Tutkimuksessa itsessään oli useita osioita, joissa tutkittiin mm. haavojen
sieni-infektioista eristettyjen kantojen herkkyyttä otsonille, ja otsonin
mekanismeja. Otsoniterapian näkökulmasta merkittävin oli kliininen osio, jossa
60 potilaan diabeettisiä säärihaavoja hoidettiin otsoniterapialla. Potilaat
jaettiin hoitojen perusteella kolmeen ryhmään. 1. ryhmän potilaita hoidettiin
antifungaalisilla lääkkeillä sisältäen flukonatsolia 150 mg päivittäin 20
päivän ajan. 2. ryhmän potilaita hoidettiin otsoniterapialla. He saivat otsonia
peräsuolihuuhteluna 10 mg:n kerta-annoksina (otsonipitoisuus 50 mg/l, tilavuus
200 ml), sekä paikallisena pussitushoitona, jossa hoidettava jalka suljettiin
muoviseen pussiin, jonka sisällä kierrätettiin otsonia tunnin ajan (pitoisuus
60 mg/l). Tämän jälkeen haava vielä käsiteltiin otsonoidulla oliiviöljyllä.
Kaikkiaan otsonihoitoa annettiin 20 sessiota. 3. ryhmä oli kontrolliryhmä,
jossa potilaat eivät saaneet mitään erityistä hoitoa, vaan ainoastaan normaalia
haavanhoitoa, kuten haavan puhdistusta ja siteiden vaihtoa. Potilaiden
edistymistä tutkittiin kahden viikon välein kaikkiaan 14 viikkoa. Jo heti
ensimmäisessä kontrollissa otsoniterapia osoittautui selvästi parhaaksi ja
haavojen pinta-ala oli jo tuolloin otsoniryhmässä pienentynyt yli 20%. 14
viikon hoitojakson päätyttyä, otsoniryhmässä haavat olivat pienentyneet
keskimäärin 93,27%, eli 140 cm2:sta aina 9,5 cm2:een. Antifungaalisilla
lääkkeillä vastaavien haavojen koko pieneni keskimäärin 37,6% ja pelkällä perushoidolla
26%. Näin ollen otsoniterapia oli tällaisten diabeettisten säärihaavojen
hoidossa ylivertainen, mikä ei ollut yllätys, sillä myös aiemmat tutkimukset
ovat olleet yhtä rohkaisevia.
Linkki tutkimusartikkeliin: http://www.idb.hr/diabetologia/13no1-1.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti