimerkiksi puolen vuoden jälkiseurannassa onnistumisprosentit olivat 86,3 % (A-ryhmä) ja 91,7% (B-ryhmä).

TT-kuvauksen avulla suoritettu happi-otsoni-injektio on tutkitusti tehokas menetelmä, ja sadoissa tutkimuksissa sen onnistumisprosentti on ollut 70-90 riippuen potilasjoukosta ja ongelman vakavuudesta ja hoidon suoritusmenetelmästä. Tässä tutkimuksessa päästiin onnistumisprosenttien yläpäähän tai jopa hieman yli. Hoito katsotaan onnistuneeksi silloin kun kivut joko katoavat täysin tai ainakin lievenevät niin paljon, etteivät haittaa päivittäisiä askareita. Tässä uudessa tutkimuksessa otsoniterapia oli yhdistetty kollagenaasiin, mistä siitäkin on jo aiemmin tullut muutamia tutkimuksia. Täysin uutta sen sijaan oli otsonin yhdistäminen Psoas compartment block –toimenpiteeseen, joka selvästi nopeutti vaikutusta ja mahdollisesti lisäsi onnistumisen todennäköisyyttä myös pitkällä aikavälillä. Tuolloin erot kuitenkin olivat niin pieniä, ettei tämä tutkimus selkeästi osoittanut toimenpiteen lisäarvoa pelkkään otsoni+ kollagenaasi-injektioihin tai jopa pelkkään otsoniin (jota ei tässä tutkimuksessa tutkittu). Joka tapauksessa tämäkin tutkimus tarjosi lisätodisteita otsonin hämmästyttävästä tehosta selkäkipujen hoidossa, ja tiettyjen lisätoimenpiteiden avulla tätäkin tehoa voidaan vielä lisätä ja/tai nopeuttaa.

Linkki PubMed-tietokantaan: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25041326

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Uusi kiinalaistutkimus koskien polven nivelkierukkavamman hoitoa otsonilla



Tutkimuksessa verrattiin otsoni-injektioiden tehoa triamsinoloni asetonidi-injektioihin polven nivelkierukkavamman hoidossa. Tutkimuksen 119 potilasta jaettiin kolmeen ryhmään. Näistä A-ryhmää hoidettiin triamsinoloni asetonidi-injektioilla, B-ryhmää otsoni-injektioilla ja C-ryhmää molemmilla. Injektiokertoja oli neljä kappaletta viikon välein. Kaikki hoidot olivat tehokkaita, mutta otsoni oli perinteistä triamsinoloni asetonidia tehokkaampaa, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Yhdistelmähoito oli kuitenkin kaikista tehokkainta. Tutkijoiden mielestä molemmat hoidot olivat tehokkaita lievään nivelkierukkavammaan ja niiden avulla voidaan lieventää ja nopeuttaa nivelen toiminnan korjautumista.

Tämä oli toinen tuntemani otsoniterapiatutkimus, jossa käsiteltiin polven nivelkierukkavammaa. Edellinen oli italialainen tutkimus vuodelta 1988, jossa nivelkierukkavammaa käsiteltiin suppeasti nivelrikon ohessa, ja myös siitä tulokset olivat hyvin lupaavia. Siinä mielessä oli jo aikakin tehdä uusi tutkimus. Valitettavasti tämä tutkimus on julkaistu kiinalaisjulkaisussa kiinaksi, joten älkää kyselkö lisätietoja. En tiedä siitä sen enempää kuin mitä oheinen PubMed-tietokannan englanninkielinen tiivistelmä kertoo.