Otsonoitu oliiviöljy lisää parantumista nopeuttavien kasvutekijöiden tuotantoa haavoissa

Miika Sallinen 24.7.2009

Otsoniterapiatutkimuksia ilmestyy säännöllisin väliajoin, enkä läheskään kaikkia ehdi käsittelemään täällä. Niinpä olen tavallisesti kirjoittanut artikkeleita vain merkittävimmistä tutkimuksista. Merkittäviä tutkimuksia ovat toisaalta laajat ja/tai kaksoissokkoutetut tutkimukset, joiden todistusarvo on suuri. Toisaalta hyvin vakavista tai muuten vaan poikkeuksellisen kiinnostavista taudeista kirjoitan herkemmin, vaikkei tutkimus itsessään olisi tapauskertomusta kummempi. Sen sijaan eläinkokeista olen viime aikoina kirjoitellut enää hyvin satunnaisesti, vaikka juuri niitä ilmestyy kaikkein eniten.

Tällä kertaa teen poikkeuksen. Korealaiset tutkijat (Kim ym. 2009) tekivät hiljattain tutkimuksen otsonoidun oliiviöljyn tehosta marsujen keinotekoisiin haavoihin. Otsonoidulla öljyllä käsitellyt haavat paranivat nopeammin kuin kontrollimarsuilla, mikä sinänsä ei ollut mikään yllätys. Vastaavia tuloksia kun on jo vuosia sitten saatu ympäri maailmaa niin Saksassa (Schulz 1981, Schulz ym. 1982), Kuubassa (Sánchez ym. 1998, Rosario ym. 2002), Italiassa (Carvalho ym. 2002), Brasiliassa (Rodrigues ym. 2004) kuin Japanissakin (Sakazaki ym 2007).

Tämä uusi tutkimus on kuitenkin siinä mielessä merkittävä, että siinä paneudutaan tarkemmin otsonoidun oliiviöljyn vaikutusmekanismeihin. Otsonoitujen öljyjen antimikrobiset ominaisuudet ovat hyvin tunnettuja, ja niillä on epäilemättä merkittävä vaikutus haavojen paranemiseen. Lisäksi otsoniterapian on havaittu tehostavan verenkiertoa, joka niin ikään nopeuttaa haavojen paranemista. Nämä mekanismit itsessään eivät kuitenkaan voi selittää otsonoitujen öljyjen kaikkia vaikutuksia. Öljyjen kun on havaittu parantavan tavallista tehokkaammin myös sellaisia haavoja, joissa ei ole mitään bakteeri-infektiota (esim. Sakazaki ym. 2007). Suonensisäisen otsoniterapian on havaittu tehostavan verenkiertoa erityisesti hapenpuutteesta kärsivissä kudoksissa (esim. Giunta ym. 2002, Clavo ym. 2004). Otsonoidut öljyt sen sijaan vaikuttavat paikallisesti, joten ne vaikuttavat korkeintaan pintaverenkierron tehostajina. Tästäkään minulla ei ole tutkimustietoa, joskin havaintojeni mukaan iho usein punoittaa öljyämisen jälkeen sillä tavalla, että veri kiertää siinä paremmin. Kuubalaiset tutkijat ovat lisäksi havainneet, että otsonoitu öljy tehostaa paikallista entsymaattisten antioksidanttien tuotantoa ainakin mahan limakalvoilla mahahaavakokeessa (Zamora ym. 2007, Zamora ym. 2008), ja toki näin voi tapahtua myös ihon pinnalla.

Ilmeistä kuitenkin on, että otsonoiduilla öljyillä on muitakin parantavia vaikutuksia. Yhden hypoteesin esittivät Italialaiset Sienan yliopiston tutkijat jo vuonna 1999. He havainnollistivat laboratoriokokeissa, kuinka veren otsonointi aiheutti kasvutekijöiden lisääntymistä näytteissä (Valacchi Bocci 1999). Tästä he päättelivät, että otsoni-autohemoterapialla voisi olla hyödyllisiä vaikutuksia haavanhoidossa.

Kasvutekijöillä tarkoitetaan yhdisteryhmää, joilla voidaan stimuloida kudosten kasvua ja/tai sen uusiutumista. Useimmiten kasvutekijät ovat joko proteiineja tai steroidihormoneja. Uudessa koe-eläintutkimuksessa (Kim ym. 2009) tutkittiin seuraavia kasvutekijöitä:

• Verihiutaleista johdettua kasvutekijää (platelet derived growth factor, PDGF), joka säätelee solun kasvua ja jakautumista. Se näyttelee merkittävää roolia myös uusien verisuonien muodostumisessa eli angiogeneesissä.
• Transformoivaa kasvutekijä beetaa (Transforming growth factor beta, TGF-β), joka kontrolloi solujen erilaistumista omiin toimintoihinsa.
• Verisuonten endoteelin kasvutekijä (Vascular endothelian growth factor, VEGF), joka saa aikaan verisuonten kasvua mm. haavojen parantumisessa, luutumisessa ja naisten kuukautiskierron aikana.
• Fibroblastin kasvutekijä (fibroblast growth factor, VGF), joka tehostaa verisuonten uusiutumista, haavojen paranemista ja alkionmuodostusta.

Koska otsonoitu oliiviöljy selvästikin tehostaa haavojen paranemista jollain mekanismilla, tutkijat päättivät kokeilla sen vaikutusta edellä mainittujen kasvutekijöiden vapautumiseen ihon orvaskedessä sekä syvemmällä verinahassa. Koe-eläiminä käytettiin nuoria marsuja, joille tehtiin selän molemmille puolille kaksi halkaisijaltaan 6 mm haavaa, eli yhteensä neljä haavaa kullekin eläimelle. Mukana oli kaikkiaan 16 marsua. Kunkin eläimen neljästä haavasta yksi toimi kontrollihaavana, jota ei hoidettu mitenkään; toinen kontrollihaavana, johon siveltiin ulkoisesti kahdesti päivässä tavallista öljyä, ja jäljelle jääneitä kahta haavaa hoidettiin kahdesti päivässä otsonoidulla oliiviöljyllä. Neljä eläintä lopetettiin kolme päivää haavan tekemisestä, neljä viikon kuluttua ja loput kahdeksan eläintä 11 päivän kuluttua. Haavat mitattiin välittömästi lopetuksen jälkeen ja niistä otettiin kudosnäytteet biokemiallisia testejä varten.

Itse eri kasvutekijöiden esiintymistä tutkittiin immunohistokemiallisilla värjäyksillä, joiden tekniikkaan ei tässä ole tarkoituksenmukaista paneutua. Analyysit suoritettiin sokkoutettuna siten että niitä tutkivat ihotautilääkärit eivät tienneet, mistä näytteistä ne olivat peräisin. Värjäystulokset paljastivat, että viikon hoidon jälkeen useimpien kasvutekijöiden kohdalla niiden ekspressio eli solunsisäinen tuotanto oli selvästi lisääntynyt otsonoidun oliiviöljyn vaikutuksesta. Ainoa poikkeus oli fibrobalstin kasvutekijä FGF, jonka syntyminen oli kaikissa ryhmissä samankaltaista. Tarkemmat tulokset on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Erilaisten kasvutekijöiden ekspressio eri näytteissä seitsemän päivää haavan istuttamisesta (Kim ym. 2009)

Paitsi kasvutekijöiden tuotantoa, otsonoitu oliiviöljy stimuloi myös kollageenin tuotantoa. Kollageenisäikeet ovat tukiproteiineja, joita syntyy mm. ihon uusiutuessa. Huomattava ero kontrolliryhmiin kollageenin syntymisessä havaittiin vasta seitsemännen päivän kohdalla otetuissa näytteissä. Lisäksi sidekudoksen säikeitä muodostavien solujen eli fibroblastien määrä oli otsonoidulla öljyllä hoidetuissa haavoissa noin kaksinkertainen hoitamattomiin kontrollihaavoihin verrattuna. Nämä kaikki havainnot osoittavat, miten otsonoitu oliiviöljy tehostaa kudosten korjaantumista ja haavojen paranemista.

Tämä havaittiin myös käytännössä. Otsoniryhmässä oli merkittävästi pienempi haavan koko niin viidentenä päivänä (p<0,05) kuin seitsemäntenäkin päivänä (p<0,01). 11 päivän kuluttua otsoniryhmässä kaikki haavat olivat jo täysin umpeutuneet. Yllätyshän tämä ei millään tavoin ollut, sillä vastaavista tuloksista on raportoitu ympäri maailmaa niin eläinkokeista kuin ihmisillä suoritetuista kliinisistä tutkimuksistakin. Olen käsitellyt niitä erityisesti haavanhoitoa käsittelevässä laajassa katsausartikkelissa.

Tutkimuksen tärkeimpänä pointtina ei mielestäni ollutkaan haavojen paraneminen, vaan ennen kaikkea mekanismi, jolla se tapahtui. Aivan selvästi otsonoitu öljy tehosti haavojen paranemista suoraan lisäämällä kollageenin synteesiä ja fibroblastien tuotantoa ja niiden erilaistumista. Fibroblasteista vapautuneet kasvutekijät taas kiihdyttivät korjaavaa prosessia edelleen. Nämä seikat huomioiden tutkijat itsekin päätyvät johtopäätökseen, että otsonoitua oliiviöljyä voidaan pitää vaihtoehtoisena hoitokeinona tehostamaan ihon haavojen paranemista.

Myöhäinen huomautus:

Tämä artikkeli on alunperin kirjoitettu otsoniterapia.net -sivustolle vuonna 2009. Sittemmin kasvutekijöiden parantunut tuotanto on varmistettu mm. Sienan yliopiston tutkimuksissa, joissa havaittiin, että otsonoitu seesamiöljy oli otsonoitua oliiviöljyä parempaa, ja ero oli tilastollisesti merkittävä. Aiheesta lisää mm. täällä.

Viitteet

Carvalho, J. C. T.; C. C. Cardoso; S. B. Macedo; R. Dall’aglio; L. R. Ferreira; M. Gomez; M F. Fraschini & G. Martini, Azione dell’olio ozonizzato (Bioperoxoil) nelle lesione chirurgiche dei modelli pre-clinici. Farmaci Terapia XIX(1/2): 56-60, 2002.

Clavo, Bernardino; Luis Catala; Juan L. Pérez; Victor Rodríguez & Francisco Robaina, Ozone therapy on Celebral Blood Flow: A Preliminary Report. Evidence Based Complementary and Alternative Medicine 1(3): 315-319, 2004. Abstract, Full text PDF

Giunta, R.; A. Coppola; C. Luongo; A. Sammartino; S. Guastafierro. A. Grassia; L. Giunta; L. Mascolo; A. Tirelli & L. Coppola, Ozonized autohemotransfusion improves hemorheological parameters and oxygen delivery to tissue in patients with peripheral occlusive arterial disease. Annals of Hematology 80: 745-748, 2001. Abstract

Kim, Hee Su; Sun Up Noh; Ye Won Han; Kyoung Moon Kim; Hoon Kang; Hyung Ok Kim & Young Min Park, Therapeutic Effects of Topical Application of Ozone on Acute Cutaneous Wound Healing. Journal of Korean Medical Science 24(3): 368-374, 2009. Abstract, full text PDF

Rodrigues, Kamila Leite; Claudia Catellani Cardoso; Lucelia Regina Caputo; Jose Carlos Tavares Carvalho; Joao Evangelista Fiorini & Jose Mauricio Schneedorf, Cicatrizing and antimicrobial properties of an ozonized oil from sunflower seeds. Inflammopharmacology 12: 261-270, 2004. Abstract

Rosario Barroetbeña Reyes, Ana del; Alejandro Sánchez Anta & Juan Guerra Miranda, Acción del aceite ozonizado sobre el proceso inflamatorio en heridas de piel de animales de experimentación. Correo Científico Médico de Holguín 6(2), 2002. Full text

Sakazaki, F.; H. Kataoka; T. Okuno; H. Ueno; M. Semma; A. Ichikawa & K. Nakamuro, Ozonated Olive Oil Enhances the Growth of Granulation Tissue in a Mouse Model of Pressure Ulcer. Ozone: Science & Engineering 29(6): 503-507, 2007. Abstract

Sánchez, Alejandro; Pedro Díaz; Gloria Rodríguez; Elizaberh Leyva; Elena Díaz & Luis Borrego, Acción del aceite ozonizado sobre la cicatrization de heridas de piel en animales de experimentación. Revista CENIC Ciencias Biológicas 29: 181-184, 1998.

Schulz, S., Ein neues tiermodell zur integralen messung von heilvorgängen bei kleinen labortieren am beispiel von ozonisiertem olivenöl. Deutsche Tierärztliche Wochenschrift 88: 60-64, 1981. PubMed

Schulz, S.; H. Schmitt; R. Obermeyer & I. Oepen, Einige Ergebnisse und therapeutische Aspekte von ozonisiertem Olivenöl in der Veterinärdermatologie. Praktische Tierarzt 63(1): 18-33, 1982.

Valacchi, G. & Velio Bocci, Studies on the biological effects of ozone: 10. Release of factors from ozonated human platelets. Mediators of Inflammation 8: 205-209, 1999. Abstract

Zamora, Zullyt B.; Ricardo González; Dailén Guanche; Nelson Merino; Frank Hernández; Silvia Menéndez; Yaima Alonso & Siegfried Schulz, Antioxidant Mechanism is Involved in the Gastroprotective Effects of Ozonized Sunflower Oil in Ethanol-Induced Ulcers in Rats. Mediators of Inflammation vol. 2007, Article ID 65873, 6 pages, 2007. Abstract, full text PDF

Zamora, Z.; R. González; D. Guanche; N. Merino; S. Menéndez; F. Hernández; Y. Alonso & S. Schulz, Ozonized sunflower oil reduces oxidative damage induced by indomethacin in rat gastric mucosa. Inflammation Research 57(1): 39-43, 2008. Abstract

Hieronta otsonoidulla öljyllä tehosti urheilijoiden aineenvaihduntaa lihaksissa

Jo yli vuosikymmen sitten, kun ensimmäisen kerran käytin otsonoituja öljyjä, havaitsin, miten ihon usein hieman punoitti pian öljyn sivelemisen jälkeen. Tämä oli mielestäni merkki parantuneesta verenkierrosta kyseisellä alueella. Samoin olen säännöllisesti saanut palautetta, miten otsonoidun öljyn ansiosta erilaiset kiputilat – lähinnä polvi- ja lihaskivut – olivat helpottuneet otsonoidun öljyn ansiosta. Nämä havainnot ovat selkeitä merkkejä siitä, että jotain tapahtuu myös pintaa syvemmällä.

Tähän asiaan sain tieteellistä varmistusta vasta vuoden 2013 lopulla, kun usean eri Italialaisen yliopiston yhdessä suorittama tutkimus julkaistiin. Tutkimuksessa (Paoli ym. 2013) oli tutkittu 15 kansallisen tason pyöräilijää, joita testattiin. Testin aikana pyöräilijät joutuivat fyysiseen testiin kuntopyörillä. Aluksi oli lämmittelyjakso, jonka jälkeen intensiteettiä lisättiin, ja viimeinen intensiivinen suoritus oli puoli minuuttia maksimaalisilla tehoilla, jolloin maitohappopitoisuus veressä nousi. Juuri ennen tätä testiä pyöräilijät olivat käyneet hierojalla, jolloin heidän jalkoihinsa oli hierottu, joko otsonoitua auringonkukkaöljyvalmistetta tai otsonoimatonta öljyä. Lisäksi pyöräilijät suorittivat testin kertaalleen ilman edeltävää hierontaa. Kaikkiaan kukin pyöräilijä suoritti kolme testiä ja niiden järjestys oli sattumanvarainen.

Testin jälkeen pyöräilijöiltä mitattiin veriplasman maitohappopitoisuudet 5, 12 ja 20 minuuttia maksimitehoisen suorituksen jälkeen. Ensimmäisessä mittauksessa maitohappopitoisuus oli luonnollisesti korkein (noin 10,8 mmol/l). Toiseen mittaukseen mennessä se oli otsonoitua öljyä käsitellyillä pudonnut 34,3%, kun muissa ryhmissä pudotusta oli 22,5% ja 25,4%. Kolmanteen mittaukseen mennessä otsoniöljyryhmässä pudotusta oli 52,5%, kun muissa ryhmissä 42,7% ja 43,6%. Toisin sanoen maitohappo putosi selvästi nopeimmin otsonoitua öljyä saaneilla, mikä on selvä merkki jalkojen tehostuneesta hapensaannista ja lisääntyneestä aineenvaihdunnasta. Lisäksi kyselytestien perusteella otsonoidun öljyn jälkeen pyöräilijöiden palautuminen nopeutui ja he olivat selvästi muita vähemmän uupuneita. Sydämen lyöntitiheyteen otsonoidulla öljyllä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta. Johtopäätöksessään tutkijat toteavat, että otsonoidun öljyn käyttö näyttää johtavan nopeampaan maitohapon poistumiseen ja tehostavan urheilijan suorituskykyä.

Toki tämä testi myös osoittaa, että öljy vaikuttaa myös pintaa syvemmällä. Parantunut verenkierto ja lisääntynyt aineenvaihdunta luonnollisesti tehostavat monien oireiden paranemista. Yleensä urheilijat ovat valmiiksi lähellä maksimikuntoa ja -terveyttä, ja todennäköisesti heikommilla ihmisillä erot olisivat vielä selkeämmät.

Tutkimuksessa käytettiin tuotetta, joka perustui otsonoituun auringonkukkaöljyyn. Auringonkukkaöljy on rasvahappokoostumukseltaan hyvin lähellä otsonoitua seesamiöljyä, mutta jälkimmäinen sisältää enemmän muita hyödyllisiä yhdisteitä ja on myös säilyvyydeltään parempaa. Siksi itse suosisin juuri otsonoitua seesamiöljyä.

Ja mitä tuohon verenkierron paranemiseen tulee, niin siitäkin on nyt saatu tarkempaa tutkimustietoa. Olin noin kuukausi sitten eräässä lääketieteellisessä kongressissa Georgian pääkaupungissa Tbilisissa. Siellä eräs venäläinen tutkimusryhmä esitti tuloksiaan, joissa verenkierron paranemista iholla oli mitattu Doppler-ultraäänitekniikalla. Hekin havaitsivat selkeää verenkierron paranemista. Kongressin virallisena kielenä oli kuitenkin englannin lisäksi myös venäjä, ja tämä tutkimus oli julkaistu kongressijulkaisussa venäjäksi. Oma venäjäni ei vielä ole huippuluokka, joten kääntämiseen menee aikaa. Lähitulevaisuudessa on silti luvassa uusi blogiteksti myös kyseisestä tutkimuksesta.

Viite:

Paoli, Antonio; Antonino Bianco; Giuseppe Battaglia ym.,Sports Massage with Ozonised Oil or Non-Ozonised Oil: Comparative Effects on Recovery Parameters after Maximal Effort in Cyclists. Physical Therapy in Sport 14(4): 240–245, 2013.