Otsonoitu oliiviöljy valkojäkälän hoidossa

Miika Sallinen

(Päivitetty 3.3.2023)

Valkojäkälä (latinaksi lichen sclerosus et atrophicus, LSA) on ihon ja limakalvonsidekudoksen sairaus, jossa kollageeni- ja kimmosäikeet rappeutuvat ja verisuonisto kärsii, ihon kimmoisuus vähenee ja iho arpeutuu. Tautia on enemmän naisilla kuin miehillä. Yleisin sairastumisikä on 50–60 vuotta, mutta valkojäkälää tavataan myös lapsilla. Miehillä esiintyvää muotoa kutsutaan myös nimellä balanitis xerotica obliterans (BXO), kun valkojäkälä esiintyy peniksessä. Sille ei tietääkseni ole erillistä suomenkielistä nimeä. Valkojäkälän syytä ei varmuudella tunneta, mutta sitä pidetään yleisesti autoimmuunitautina. 

 

Olen saanut jo varsin paljon positiivista palautetta liittyen otsonoitujen öljyjen käytöstä valkojäkälän hoidossa. Tämä ei ole ihme, sillä öljyt tehostavat ihoa uusivien kasvutekijöiden tuotantoa (Kim ym. 2009, Valacchi ym. 2013) ja toisaalta myös sitä suojaavien antioksidanttien tuotantoa (Sánchez ym. 2011). Myös paikallisen aineenvaihdunnan on havaittu lisääntyneen otsonoitujen öljyjen ansiosta. Öljyjen tunnetuimmat ja tutkituimmat ominaisuudet liittyvät niiden antimikrobisiin ominaisuuksiin. Valkojäkälä ei ole infektiotauti, joten siksi antimikrobiset ominaisuudet eivät ole ensisijaisen tärkeitä. Silti rikkoutunut ja herkkä iho on altis myös infektioille, joten antimikrobiset ominaisuudet ovat myös usein tärkeitä. 

 

Tyypillisesti valkojäkälää on hoidettu erilaisilla kortikosteroidivoiteilla, joilla on saatu pääosin hyviä tuloksia. Näihin voiteisiin kuitenkin liittyy usein sivuvaikutuksia, mikä voi rajoittaa tai estää sen käyttöä useilla henkilöillä. Niinpä tiedemaailmassa onkin etsitty vaihtoehtoisia hoitoja myös valkojäkälän hoitoon. Viime vuosina otsonoitujen öljyjen käytöstä valkojäkälän tai sen sukulaistautien hoitamisesta on ilmestynyt muutamia tutkimuksia. Käyn niitä tutkimuksia tässä tarkemmin läpi. Sattumalta nämä kaikki tutkimukset on tehty otsonoidulla oliiviöljyllä, joista kahdessa käytettiin valmistetta, joka sisälsi myös E-vitamiinia. Vastaaviin tuloksiin päästäisiin myös monilla muilla otsonoiduilla öljyillä, ja useassa artikkelissa olenkin painottanut otsonoidun seesamiöljyn paremmuutta oliiviöljyyn nähden. Valkojälän lisäksi myös punajäkälää on hoidettu menestyksellisesti otsonoiduilla öljyillä, ja siitä olen kirjoittanut oman artikkelin toisaalle.

Ensimmäinen venäläistutkimus

Venäläiset tutkijat (Fataliyeva ym. 2009) Nizhny Novgorodin lääketieteellisestä yliopistosta, ovat tutkineet ulkosynnyttimien alueella olevan valkojäkälän hoitoa otsonoidulla oliiviöljyllä. Tutkimuksessa oli mukana 60 potilasta, joista otsonoitua öljyä käytti 20. 20 muuta potilasta sai laserhoitoa ja loput 20 glukokortikoidivoidetta. Otsonoitua öljyä käytettiin päivittäin 7-10 päivän ajan.

Kaikilla otsonoitua oliiviöljyä saaneilla taudin oireet joko katosivat kokonaan tai vähenivät merkittävästi. Kihelmöinti katosi ja psykosomaattinen puoli koheni myös. 1,5 vuoden jälkiseurannan aikana 80% potilaista oireet eivät uusiutuneet lainkaan. 15%:lla potilaista oireet uusiutuivat kertaalleen 1,5 vuoden aikana, mutta heilläkin uusi hoitojakso otsonoidulla öljyllä poisti oireet tehokkaasti. Huomattavaa on, että laserhoidossa uusiutumisia tapahtui 50% potilaista, ja glukokortikoidivoiteella hoidetuista näin tapahtui kaikille keskimäärin 6-7 kertaa jälkiseurannan aikana. Tutkijat totesivat otsonoidun öljyn olleen hyvin tehokasta ja suosittelivat sitä niin alkaviin kuin myös uusiutuneisiin valkojäkälän oireisiin.

Tutkimuksesta ei kannata kysellä sen enempää, sillä minulla itselläni oli vain lyhyt kongressitiivistelmä käytössä, kun tätä kirjoitin. Niinpä mm. hoitomenetelmiä en tiedä sen tarkemmin. Artikkelissa mainittiin, että öljytyyppi oli otsonoitu oliiviöljy, joka on Venäjällä yleisin, mutta varsinkin kuubalaiset luottavat eniten otsonoituun auringonkukkaöljyyn ja Italiassa yleistynyt otsonoitu seesamiöljy lienee tähänkin tehokkain vaihtoehto.

Messinan yliopiston ensimmäinen tutkimus

Italiasta Messinan yliopistosta on viime aikoina suoritettu parinkin tutkimusta, jotka koskevat Balanitis xerotica obliterans (BXO) -tautia, eli valkojäkälän poikien tai miesten sukuelimissä olevaa muotoa. Esinahassa olevan valkojäkälän kehittyessä, se voi aiheuttaa esinahan ahtautumista, joka joudutaan joskus hoitamaan ympärileikkauksella. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 30 poikaa, jotka olivat menossa ympärileikattaviksi. Iältään pojat olivat 5-15 -vuotiaita. Heidät oli määrätty ympärileikkaukseen valkojäkälän aiheuttaman ahtauman vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli hoitaa osaa esinahoista viikon ajan otsonoidulla oliiviöljyllä. Kun esinahat ympärileikkauksessa poistettiin, tarjoutui mahdollisuus ottaa ne näytteiksi tutkia perusteellisesti niissä tapahtuneita muutoksia. Pojat jaettiinkin kahteen 15 pojan ryhmään. Toisen ryhmän poikien esinahkaa hoidettiin otsonoidulla oliiviöljyllä päivittäin viikon ajan ennen ympärileikkausta. Toinen ryhmä toimi kontrolliryhmänä, joihin näytteitä verrattiin.

Otsonoidulla öljyllä käsitellyt näytteet paljastivat mielenkiintoisia ja lupaavia tuloksia. Kaikkien tutkittujen tulehdusta edesauttavien tulehdussytokiinien (TNF-α, IL-1ß ja IFN-γ) määrät olivat pudonneet merkittävästi otsonoidulla oliiviöljyllä käsitellyistä näytteistä. Jo aiemmin olen kirjoittanut, kuinka otsonoidut öljyt lisäävät myös kudosten uusiutumista edistävien kasvutekijöiden määriä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan verisuonten endoteelin kasvutekijää (VEGF), jonka määrä nousi 17-kertaiseksi otsonoidulla oliiviöljyllä verrattuna ilman hoitoa jääneisiin näytteisiin. Kudoksen uusiutumista edesauttavat myös solupintojen adheesiomolekyylit, eli molekyylit, jotka eri mekanismein liittävät soluja kiinni toisiinsa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin e-kadheriini -nimisen adheesiomolekyylin määrän kehittymistä, ja sekin oli otsonoidulla oliiviöljyllä käsitellyissä näytteissä lisääntynyt 8-kertaisesti hoitamattomiin kontrollinäytteisiin verrattuna.

Tutkijat toteavatkin, että otsonoidun oliiviöljyn aiheuttama kohtalainen hapetusstressi näyttäisi laukaisevan ihon korjausprosessin valkojäkälän vaurioittamassa esinahassa. Se myös vähensi tulehdusta ilman haittavaikutuksia ja stimuloi nopeampaa paranemista. He toki myönsivät, että tutkimus oli vasta alustavat ja suosittelivat laajempia tutkimuksia aiheesta.

Messinan yliopiston toinen tutkimus

Aivan äskettäin samalta tutkimusryhmältä ilmestyi uusi tutkimus (Russo et al. 2019), jossa edellisen tavoin tutkittiin valkojäkälästä kärsiviä poikalapsia, jotka olivat menossa ympärileikkaukseen. Tästä tutkimuksesta en ole vielä saanut kokotekstiä, joten kirjoitan lyhyesti sen, mitä tietokantojen tiivistelmässä kerrotaan.

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 20 potilasta, joita hoidettiin ennen leikkausoperaatiota. 10 lapsista sai otsonoitu oliiviöljyä ja toiset kymmenen saivat paikallista kortikosteroidivoidetta (0,1% mometasone furoate) kerran päivässä viikon ajan. Mukana oli myös kymmenen muuta esinahan valkojäkälästä kärsivää potilasta, joita ei hoidettu mitenkään, mutta joihin tuloksia verrattiin. Potilailta tutkittiin erilaisten tulehdusta estävien ja tulehdusta edistävien sytokiinien määriä. Tutkimus oli siis varsin edellisen tutkimuksen kaltainen, mutta siinä oli mukana kortikosteroidivoidetta saanut ryhmä, joten otsonoitu oliiviöljyä voitiin verrata ns. käypään hoitoon.

Tulokset olivat lupaavia. Tulehdusta edistävien TNF-α and IL-1β -tulehdussytokiinien määrä putosi otsonoitua öljyä käyttäneillä yhtä paljon kuin kortikosteroidivoiteella, ja merkittävästi enemmän kuin kontrollipotilailla. Sen sijaan tulehdusta vaimentavan IL-13 sytokiinin määrät kasvoivat merkittävästi. Myös tässä tutkimuksessa tutkittiin solujen liittymistä edesauttavan e-kadheriinin määrää, ja sekin nousi merkittävästi, joskaan tiivistelmässä ei mainittu tarkkoja arvoja. Sekä kortikosteroidit että otsonoitu oliiviöljy tuottivat merkittävästi paremman tuloksen, kun hoitamaton iho. Tiivistelmästä ei kuitenkaan selviä, oliko otsonoidun oliiviöljyn ja kortikosteroidivoiteen välillä eroa. Ilmeisesti ei ainakaan merkittävää eroa ei ollut, koska siitä todennäköisesti olisi mainittu tiivistelmässäkin. Tutkijat toteavatkin, että lupaavien tulosten vuoksi onkin perusteltua suorittaa laajempia satunnaiskontrolloituja tutkimuksia, jotta voidaan varmentaa otsonoidun oliiviöljyn kliininen tehoa esinahan valkojäkälän hoidossa.

 

 

Palautetta tuotteiden käyttäjiltä

 

Myös Suomessa olen saanut muutaman kerran positiivista käyttäjäpalautetta valkojäkälän hoidosta otsonoidulla öljyllä. Vahvuudeksi suosittelen siihen joko normaalivahvuista tai mietoa otsonoitua öljyä. Normaalivahvuisista pidän otsonoitua seesamiöljyä parempana, mutta mietoa on saatavilla ainoastaan otsonoituna oliiviöljynä. Herkkien limakalvojen alueella normaalivahvuinenkin öljy on aiheuttanut satunnaisesti epämiellyttävää kutinaa, ja siksi mieto on niissä tapauksissa varmemmin täysin turvallinen. Normaalivahvuinen otsonoitu öljy on todennäköisesti silti tehokkaampi vaihtoehto, eikä sitäkään vaarallisena voi pitää.

 

Esimerkiksi lokakuussa 2021 sain käyttäjäpalautetta naiselta, joka oli ostanut sekä miedon otsonoidun oliiviöljy että Otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba -öljyn. Näistä mieto otsonoitu oliiviöljy ei hänen mukaansa auttanut, mutta otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba auttoi varsin hyvin. Siitä nainen kirjoitti seuraavaa: 

"Tilasin tätä öljyä ja on auttanut valkojäkälään kohtuullisen hyvin. Joskus ihan oireeton, väliin lievempää oireilua. Kortisonia joskus kerran päivässä, eikä aina silloinkaan."

 

Mainittakoon, että tämän palautteen nainen antoi alle kahden viikon käytön jälkeen. Pitkäaikaisista tuloksista en tiedä, mutta ne lieneveät epäilemättä vieläkin parempia, jos hän on tuotetta säännöllisesti käyttänyt. Samasta öljystä sain positiivista palautetta myös kesäkuussa 2021. Silloin toinen naishenkilö kyseli sähköpostissa tietoa voiteista, mutta mainitsi sen ohessa myös seuraavaa:

"Minulla on sitä seesami+tyrniöljyä [Otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba]. Ostin sitä erään ystävän suosituksesta valkojäkäkään ja se auttoi siihen. Siispä lopetin öljyn käytön kun oireet loppuivat ja meni pari kk ja nyt samat vaivat(kutina) ovat alkaneet uudelleen. Aloitin siis uudelleen öljyn käytön."

Elokuussa 2020 eräs nainen kommentoi sosiaalisessa mediassa seuraavasti:

 

"Olen nyt käyttänyt n. kaksi kuukautta. Öljy auttaa ehdottomasti paremmin kuin valkojäkälääni määrätty kortisonivoide."

 

Tämän palautteen kohdalla käyttäjä ei kuitenkaan tarkemmin eritellyt, mikä tuotetta hän tarkalleen käytti. Silti hyvät tulokset ovat mahdollisia useilla otsonoiduilla öljyillä, otsonoitu oliiviöljy mukaan lukien. Esimerkiksi joulukuussa 2021 kirjoitti muuan nainen seuraavanlaista palautetta:

"Ensimmäiseksi haluan kiittää upeasta tuotteesta. Ostin 9.12 normaalin otsonoidun oliiviöljyn. Tarkoituksenani oli kokeilla sitä tyttäreni alapään valkojäkälään, voimakkaiden kortisonihoitojen tueksi. Tällä hetkellä olemme kortisonirasvoilla ylläpitohoidolla. Tilanne on kuitenkin se, että aiemmin oireettomat alueet ovat alkaneet oireilla. Otsonoitu oliiviöljy rauhoitti tilannetta jo 3 päivän käytöllä (annostelu aamuin illoin).! Lisäksi tyttärelläni oli suun ja nenän ympäristö aivan punainen, rohtunut ja tulehtunut flunssan jälkeen. Aluetta kirveli ja se oli todella kipeä. Levitin voidetta 2 kertaa ja tilanne rauhoittui välittömästi. Tähän ei ole auttanut edes mieto kortisoni."

Vain pieni osa tuotteiden käyttäjistä kirjoittaa minulle palautetta, ja vielä pienempi osa kirjoittaa siitä pitkähkön kertomuksen. Eräs 77-vuotias nainen oli poikkeus. Syyskuussa 2022 hän kirjoitti minulle sähköpostitse seuraavaa:

Hei Miika!

Minulla oli erittäin hankala valkojäkälä-ärsytys (valtava kutina ja myös kipu ulostaessa) sukuelinten ja peräaukon alueella useampi vuosi sitten. En tiennyt, mistä oli kysymys ja yritin hoitaa aluetta luontaisilla öljyillä (mm. Johannisöljy, kehäkukkaöljy ja muistaakseni jojobaöljy). Ne eivät kuitenkaan rauhoittaneet tilannetta, joten hakeuduin gynekologille. Hän arveli heti, etä kyseessä on valkojäkälä, otti tarvittavat näytteet - tulos: Valkojäkälä. Sain passituksen OYS:n gynen pkl:lle, jossa otettiin koepalat ja varmistettiin diagnoosi ja määrättiin kontrolliin puolen vuoden kuluttua. Sinne ei ole ollut tarvetta mennä, joten sen ajan peruin.

Ensihoidoksi sain gynekologilta vahvan kortisonivoiteen reseptin: ”Tulehduksen rauhoittamiseksi kaksi viikkoa aamuin illoin kortisonivoidetta kutiavalle alueelle”. Joopa joo, ihana tunne, kun tulehdus rauhoittui! Jatkohoito-ohjeita en saanut, joten omat keinot käyttöön - mietoa O3-öljyä aamuin illoin - pysyi oireettomana! Siitä lähtien olen käyttänyt vuosikaupalla White Swanin mietoja otsoniöljyjä (kotivartastosta riippuen milloin milläkin öljypohjalla, välillä myös tilapäisesti normaalivahvuista öljyä, kun muuta ei ole ollut).

Pohdiskelimme gynekologin kanssa, mistä moinen valkojäkälä on mahtanut tulla. Käytin siihen aikaan Tena- siteitä päivittäin ja vuosikaupalla virtsainkontinenssin vuoksi - siis, jatkuva kemikaaliärsytys sukuelinten ja peräaukon alueella! Gynekologikin tuummasi, ettei ole suotavaa käyttää jatkuvasti siteitä - kuinkahan moni tällaista pohtii? Monet nuoretkin naiset käyttävät pikkuhoususuojia ja kuukautissuojia jatkuvasti - onkohan valkojäkälä lisääntynyt - sitä sietäisi tutkailla?! Ja vielä se, että varsinsinkin nuoret naiset käyttävät usein string-alushousuja, joiden ”nauha” ärsyttää koko ajan herkkää sukuelinten aluetta, HUH!

Kävin tässä (77 vuotiaana) taannoin gynekologilla - ihmetteli, miten limakalvoni ovat niin hyvässä kunnossa. Syynä lienevät O3-öljy (joka ilta alapesun jälkeen) Vagifem/ei estrog.(x2/vko) ja Ovestin /loiva estrog voide (iltaisin).voide sekä hieman luonnonmukaisemmat siteet (luomupuuvilla ja kangas) kemikaaliärsytyksen vähentämiseksi. Tällä kombinaatiolla mennään! Gynekologi merkkasi tarkasti ylös hoitokonstini ja totesi, että kun tuo valkojäkälä on joskus niin hankala hoidettava! Minulla ei ole - toivottavasti koskaan!

Kertoi 77-vuotias nainen

Yhteenveto

Vaikka otsonoitujen öljyjen käytöstä valkojäkälään on tehty jo ainakin mainitut kolme tutkimusta, on todistusaineista lääketieteen vaatimukset huomioiden vielä varsin niukkaa. Kaikki tutkimukset ovat varsin suppeita, käsittäen yhteensäkin vain joitakin kymmeniä potilaita. Tutkimuksia ei ole kunnolla sokkoutettu, tai ainakaan sellaisesta ei mainittu. Venäläistutkimuksesta (Fataliyeva ym. 2009) on tiettävästi saatavilla vain lyhyt tiivistelmä. Kaksi muuta tutkimusta taas tulee samalta tutkimusryhmältä, joten niiden tuloksia ei riippumaton taho ole vielä varmistanut. Jälkimmäisissä tutkimuksissa valkojäkälä ”parannettiin” esinahan ympärileikkauksen avulla. Niinpä tuloksia saatiin ainoastaan sen viikon ajalta, jolloin valkojäkälää hoidettiin ennen ympärileikkausta. Kyseisten potilaiden esinahan kuroutumisesta ei raportoitu yksityiskohtaista tietoa, mutta oletettavasti ainakin lievemmissä tapauksissa valkojäkälän riittävän aikainen paraneminen voisi ennaltaehkäistä ympärileikkauksen tarpeen. Sellaisia tutkimuksia ei kuitenkaan toistaiseksi liene tehty. Niinpä pitkäaikaista seurantaa onkin tehty ainoastaan mainitussa venäläistutkimuksessa, jossa toki 1,5 vuoden seurannan aikana otsonoitu oliiviöljy paransi valkojäkälän suhteellisen pysyvästi, ja silloin kun se uusiutui, uusi kuuri otsonoidulla öljyllä tehosi siihen nopeasti uudelleen.

Tutkimukset ovat siis yhä varsin pienimuotoisia, ja siten on ymmärrettävä, ettei otsonoitu oliiviöljy tai muut otsonoidut öljyt, ole vielä yleisesti hyväksyttyjä ja korvattavia hoitomuotoja valkojäkälään. Silti havaitut tulokset ovat lupaavia. Kaikki kolme käsiteltyä tutkimusta antaa selvästi ymmärtää, että otsonoidusta öljystä olisi selkeää hyötyä valkojäkälän hoidossa. Viralliseksi lääkkeeksi sitä ei todennäköisesti saada valkojäkälään vielä pitkään aikaan. Silti niille, jotka taudista kärsivät, voisi otsonoitu öljy olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.

Valkojäkälä esiintyy yleensä herkillä genitaalialueilla, ja siksi sen hoidossa kannattaa erityisesti huomioida käytetyn öljyn sopivuus. On valmistajia, jotka eivät ilmoita tuotteiden valmistuspäivää ja ohjeistavat säilyttämään tuotteita huoneenlämmössä, vaikka niin ei tulisi tehdä edes avaamattoman tuotteen kanssa. Otsonoidut öljyt hajoavat spontaanisti muodostaen erilaisia aldehydejä ja karboksyylihappoja, jotka voivat aiheuttaa polttavan tai kihelmöivän ihoreaktion. Tätä hajoamista voidaan merkittävästi hidastaa pitämässä öljyjä kylmässä. Näitä haitallisia ja pahaa hajuakin voimistavia sivutuotteita syntyy myös silloin, kun öljy on otsonoitu liian vahvaksi. Tuore ja oikein säilytetty tuote on turvallista. Laajimmassa, yli 2000 potilasta kattavassa jalkasientä koskevassa tutkimuksessa, ohimeneviä sivuvaikutuksia tuli ainoastaan kuudelle, eli 0,3%:lle koko joukosta (Menéndez-Cepero ym. 2008). Toisessa raportissa (Aerts ym. 2016) vahvasti otsonoitua ja ilmeisen ikääntynyttä otsonoitua oliiviöljyä kokeiltiin 20 vapaaehtoiseen, joista kahdeksan, eli 40% sai kihelmöivän ihoreaktion. Toisin sanoen, on todellakin väliä, millaista öljyä käytetään. Erityisen tarkkana tulee olla silloin, kun hoidetaan herkkiä genitaalialueita.

 

Edellä käsitellyissä tutkimuksissa käytettiin kaikissa otsonoitua oliiviöljyä, ja Messinan yliopiston tutkimuksissa valmisteeseen oli lisätty E-vitamiinia. E-vitamiini on toki hyvä ihonhoitoaine, mutta ei varsinaisesti ihmeitätekevä. Esimerkiksi White Swanilla on otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba, jossa erityisesti lisätyn tyrniöljyn vuoksi siinä on runsaasti E-vitamiinia luonnostaan. Muutenkin otsonoitu oliiviöljy näyttää nykytiedon perusteella olevat heikompaa kuin vaikkapa vastaava seesamiöljy, ja sitä asiaa olen käsitellyt aiemmin toisessa artikkelissa. Silti öljyn laji ei ole se tärkein tekijä. Tärkeämpää on, ettei öljy ole liian vahvaa eikä vanhentunutta joko iän ja/tai väärän säilytyksen vuoksi. Varsinkin sukuelinten hoidossa kannattaa olla tarkkana, että öljyä on myös säilytetty oikein jääkaapissa. Säilyvyyttä ja mahdollisia sivuvaikutuksia olen niin ikään käsitellyt enemmän toisessa blogikirjoituksessa.

Viitteet

Aerts, Olivier, Julie Leysen, Niels Horst, Julien Lambert, ja An Goossens. ”Contact Dermatitis Caused by Pharmaceutical Ointments Containing ’ozonated’ Olive Oil”. Contact Dermatitis 75(2): 123–26, 2016.

Currò, Monica, Tiziana Russo, Nadia Ferlazzo, Daniela Caccamo, Pietro Antonuccio, Salvatore Arena, Saveria Parisi, ym. ”Anti-Inflammatory and Tissue Regenerative Effects of Topical Treatment with Ozonated Olive Oil/Vitamin E Acetate in Balanitis Xerotica Obliterans”. Molecules  23(3): 645, 2018

Fataliyeva, G., R. Chandra-D’Mello & G. Grechkanev, Treatment of Dystrophic Diseases of the Vulva with Use of the Ozonized Olive Oil ‘Superozonid’ [Abstract]. International Journal of Gynecology & Obstetrics 107(Suppl. 2): S555, 2009.

Kim, Hee Su, Sun Up Noh, Ye Won Han, Kyoung Moon Kim, Hoon Kang, Hyung Ok Kim, ja Young Min Park. ”Therapeutic effects of topical application of ozone on acute cutaneous wound healing”. Journal of Korean Medical Science 24(3): 368–74, 2009.

Menéndez-Cepero, Silvia, Lamberto Re, L Falcón, M. Argote, I Méndez, D Fernández, B Elías-Calle, ja M Valero. ”Safety of topical OLEOZON® in the treatment of tinea pedis: Phase IV clinical trial”. International Journal of Ozone Therapy 8 (1. huhtikuuta 2008).

Russo, Tiziana, Monica Currò, Nadia Ferlazzo, Daniela Caccamo, Patrizia Perrone, Salvatore Arena, Enrica Antonelli, ym. ”Stable Ozonides with Vitamin E Acetate versus Corticosteroid in the Treatment of Lichen Sclerosus in Foreskin: Evaluation of Effects on Inflammation”. Urologia Internationalis 103(4): 459-465, 2019.

Sánchez, Yaima, Maritza F. Díaz Gómez, Hernández Frank, Dayana Gil, ja Gastón García. ”Antioxidant effects of an ozonized theobroma oil formulation on damaged-inflammatory rat skin”. Grasas y Aceites 62(1): 105–10, 2011.

Valacchi, G., I. Zanardi, Y. Lim, G. Belmonte, C. Miracco, C. Sticozzi, V. Bocci, ja V. Travagli. ”Ozonated Oils as Functional Dermatological Matrices: Effects on the Wound Healing Process Using SKH1 Mice”. International Journal of Pharmaceutics 458(1): 65–73, 2013.