Otsonoitu oliiviöljy valkojäkälän hoidossa

Miika Sallinen

(Päivitetty 20.8.2026)

Valkojäkälä (latinaksi lichen sclerosus et atrophicus, LSA) on ihon ja limakalvonsidekudoksen sairaus, jossa kollageeni- ja kimmosäikeet rappeutuvat ja verisuonisto kärsii, ihon kimmoisuus vähenee ja iho arpeutuu. Tautia on enemmän naisilla kuin miehillä. Yleisin sairastumisikä on 50–60 vuotta, mutta valkojäkälää tavataan myös lapsilla. Miehillä esiintyvää muotoa kutsutaan myös nimellä balanitis xerotica obliterans (BXO), kun valkojäkälä esiintyy peniksessä. Sille ei tietääkseni ole erillistä suomenkielistä nimeä. Valkojäkälän syytä ei varmuudella tunneta, mutta sitä pidetään yleisesti autoimmuunitautina. 

 

Olen saanut jo varsin paljon positiivista palautetta liittyen otsonoitujen öljyjen käytöstä valkojäkälän hoidossa. Tämä ei ole ihme, sillä öljyt tehostavat ihoa uusivien kasvutekijöiden tuotantoa (Kim ym. 2009, Valacchi ym. 2013) ja toisaalta myös sitä suojaavien antioksidanttien tuotantoa (Sánchez ym. 2011). Myös paikallisen aineenvaihdunnan on havaittu lisääntyneen otsonoitujen öljyjen ansiosta. Öljyjen tunnetuimmat ja tutkituimmat ominaisuudet liittyvät niiden antimikrobisiin ominaisuuksiin. Valkojäkälä ei ole infektiotauti, joten siksi antimikrobiset ominaisuudet eivät ole ensisijaisen tärkeitä. Silti rikkoutunut ja herkkä iho on altis myös infektioille, joten antimikrobiset ominaisuudet ovat myös usein tärkeitä. 

 

Tyypillisesti valkojäkälää on hoidettu erilaisilla kortikosteroidivoiteilla, joilla on saatu pääosin hyviä tuloksia. Näihin voiteisiin kuitenkin liittyy usein sivuvaikutuksia, mikä voi rajoittaa tai estää sen käyttöä useilla henkilöillä. Niinpä tiedemaailmassa onkin etsitty vaihtoehtoisia hoitoja myös valkojäkälän hoitoon. Viime vuosina otsonoitujen öljyjen käytöstä valkojäkälän tai sen sukulaistautien hoitamisesta on ilmestynyt muutamia tutkimuksia. Käyn niitä tutkimuksia tässä tarkemmin läpi. Sattumalta nämä kaikki tutkimukset on tehty otsonoidulla oliiviöljyllä, joista kahdessa käytettiin valmistetta, joka sisälsi myös E-vitamiinia. Vastaaviin tuloksiin päästäisiin myös monilla muilla otsonoiduilla öljyillä, ja useassa artikkelissa olenkin painottanut otsonoidun seesamiöljyn paremmuutta oliiviöljyyn nähden. Valkojälän lisäksi myös punajäkälää on hoidettu menestyksellisesti otsonoiduilla öljyillä, ja siitä olen kirjoittanut oman artikkelin toisaalle.

Ensimmäinen venäläistutkimus

Venäläiset tutkijat (Fataliyeva ym. 2009) Nizhny Novgorodin lääketieteellisestä yliopistosta, ovat tutkineet ulkosynnyttimien alueella olevan valkojäkälän hoitoa otsonoidulla oliiviöljyllä. Tutkimuksessa oli mukana 60 potilasta, joista otsonoitua öljyä käytti 20. 20 muuta potilasta sai laserhoitoa ja loput 20 glukokortikoidivoidetta. Otsonoitua öljyä käytettiin päivittäin 7-10 päivän ajan.

Kaikilla otsonoitua oliiviöljyä saaneilla taudin oireet joko katosivat kokonaan tai vähenivät merkittävästi. Kihelmöinti katosi ja psykosomaattinen puoli koheni myös. 1,5 vuoden jälkiseurannan aikana 80% potilaista oireet eivät uusiutuneet lainkaan. 15%:lla potilaista oireet uusiutuivat kertaalleen 1,5 vuoden aikana, mutta heilläkin uusi hoitojakso otsonoidulla öljyllä poisti oireet tehokkaasti. Huomattavaa on, että laserhoidossa uusiutumisia tapahtui 50% potilaista, ja glukokortikoidivoiteella hoidetuista näin tapahtui kaikille keskimäärin 6-7 kertaa jälkiseurannan aikana. Tutkijat totesivat otsonoidun öljyn olleen hyvin tehokasta ja suosittelivat sitä niin alkaviin kuin myös uusiutuneisiin valkojäkälän oireisiin.

Tutkimuksesta ei kannata kysellä sen enempää, sillä minulla itselläni oli vain lyhyt kongressitiivistelmä käytössä, kun tätä kirjoitin. Niinpä mm. hoitomenetelmiä en tiedä sen tarkemmin. Artikkelissa mainittiin, että öljytyyppi oli otsonoitu oliiviöljy, joka on Venäjällä yleisin, mutta varsinkin kuubalaiset luottavat eniten otsonoituun auringonkukkaöljyyn ja Italiassa yleistynyt otsonoitu seesamiöljy lienee tähänkin tehokkain vaihtoehto.

Messinan yliopiston tutkimukset

Italiasta Messinan yliopistosta on viime aikoina suoritettu useita tutkimusta, jotka koskevat Balanitis xerotica obliterans (BXO) -tautia, eli valkojäkälän poikien tai miesten sukuelimissä olevaa muotoa. Esinahassa olevan valkojäkälän kehittyessä, se voi aiheuttaa esinahan ahtautumista. Sen edetessä riittävän pitkälle, se joudutaan hoitamaan ympärileikkauksella.

Vuodesta 2018 lähtien Messinan yliopiston tutkimusryhmä on julkaissut neljä tutkimusta Balanitis xerotica obliterans (BXO) -taudin hoidosta otsonoidulla oliiviöljyllä. Nämä tutkimukset ovat hoitoprotokollaltaan varsin samanlaisia, mutta niissä tutkittiin kussakin otsonoidun öljyn eri vaikutusmekanismeja.

Tutkimuksissa oli mukana tyypillisesti 5-15 -vuotiaita poikia, joiden esinahka oli jo kuroutunut niin, että ympärileikkaus oli ainoa jäljellä oleva hoitovaihtoehto. Tämä myös suoritettiin jokaiselle tutkimuksen potilaalle, eli varsinaisesti kuroutunutta esinahkaa ei parannettu otsonoidulla oliiviöljyllä. Esinahassa ollut valkojäkälä kuitenkin koheni dramaattisesti, josta kirjoitan pian enemmän. Käytetty valmiste oli Ozoile-kauppanimellä myytävä tuote, joka oli käytännössä otsonoitua oliiviöljyä, johon oli lisätty E-vitamiinia mukaan.

Tyypillisesti näissä tutkimuksissa hoidettavat pojat jaettiin kolmeen ryhmään seuraavasti.

• A-ryhmän pojat eivät saaneet mitään hoitoja ennen ympärileikkausta.
• B-ryhmän poikia hoidettiin kerran päivässä viikon ajan kortikosteroidivoiteella (0,1% mometasone furoate) ennen ympärileikkausta.
• C-ryhmän poikia hoidettin kerran päivässä viikon ajan Ozoilella (otsonoitu oliiviöljy + E-vitamiini) ennen ympärileikkausta.

Ainoa poikkeus tähän protokollaan oli ensimmäinen tutkimus (Curro ym. 2018), jossa ei ollut mukana B-ryhmää, vaan otsonoitua öljyä verrattiin ainoastaan hoitamattomiin. Tutkimuksissa poikia oli seuraavat määrät:

1.     1.  Tutkimuksessa (Curro ym. 2018) molemmissa ryhmissä oli 15 poikaa.

2.      2. Tutkimuksessa (Russo ym. 2019) kaikissa ryhmissä oli 10 poikaa.

3.      3. Tutkimuksessa (Saija ym. 2024) kaikissa rymissä oli 10 poikaa.

4.      4. Tutkimuksessa (Cassaro ym. 2025) kaikissa ryhmissä oli 12 poikaa.

Näissä tähän mennessä julkaistuissa neljässä tutkimuksessa on siis ollut kaikkiaan 126 potilasta, joista 52 pojan peniksen valkojäkälää on hoidettu otsonoidulla oliiviöljyllä. Kaikissa tutkimuksissa poikien hoito aloitettiin vain viikko ennen ympärileikkausta ja sitä suoritettiin vain kerran päivässä. Ympärileikkauksen jälkeen esinahat otettiin talteen, jotta voitiin vertailla niissä tapahtuneita muutoksia eri ryhmissä.

Sitten tuloksiin. Ensimmäisessä tutkimuksessa (Curro ym. 2018) tutkittiin erityisesti otsonoidun öljyn vaikutusta tulehdustilaan. Kaikkien tutkittujen tulehdusta edesauttavien tulehdussytokiinien (TNF-α, IL-1ß ja IFN-γ) määrät olivat pudonneet merkittävästi otsonoidulla oliiviöljyllä käsitellyistä näytteistä. Jo aiemmin olen kirjoittanut, kuinka otsonoidut öljyt lisäävät myös kudosten uusiutumista edistävien kasvutekijöiden määriä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan verisuonten endoteelin kasvutekijää (VEGF), jonka määrä nousi 17-kertaiseksi otsonoidulla oliiviöljyllä verrattuna ilman hoitoa jääneisiin näytteisiin. Kudoksen uusiutumista ja rakenteellista korjautumista edesauttavat myös solupintojen adheesiomolekyylit, eli molekyylit, jotka eri mekanismein liittävät soluja kiinni toisiinsa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin e-kadheriini -nimisen adheesiomolekyylin määrän kehittymistä, ja sekin oli otsonoidulla oliiviöljyllä käsitellyissä näytteissä lisääntynyt 8-kertaisesti hoitamattomiin kontrollinäytteisiin verrattuna. Tutkijat totesivatkin, että otsonoitu öljy myös vähensi tulehdusta ilman haittavaikutuksia ja stimuloi valkojäkälän nopeampaa paranemista.

Toisessa tutkimuksessa (Russo et al. 2019) tutkittiin edellisen tavoin valkojäkälästä kärsiviä poikalapsia, jotka olivat menossa ympärileikkaukseen.  Ensimmäisestä tutkimuksesta poiketen, tässä tutkimuksessa oli myös kortikosteroidivoidetta (0,1% mometasone furoate) saanut verrokkiryhmä.

Tulokset olivat tälläkin kertaa lupaavia. Tulehdusta edistävien TNF-α and IL-1β -tulehdussytokiinien määrä putosi otsonoitua öljyä käyttäneillä yhtä paljon kuin kortikosteroidivoiteella, ja merkittävästi enemmän kuin kontrollipotilailla. Sen sijaan tulehdusta vaimentavan IL-13 sytokiinin määrät kasvoivat selvästi eniten otsonoidulla öljyllä, ja myös yli kolminkertaisesti enemmän kuin kortikosteroidivoiteella. Samoin E-kadheriinin määrä nousi otsonoidulla öljyllä yli kymmenkertaisesti hoitamattomiin verrokkeihin nähden ja tuplasti enemmän  kortikosteroidivoiteella hoidettuihin nähden. Vaikka myös kortikosteroidivoide vaimensi tulehdusta ja edesauttoi ihon uudistumista, oli otsonoitu oliiviöljy kuitenkin merkittävästi tehokkaampaa tässä tutkimuksessa.

Kolmannessa saman tutkimusryhmän tutkimuksessa (Saija ym. 2024) tutkittiin erityisesti hapetusstressiä. Se on soluja rasittava tila, jossa soluvaurioita aiheuttavia reaktiivisia happiyhdisteitä syntyy nopeammin kuin kehon antioksidantit kykenevät niitä neutraloimaan. Tämä stressi myötävaikuttaa monien tautitilojen syntyyn ja mm. vanhentaa soluja ennenaikaisesti. Otsonoitua öljyä saaneissa esinahoissa hapetusstressiin säätelijäproteiinit olivat jopa huimasti nousseet tai vähintäänkin pysyneet normaalina.

Hapetusstressiltä, tulehduksilta ja metabolisilta vaurioilta suojaavan NRF2-tekijän määrä nousi noin nelinkertaiseksi otsonoidulla oliiviöljyllä verrattuna hoitamattomiin ja kortikosteroidivoiteella hoidettuihin. Toiseen säätelijätekijään, eli NF-κB:een otsonoidulla öljyllä ei ollut vaikutusta, mutta kortikosteroidivoiteella oli. Myös tulehdusta edesauttavan makrofaagien migraatiotekijän määrä putosi merkittävästi ainoastaan kortikosteroidivoiteella.

Tärkeintä antioksidanttia, eli superoksididismutaasia koodaavan RNA:n määrä oli viisinkertaistunut otsonoitua öljyä saaneessa ryhmässä verrattuna hoitamattomiin ja kortikosteroideilla hoidettuihin esinahkoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että otsonoitu oliiviöljy vaimensi tehokkaasti hapetusstressiä valkojäkälää sairastavassa esinahassa.

Neljännessä tutkimuksessa (Cassaro ym. 2025) talteen otettuja näytteitä tutkittiin biokemiallisten parametrien lisäksi myös mikroskoopilla. Hoitamattomien poikien esinahat olivat paksuuntuneet ja tulehtuneet valkojäkälälle tyypillisellä tavalla. Hoidetuissa ryhmissä esinahan iho oli huomattavasti normaalimpi. Se oli vain lievästi paksuuntunut eikä siinä ollut merkittäviä merkkejä tulehduksista. Tulehduksia kuvaavien CD8 ja CD57 solujen määrä oli näissä ryhmissä merkittävästi pienempi. Lisäksi soluista tutkittiin p53 ja Ki-67 proteiineja, joiden lisääntyminen viittaa solunjakautumisen ongelmiin ja jopa niiden kuolemaan. Näitä markkereita oli eniten hoitamattomien poikien soluissa. Kortikosteroidia saaneilla niitä oli merkittävästi vähemmän. Kaikkein vähiten niitä oli kuitenkin oli otsonoidulla oliiviöljyllä hoidetuilla, mikä viittaa siihen, että otsonoitu oliiviöljy vaimensi tulehduksen ja normalisoi solujen kasvun kortikosteroidia paremmin.

Näistä tutkimuksista voidaan yhteenvetona todeta, että otsonoitu öljy vaimensi valkojäkälään liittyvät tulehdukset monella eri mekanismilla. Tiettyjen kasvutekijöiden ja säätelijäproteiinien määrät nousivat, jotka taas edesauttavat kudosten uusiutumista. Hapetusstressi väheni myös, joka niin ikään auttaa soluja paranemaan ja pysymään terveenä. Rakenteelliset muutokset esinahoissa ovat myös selkeät viitaten taudin huomattavaan kohenemiseen.

Nämä vaikutukset eivät sinällään ole uusia, ja niitä on havaittu jo aiemmin muiden tutkimusten yhteydessä muiden iho-ongelmien hoidossa. Nyt kuitenkin hoitojakso kussakin tutkimuksessa kesti ainoastaan viikon, ja otsonoitua öljyä annosteltiin ainoastaan kerran päivässä. Siitä huolimatta kaikissa tutkimuksissa havaittiin hyvin selkeät positiiviset muutokset. Vaikka tutkijat itsessään olivat lausunnoissaan varovaisia – kuten tieteellisissä tutkimusartikkeleissa lähes aina ollaan – olivat nämä tulokset mielestäni hyvinkin mullistavia. Niiden perusteella otsonoitu öljy ei näytä olevan pelkästään toimiva hoito valkojäkälään, vaan myös poikkeuksellisen nopeasti vaikuttava sellainen.

Vaikka otsonoitu öljy on näissä tutkimuksissa yleisesti ottaen ollut parempi, tiettyjä asioita kortikosteroidivoide tehosti enemmän, ja siksi kumpikin hoito yhdessä voisi olla tehokkaampi kuin kumpikaan yksin. Tätä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tutkittu. Lisäksi nämä aineet saattavat reagoida keskenään, jolloin teho voi jopa heikentyä. Jos käyttäisin niitä yhdessä, tekisinkin se vuorottelemalla esimerkiksi niin, että toista sivelisin aamulla ja toista illalla.

Näissä tutkimuksissa poikien perimmäinen ongelma, eli kuroutunut esinahka, hoidettiin ympärileikkauksella. Otsonoitua öljyä testattiin vain siihen, miten kuroutuneen valkojäkäläisen ihon tulehdus saataisiin kuriin ja kasvu normalisoitua, mitä tapahtuikin. Nyt joku saattaa ihmetellä, että miksi pojat sitten ympärileikattiin, jos otsonoitu öljy vaikutti näin hyvin? Minä en ollut tutkimusta suorittamassa, en nähnyt yhdenkään pojan taudin tilaa enkä toki olisi edes pätevä sellaista tutkimaan. Heidän esinahkansa oli kuitenkin vahvasti kuroutunut. Oletankin, että vaikka otsonoitu öljy hoiti tehokkaasti itse valkojäkälää ja normalisoi ihoa, se ei kuitenkaan palauttanut jo syntynyttä kuroumaa, ja tuskin olisi tehnyt sitä myöhemminkään. Niinpä kurouman hoitamiseksi ympärileikkaus oli ainoa mahdollisuus siitäkin huolimatta, että itse valkojäkälä iholta selkeästi paranikin.

Nämä tutkimustulokset antavat kuitenkin ymmärtää, että mikäli otsonoitua öljyä aletaan käyttää riittävän ajoissa, voidaan valkojäkälää hoitaa tehokkaasti ja kurouman syntyminen estää, tai ainakin se jää vähäisemmäksi. Tällöin ympärileikkaus voidaan välttää, ja tauti pysyy kurissa pelkän otsonoidun öljyn avulla. Naisilla ei luonnollisesti ole esinahan kurouman kaltaisia ongelmia, joten heillä otsonoitu öljy voisi olla ratkaisu silloinkin, kun valkojäkälä on ollut jo pitkään.

 

 

Palautetta tuotteiden käyttäjiltä

 

Myös Suomessa olen saanut positiivista käyttäjäpalautetta valkojäkälän hoidosta otsonoidulla öljyllä. Koska kyseessä on intiimialueen vaiva, eivät ihmiset sellaisesta helposti puhu eivätkä kirjoita. Lisään tänne vain sellaisia palautteita, jotka olen saanut kirjallisesti, ja joiden antaja voidaan jäljittää. 

 

Valkojäkälän hoitoon öljyn vahvuudeksi suosittelen siihen joko normaalivahvuista tai mietoa otsonoitua öljyä. Normaalivahvuisista pidän otsonoitua seesamiöljyä parempana, mutta mietoa on saatavilla ainoastaan otsonoituna oliiviöljynä. Herkkien limakalvojen alueella normaalivahvuinenkin öljy on aiheuttanut satunnaisesti epämiellyttävää kutinaa, ja siksi mieto on niissä tapauksissa varmemmin täysin turvallinen. Normaalivahvuinen otsonoitu öljy on todennäköisesti silti tehokkaampi vaihtoehto, eikä sitäkään vaarallisena voi pitää.

 

Lokakuussa 2021 sain käyttäjäpalautetta naiselta, joka oli ostanut sekä miedon otsonoidun oliiviöljy että Otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba -öljyn. Näistä mieto otsonoitu oliiviöljy ei hänen mukaansa auttanut, mutta otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba auttoi varsin hyvin. Siitä nainen kirjoitti seuraavaa: 

"Tilasin tätä öljyä ja on auttanut valkojäkälään kohtuullisen hyvin. Joskus ihan oireeton, väliin lievempää oireilua. Kortisonia joskus kerran päivässä, eikä aina silloinkaan."

 

Mainittakoon, että tämän palautteen nainen antoi alle kahden viikon käytön jälkeen. Pitkäaikaisista tuloksista en tiedä, mutta ne lieneveät epäilemättä vieläkin parempia, jos hän on tuotetta säännöllisesti käyttänyt. Samasta öljystä sain positiivista palautetta myös kesäkuussa 2021. Silloin toinen naishenkilö kyseli sähköpostissa tietoa voiteista, mutta mainitsi sen ohessa myös seuraavaa:

"Minulla on sitä seesami+tyrniöljyä [Otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba]. Ostin sitä erään ystävän suosituksesta valkojäkäkään ja se auttoi siihen. Siispä lopetin öljyn käytön kun oireet loppuivat ja meni pari kk ja nyt samat vaivat(kutina) ovat alkaneet uudelleen. Aloitin siis uudelleen öljyn käytön."

Elokuussa 2020 eräs nainen kommentoi sosiaalisessa mediassa seuraavasti:

 

"Olen nyt käyttänyt n. kaksi kuukautta. Öljy auttaa ehdottomasti paremmin kuin valkojäkälääni määrätty kortisonivoide."

 

Tämän palautteen kohdalla käyttäjä ei kuitenkaan tarkemmin eritellyt, mikä tuotetta hän tarkalleen käytti. Silti hyvät tulokset ovat mahdollisia useilla otsonoiduilla öljyillä, otsonoitu oliiviöljy mukaan lukien. Esimerkiksi joulukuussa 2021 kirjoitti muuan nainen seuraavanlaista palautetta:

"Ensimmäiseksi haluan kiittää upeasta tuotteesta. Ostin 9.12 normaalin otsonoidun oliiviöljyn. Tarkoituksenani oli kokeilla sitä tyttäreni alapään valkojäkälään, voimakkaiden kortisonihoitojen tueksi. Tällä hetkellä olemme kortisonirasvoilla ylläpitohoidolla. Tilanne on kuitenkin se, että aiemmin oireettomat alueet ovat alkaneet oireilla. Otsonoitu oliiviöljy rauhoitti tilannetta jo 3 päivän käytöllä (annostelu aamuin illoin).! Lisäksi tyttärelläni oli suun ja nenän ympäristö aivan punainen, rohtunut ja tulehtunut flunssan jälkeen. Aluetta kirveli ja se oli todella kipeä. Levitin voidetta 2 kertaa ja tilanne rauhoittui välittömästi. Tähän ei ole auttanut edes mieto kortisoni."

Vain pieni osa tuotteiden käyttäjistä kirjoittaa minulle palautetta, ja vielä pienempi osa kirjoittaa siitä pitkähkön kertomuksen. Eräs 77-vuotias nainen oli poikkeus. Syyskuussa 2022 hän kirjoitti minulle sähköpostitse seuraavaa:

"Hei Miika!

Minulla oli erittäin hankala valkojäkälä-ärsytys (valtava kutina ja myös kipu ulostaessa) sukuelinten ja peräaukon alueella useampi vuosi sitten. En tiennyt, mistä oli kysymys ja yritin hoitaa aluetta luontaisilla öljyillä (mm. Johannisöljy, kehäkukkaöljy ja muistaakseni jojobaöljy). Ne eivät kuitenkaan rauhoittaneet tilannetta, joten hakeuduin gynekologille. Hän arveli heti, etä kyseessä on valkojäkälä, otti tarvittavat näytteet - tulos: Valkojäkälä. Sain passituksen OYS:n gynen pkl:lle, jossa otettiin koepalat ja varmistettiin diagnoosi ja määrättiin kontrolliin puolen vuoden kuluttua. Sinne ei ole ollut tarvetta mennä, joten sen ajan peruin.

Ensihoidoksi sain gynekologilta vahvan kortisonivoiteen reseptin: ”Tulehduksen rauhoittamiseksi kaksi viikkoa aamuin illoin kortisonivoidetta kutiavalle alueelle”. Joopa joo, ihana tunne, kun tulehdus rauhoittui! Jatkohoito-ohjeita en saanut, joten omat keinot käyttöön - mietoa O3-öljyä aamuin illoin - pysyi oireettomana! Siitä lähtien olen käyttänyt vuosikaupalla White Swanin mietoja otsoniöljyjä (kotivartastosta riippuen milloin milläkin öljypohjalla, välillä myös tilapäisesti normaalivahvuista öljyä, kun muuta ei ole ollut).

Pohdiskelimme gynekologin kanssa, mistä moinen valkojäkälä on mahtanut tulla. Käytin siihen aikaan Tena- siteitä päivittäin ja vuosikaupalla virtsainkontinenssin vuoksi - siis, jatkuva kemikaaliärsytys sukuelinten ja peräaukon alueella! Gynekologikin tuummasi, ettei ole suotavaa käyttää jatkuvasti siteitä - kuinkahan moni tällaista pohtii? Monet nuoretkin naiset käyttävät pikkuhoususuojia ja kuukautissuojia jatkuvasti - onkohan valkojäkälä lisääntynyt - sitä sietäisi tutkailla?! Ja vielä se, että varsinsinkin nuoret naiset käyttävät usein string-alushousuja, joiden ”nauha” ärsyttää koko ajan herkkää sukuelinten aluetta, HUH!

Kävin tässä (77 vuotiaana) taannoin gynekologilla - ihmetteli, miten limakalvoni ovat niin hyvässä kunnossa. Syynä lienevät O3-öljy (joka ilta alapesun jälkeen) Vagifem/ei estrog.(x2/vko) ja Ovestin /loiva estrog voide (iltaisin).voide sekä hieman luonnonmukaisemmat siteet (luomupuuvilla ja kangas) kemikaaliärsytyksen vähentämiseksi. Tällä kombinaatiolla mennään! Gynekologi merkkasi tarkasti ylös hoitokonstini ja totesi, että kun tuo valkojäkälä on joskus niin hankala hoidettava! Minulla ei ole - toivottavasti koskaan!

Kertoi 77-vuotias nainen"

Joulukuussa 2025 eräs vanhempi naishenkilö soitti minulle kertoakseen, miten otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba oli parantanut hänen valkojäkälänsä. Puhelimessa kerroin, että vastaavia tapauksia on tapahtunut paljonkin. Valittelin silti, että vain harvoin saan palautetta kirjallisena, enkä siten voi kaikista kokemuksista kirjoittaa. Niinpä nainen lupasi kirjoittaa minulle tarinansa. Vanhuksena hän ei tietokoneita käyttänyt, joten ennen joulua sain postilaatikkooni käsin kirjoitetun kirjeen. Siinä nainen kirjoitti seuraavanlaisesta kokemuksesta:

“Käyttäjäkokemuksia otsoniöljystä 

Vuosi sitten lääkäri totesi valkojäkälän, ja ilmoitti ettei tiedetä mikä sen aiheuttaa eikä sitä pystytä parantamaan. Ainoastaan sen eteneminen voidaan pysäyttää. Hoidoksi määrättiin vahvoja kortisonivoiteita ja hormoneja. Nämä lääkkeet aiheuttivat jo ensimmäisellä kerralla näön hämärtymistä, joten kieltäydyin lääkkeistä. Menin hätäpäissäni luontaistuotekauppaan, ja sieltä kylmäkaapista löytyi otsonoitu tyrni/jojoba seesamiöljy. Käytin öljyä kolme kertaa vuorokaudessa kolmen kuukauden ajan. Samalla käytin myös ravinteita. Lysiini tuntui erityisen sopivalta. Ihme ja kumma, lääkäri totesi, että olen parantunut. Hän määräsi kuitenkin uuden kontrollin vuoden kuluttua. Vähän epäilin jo itsekin ja varmuuden vuoksi käytin öljyä pienemmällä annostuksella useita kuukausia. Jälleen vuoden kuluttua lääkäri totesi, että valkojäkälästä ei ole mitään jäljellä eikä uusia kontrolleja tarvita. Mitään haittavaikutuksia ei ilmaantunut koko aikana. Olen 81-vuotias tyttö, ja erittäin onnellinen, että kuulin tästä tuotteesta. Joidenkin lääkäreiden osalta jouduin painostuksen kohteeksi, kun en käyttänyt lääkkeitä. Eli vieläkin kerran kiitoksia hyvästä tuotteesta.

Terveisin: NN”

Kesällä 2026 taas seuraava naishenkilö otti minuun yhteyttä. Hän kertoi valkojäkälästään seuraavaa:

"...Menin gynelle kun jatkuvasti kutitti alapäässä ja hän otti koepaloja ja myöhemmin tuli tulos, että minulla valkojäkälätauti alapäässä. Sain siihen vahvaa kortisonivoidetta. Ja kun tilanne helpottui niin ohjeena oli käyttää Bepanthenia. Mutta sitten jostain kuulin otsonoidusta oliiviöljystä ja aloin käyttää sitä. Tilanne on ollut jo vuosia niin hyvä, että ehkä pari kertaa vuodessa sipaisen hiukan kortisonia ja taas voin jatkaa otsonoidulla oliiviöljyllä. Kiitos siitä tuotteesta. T: NN"

Kiittelin tätä naista viestistä, ja kerroin sen olleen erityisen tervetullut, sillä vain harvoin ihmiset kirjallisesti kertovat intiimialueidensa vaivasta. Siihen hän vielä vastasi:

"No sittenhän kirjoitukseni on ihan paikallaan. Vielä täytyy sanoa, että on aivan ihana tunne kun alakerrassa ei kutittele ollenkaan. Kun tämä alkoi niin luulin, että mulla oli pissatulehdus. Mutta ei, se oli valkojäkälä joka kukki alakerrassa."

Yhteenveto

Vaikka otsonoitujen öljyjen käytöstä valkojäkälään on tehty muutamia kliinisiä tutkimuksia, on todistusaineista lääketieteen vaatimukset huomioiden vielä varsin niukkaa. Kaikki tutkimukset ovat varsin suppeita, käsittäen yhteensäkin vain alle sata otsonoidulla öljyllä hoidettua potilasta. Tutkimuksia ei ole kunnolla sokkoutettu, tai ainakaan sellaisesta ei mainittu. Venäläistutkimuksesta (Fataliyeva ym. 2009) on tiettävästi saatavilla vain lyhyt tiivistelmä. Messinan yliopistontutkimukset taas tulevat samalta tutkimusryhmältä, joten niiden tuloksia ei riippumaton taho ole vielä varmistanut. Jälkimmäisissä tutkimuksissa valkojäkälä ”parannettiin” esinahan ympärileikkauksen avulla. Niinpä tuloksia saatiin ainoastaan sen viikon ajalta, jolloin valkojäkälää hoidettiin ennen ympärileikkausta. Kyseisten potilaiden esinahan kuroutumisesta ei raportoitu yksityiskohtaista tietoa, mutta oletettavasti ainakin lievemmissä tapauksissa valkojäkälän riittävän aikainen paraneminen voisi ennaltaehkäistä ympärileikkauksen tarpeen. Sellaisia tutkimuksia ei kuitenkaan toistaiseksi liene tehty. Niinpä pitkäaikaista seurantaa onkin tehty ainoastaan mainitussa venäläistutkimuksessa, jossa toki 1,5 vuoden seurannan aikana otsonoitu oliiviöljy paransi valkojäkälän suhteellisen pysyvästi, ja silloin kun se uusiutui, uusi kuuri otsonoidulla öljyllä tehosi siihen nopeasti uudelleen. Tätä tukee myös tässä artikkelissa esitetty käyttäjäpalaute.

Tutkimukset ovat siis yhä varsin pienimuotoisia, ja siten on ymmärrettävä, ettei otsonoitu oliiviöljy tai muut otsonoidut öljyt, ole vielä yleisesti hyväksyttyjä ja korvattavia hoitomuotoja valkojäkälään. Silti havaitut tulokset ovat lupaavia. Kaikki tehdyt tutkimukset antavat selvästi ymmärtää, että otsonoidusta öljystä olisi selkeää hyötyä valkojäkälän hoidossa. Viralliseksi lääkkeeksi sitä ei todennäköisesti saada valkojäkälään vielä pitkään aikaan. Silti niille, jotka taudista kärsivät, voisi otsonoitu öljy olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.

Valkojäkälä esiintyy yleensä herkillä genitaalialueilla, ja siksi sen hoidossa kannattaa erityisesti huomioida käytetyn öljyn sopivuus. On valmistajia, jotka eivät ilmoita tuotteiden valmistuspäivää ja ohjeistavat säilyttämään tuotteita huoneenlämmössä, vaikka niin ei tulisi tehdä edes avaamattoman tuotteen kanssa. Otsonoidut öljyt hajoavat spontaanisti muodostaen erilaisia aldehydejä ja karboksyylihappoja, jotka voivat aiheuttaa polttavan tai kihelmöivän ihoreaktion. Tätä hajoamista voidaan merkittävästi hidastaa pitämässä öljyjä kylmässä. Näitä haitallisia ja pahaa hajuakin voimistavia sivutuotteita syntyy myös silloin, kun öljy on otsonoitu liian vahvaksi. Tuore ja oikein säilytetty tuote on turvallista. Laajimmassa, yli 2000 potilasta kattavassa jalkasientä koskevassa tutkimuksessa, ohimeneviä sivuvaikutuksia tuli ainoastaan kuudelle, eli 0,3%:lle koko joukosta (Menéndez-Cepero ym. 2008). Toisessa raportissa (Aerts ym. 2016) vahvasti otsonoitua ja ilmeisen ikääntynyttä otsonoitua oliiviöljyä kokeiltiin 20 vapaaehtoiseen, joista kahdeksan, eli 40% sai kihelmöivän ihoreaktion. Toisin sanoen, on todellakin väliä, millaista öljyä käytetään. Erityisen tarkkana tulee olla silloin, kun hoidetaan herkkiä genitaalialueita.

 

Edellä käsitellyissä tutkimuksissa käytettiin kaikissa otsonoitua oliiviöljyä, ja Messinan yliopiston tutkimuksissa valmisteeseen oli lisätty E-vitamiinia. E-vitamiini on toki hyvä ihonhoitoaine, mutta ei varsinaisesti ihmeitätekevä. Esimerkiksi White Swanilla on otsonoitu seesamiöljy + tyrni + jojoba, jossa erityisesti lisätyn tyrniöljyn vuoksi siinä on runsaasti E-vitamiinia luonnostaan. Muutenkin otsonoitu oliiviöljy näyttää nykytiedon perusteella olevat heikompaa kuin vaikkapa vastaava seesamiöljy, ja sitä asiaa olen käsitellyt aiemmin toisessa artikkelissa. Silti öljyn laji ei ole se tärkein tekijä. Tärkeämpää on, ettei öljy ole liian vahvaa eikä vanhentunutta joko iän ja/tai väärän säilytyksen vuoksi. Varsinkin sukuelinten hoidossa kannattaa olla tarkkana, että öljyä on myös säilytetty oikein jääkaapissa. Säilyvyyttä ja mahdollisia sivuvaikutuksia olen niin ikään käsitellyt enemmän toisessa blogikirjoituksessa.

Viitteet

Aerts, Olivier, Julie Leysen, Niels Horst, Julien Lambert, ja An Goossens. ”Contact Dermatitis Caused by Pharmaceutical Ointments Containing ’ozonated’ Olive Oil”. Contact Dermatitis 75(2): 123–26, 2016. 

 

Cassaro, Fabiola, Antonio Ieni, Monica Currò, et al. “Ozonides Extravirgin Olive Oil as an Alternative to Steroids in Controlling Proliferative Behavior in Penile Lichen Sclerosus: A Comparative Study in Pediatric Population.” Pediatric Surgery International 41(1): 140, 2025.

Currò, Monica, Tiziana Russo, Nadia Ferlazzo, Daniela Caccamo, Pietro Antonuccio, Salvatore Arena, Saveria Parisi, ym. ”Anti-Inflammatory and Tissue Regenerative Effects of Topical Treatment with Ozonated Olive Oil/Vitamin E Acetate in Balanitis Xerotica Obliterans”. Molecules  23(3): 645, 2018

Fataliyeva, G., R. Chandra-D’Mello & G. Grechkanev, Treatment of Dystrophic Diseases of the Vulva with Use of the Ozonized Olive Oil ‘Superozonid’ [Abstract]. International Journal of Gynecology & Obstetrics 107(Suppl. 2): S555, 2009.

Kim, Hee Su, Sun Up Noh, Ye Won Han, Kyoung Moon Kim, Hoon Kang, Hyung Ok Kim, ja Young Min Park. ”Therapeutic effects of topical application of ozone on acute cutaneous wound healing”. Journal of Korean Medical Science 24(3): 368–74, 2009.

Menéndez-Cepero, Silvia, Lamberto Re, L Falcón, M. Argote, I Méndez, D Fernández, B Elías-Calle, ja M Valero. ”Safety of topical OLEOZON® in the treatment of tinea pedis: Phase IV clinical trial”. International Journal of Ozone Therapy 8 (1. huhtikuuta 2008).

Russo, Tiziana, Monica Currò, Nadia Ferlazzo, Daniela Caccamo, Patrizia Perrone, Salvatore Arena, Enrica Antonelli, ym. ”Stable Ozonides with Vitamin E Acetate versus Corticosteroid in the Treatment of Lichen Sclerosus in Foreskin: Evaluation of Effects on Inflammation”. Urologia Internationalis 103(4): 459-465, 2019. 

 

Saija, Caterina, Monica Currò, Salvatore Arena, et al. “Possible Role of NRF2 in Cell Response to OZOILE (Stable Ozonides) in Children Affected by Lichen Sclerosus of Foreskin.” Current Issues in Molecular Biology 46(9): 9401-14, 2024.

Sánchez, Yaima, Maritza F. Díaz Gómez, Hernández Frank, Dayana Gil, ja Gastón García. ”Antioxidant effects of an ozonized theobroma oil formulation on damaged-inflammatory rat skin”. Grasas y Aceites 62(1): 105–10, 2011.

Valacchi, G., I. Zanardi, Y. Lim, G. Belmonte, C. Miracco, C. Sticozzi, V. Bocci, ja V. Travagli. ”Ozonated Oils as Functional Dermatological Matrices: Effects on the Wound Healing Process Using SKH1 Mice”. International Journal of Pharmaceutics 458(1): 65–73, 2013.