Otsonoidut öljyt atooppisen ihottuman hoidossa

 Miika Sallinen 24.2.2026

Atooppinen ihottuma, on yleinen, krooninen ja kutiseva tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä kuiva, punoittava ja hilseilevä iho, joka voi tulehtua ja pahentua ajoittain. Taipumus atopiaan on usein perinnöllinen, ja sairastuneilla on usein myös muita atooppisia sairauksia, kuten astma tai allerginen nuha, ja oireita voi pahentaa stressi, hikoilu, kuiva ilma tai kosketusärsykkeet, mutta perushoitoon kuuluvat säännöllinen kosteutus perusvoiteilla ja lääkevoiteet.

Atooppisen ihottuman ilmaantuvuuteen voi myötävaikuttaa monet tekijät, kuten hikoilu, ihon mikrobit, ruoka-aineet, ihoa altistavat aineet, kuten kosmetiikka ja eri kemikaalit sekä ja ilmasto. Eri henkilöiden ihottumat voivat siis olla eri tekijöiden aiheuttamia, ja siksi myös niiden hoitotulokset ovat varsin yksilöllisiä. Tyypillisesti atooppista ihoa hoidetaan kosteuttavilla voiteilla sekä hydrokortisonivoiteella. Niiden vaikutus vaihtelee, mutta yleensä ne vähintäänkin lievittävät oireita tai pitävä niitä kurissa. Hydrokortisonivoide kuitenkin ohentaaa ihoa sen verran, että sen käyttö on yleensä vain lyhyehköinä kuureina.

Vaikka otsonoituja öljyjä on käytetty vuosikymmenien ajan erilaisten ihotautien hoidossa, niiden käyttö atooppiseen ihottumaan on varsin uutta. Toki nämä öljyt uudistavat ihoa, tehostavat paikallista verenkiertoa ja lisäävät antioksidanttien tuotantoa iholla, joten niiden käyttöön on ainakin teoreettiset perusteet lähes minkä tahansa ihotaudin hoidossa. Kaikkein tutkituin ja tunnetuin otsonoidun öljyn ominaisuus on juuri sen laaja-alainen antimikrobisuus. Vaikkei atooppinen ihottuma ole varsinainen infektiotauti, mikrobit – erityisesti Staphylococcus Aureus – näyttelevät siinä usein merkittävää osaa. Jo pelkästään tämän perusteella otsonoidusta öljystä voisi olla apua.

Atooppisen ihottuman lisäksi sivuan tässä artikkelissa myös allergista kosketusihottumaa. Se on tautina varsin samanlainen, mutta sen aiheuttajana on jokin ihon kanssa kosketuksiin joutunut allergisoiva aine, joka aiheuttaa ihottuman joko välittömästi tai viiveellä.

Tämä on ensimmäinen artikkelini, joka koskee ihottumien hoitoa otsonoiduilla öljyillä. Viime vuosina tutkimuksia on ilmestynyt sen verran paljon, että lopputuloksena oli varsin pitkä artikkeli. Käyn tässä artikkelissa läpi aiheesta tehdyt tutkimukset pääpiirteittäin, jotta lukija voisi itse päätellä, olisiko otsonoiduista öljyistä mahdollisesti apua joko omaan tai jonkun läheisen ihottumaan.

Kiinan Hunanissa suoritettu tutkimus nuorten atooppisesta ihottumasta

Kiinan Hunanissa sijaitsevassa yliopistollisessa sairaalassa on suoritettu yksi kliininen tutkimus (Zeng ym. 2020) koskien atooppisen ihottuman hoitoa otsonoidulla öljyllä ja vedellä. Tutkimusta ei voi pitää kovinkaan laajana, sillä siihen osallistui ainoastaan 12 potilasta, joka olivat iältään 6-28 -vuotiaita lapsia tai nuoria aikuisia. Kaikilla heistä oli kaksipuolista atooppista ihottumaa vähintään 4cm x 4cm alalla molempien käsivarsien alueella. Tällöin samasta potilaasta saatiin verrokit, sillä vain toisen käden ihottumaa hoidettiin otsonoiduilla aineilla.

Hoidot suoritettiin suihkuttamalla ihottumaiholle otsonoitua vettä (noin 3mg/l) 15 minuutin ajan, jonka jälkeen ihoalue käsiteltiin otsonoidulla öljyllä. Käytetty öljy oli otsonoitu teensiemenöljy (ei pidä sekoittaa teepuuöljyyn), jonka peroksidiarvo oli noin 2200. Vahvuudeltaan se oli siis jonkin verran miedompaa kuin oman yritykseni normaalivahvuiset otsonoidut öljyt. Teensiemenöljy on rasvahappokoostumukseltaan lähes 80% öljyhappoa, ja mukana on jonkin verran erityisesti palmitiinihappoa. Se on siis koostumukseltaan lähes identtistä otsonoidun oliiviöljyn kanssa. Hoitoja annettiin kahdesti päivässä kolmen päivän ajan.

Tulokset olivat lupaavia. Ihon hilseily, punoitus, kuivuus ja turvotus vähenivät, samoin kuin tulehdussolujen määrä. Tutkimuksen pääasiallisena kohteena olivat kuitenkin ihon mikrobit. Niistä varsinkin Staphylococcus aureus -bakteeri on merkittävä ihottuman myötävaikuttava tekijä. Sitä löytyikin kaikilta potilailta ja ihon mikrobistosta noin 90% oli kyseistä bakteeria ennen hoitoja. Näiden bakteerien määrä myös korreloi osittain ihottuman vakavuuden kanssa. Kolmen päivän hoitojen jälkeen bakteerien kokonaismäärä oli pudonnut noin viidennekseen alkuperäisestä. Staphylococcus aureus oli yhä yleisin bakteeri, mutta sen osuus oli pudonnut alle kolmannekseen kaikista mikrobeista.

Sen sijaan monien hyödyllisten bakteerien määrä oli pysynyt kutakuinkin samana tai jopa hiukan noussut. Otsonihoitojen jälkeen ihon mikrobikoostumus oli lähentynyt selvästi terveen ihon koostumusta. Otsoni- ja otsonoitujen öljyjen otsonidit, ovat toki vahvasti antibakteerisia aineita, jotka tappavat tehokkaasti bakteereja. Bakteereita on kuitenkin erilaisia, ja niiden herkkyys otsonin kaltaisia hapettimia vastaan vaihtelee suuresti. Tyypillisesti pahimmat taudinaiheuttajat ovat anaerobisia bakteereita, jotka ovat otsonille kaikkein herkimpiä. Sen sijaan hyödylliset bakteerit eivät kuole niin helposti, ja ne myös palaavat otsonoidulla öljyllä käsitellylle iholle nopeammin. Toisin sanoen, otsonoidut tuotteet eivät ole pelkästään antibakteerisia, vaan ne helpottavat ihon normaalin mikrobiston muodostumista. Tällä - yhdessä otsonoitujen aineiden muihin terapeuttisiin vaikutuksiin – oli huomattava merkitys atooppisen ihottuman oireiden hoidossa.

Kiinan Shenzenissä suoritettu tutkimus vauvojen atooppisesta ihottumasta

Kiinan Shenzenissä sijaitsevassa yliopistollisessa sairaalassa on tehty tutkimus (Qin ym. 2018) vauvojen atooppisen ihottuman hoidosta otsonoidulla vedellä ja öljyllä. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 60 vauvaa iältään 1-24 kuukautta keskimääräisen iän ollessa 6,5 kuukautta. Vauvoista 34 oli poikia ja 26 tyttöjä. Heidän atooppinen ihottumansa oli vähintään keskivaikeaa tai vakavaa tasoa. Ihossa oli ollut kutinaa vähintään kuukauden ajan. Ihottumaa oli pään ja kasvojen alueella, mutta ei kuitenkaan suun, silmien ja korvien välittömässä läheisyydessä. Ihottumaa oli myös muualla, kuten raajojen taipeissa tai käsissä. Ihottumaisen ihon on oltava kuiva. Ensimmäisen asteen sukulaisella on oltava historiaa astmasta, allergiasta tai atooppisesta ihottumasta. Näistä ehdoista vähintään kolmen oli täytyttävä. Vauvoilla ei saanut olla kortisonivoiteiden käyttöä ja/tai suun kautta otettua antihistamiinilääkitystä viikkoon ennen tutkimuksen aloitusta. Myös sairaudet, kuten kuume, yskä ja ripuli olivat poissulkevia seikkoja.

Nämä lapset jaettiin kahteen 30 potilaan ryhmään. Hoitoryhmä sai otsonihoitoja seuraavasti. Ihottumakohtaa joko liuotettiin tai suihkutettiin lämpimällä otsonoidulla vedellä (pitoisuus noin 3mg/l) 10-15 minuuttia 3-5 kertaa viikon aikana. Näiden hoitojen jälkeen iholle siveltiin otsonoitua teensiemenöljyä. Sen vahvuutta ei mainittu, mutta valmistaja oli sama kuin muissakin kiinalaistutkimuksissa, eli se lienee vahvuudeltaan hieman miedompaa kuin oman yritykseni normaalivahvuiset öljyt. Lisäksi lasten iholle siveltiin kosteuttavaa voidetta kahdesti vuorokaudessa. Verrokkiryhmä sai muuten samat hoidot, mutta heidän ihottumaansa huuhdeltiin otsonoidun veden sijaan tavallisella lämpimällä vedellä ja otsonoidun öljyn sijaan sitä hoidettiin tavallisella teensiemenöljyllä.

Hoitojen aikana yksi tutkimusryhmäläinen ja neljä kontrolliryhmäläistä vetäytyi tutkimuksesta johtuen kehnoista tuloksista. Tämä ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävä. Muuten tulokset tutkimusryhmässä olivat selvästi parempia. Jos viikon hoitojen jälkeen 12 potilasta kaikkiaan 26:sta oli parantunut, 12 muuta kohentunut huomattavasti, viisi kohentunut jonkin verran ja vain yhteen hoito ei ollut tehonnut. Viimeksi mainittu vetäytyikin hoidoista toiselle viikolle. Tarkemmat tulokset 1. ja 2. viikon jälkeen on esitetty taulukoissa 1. ja 2.

 Taulukko 1. Vauvapotilaiden hoitotulokset 1. viikon hoitojen jälkeen (Qin ym. 2018).

	Potilaita	Parantunut	Huomattava koheneminen	Koheneminen	Ei vaikutusta
Otsoniryhmä	30	12(40)	12(40)	5(16.7)	1(3.3)
Kontrolliryhmä	30	2(6.7)	4(13.3)	11(36.7)	13(43.3)

Taulukko 2. Vauvapotilaiden hoitotulokset 2. viikon hoitojen jälkeen (Qin ym. 2018).

	Potilaita	Parantunut	Huomattava koheneminen	Koheneminen	Ei vaikutusta
Otsoniryhmä	29	23(79.3)	3(10.3)	3(10.3)	0
Kontrolliryhmä	26	3(11.5)	5(19.2)	13(50.0)	5(19.2)

Kuten taulukoista huomataan, tulokset tutkimusryhmässä, eli otsonoituja tuotteita käyttäneillä olivat huomattavasti parempia, ja tulokset olivat tilastollisesti erittäin merkittäviä (p<0,001). Artikkelissa on myös havainnollistava kuvasarja erään vauvapotilaan molempien poskien kohenemisesta vain viiden päivän hoitojen aikana.

 

Kuva 1. Vauvapotilaan molempien poskien atooppisen ihottuman kehittyminen otsonihoitojen aikana. Vasemmalla ennen hoitoja, keskellä kolmen päivän jälkeen ja oikealla viiden päivän jälkeen (Qin ym.2018).

Koska kyseessä on vauvapotilaille tehty tutkimus, monia varmasti kiinnostaa, oliko hoidoissa sivuvaikutuksia. Tässä tutkimuksessa erikseen mainittiin, ettei niitä ollut. Toisaalta, jo potilaiden rajauksessa karsittiin pois ne, jotka olivat allergisia otsonoidulle öljylle. Oliko niitä sitten karsimisvaiheessa, jäi epäselväksi. Joka tapauksessa sivuvaikutukset ovat mahdollisia, mutta harvinaisia, ja olen kirjoittanut niistä artikkelin toisaalle.

Johtopäätöksessään tutkijat toteavat, että hoidolla on hyvä vaikutus atooppisen ihottuman hoitoon imeväisillä ja pikkulapsilla, ja että se on turvallinen, ja käyttämisen arvoinen kliinisessä hoitotyössä.

Kokemuksia Nizhny Novgorodin lääketieteellisestä valtionyliopistosta

Nizhny Novgorodista muodostui jo 1980-luvulla Venäjän lääkinnällisen otsonitutkimuksen keskus. Sittemmin itsekin vierailin siellä neljästi käyden useissa sairaaloissa ja klinikoilla. Aikanaan silloisten yhtiökumppanieni kanssa toimme sieltä myös otsonoitua oliiviöljyä ennen kuin tuotanto alkoi Suomessa.

Nizhny Novgorodissa on tutkittu myös otsonoitujen öljyjen vaikutuksia eri ihotauteihin. Merkittävimmät tutkijat ovat professorit Sergey Krivatkin ja Oksana Bitkina. Jälkimmäisen tapasin jo ensimmäisellä vierailullani Nizhny Novgorodiin vuonna 2006, ja sitten olemme kohdanneet useita kertoja niin Venäjällä kuin eri kongresseissa niin Ukrainassa, Puolassa ja Georgiassakin.

Bitkina on tehnyt lukuisia artikkeleita aiheesta, mutta juuri otsonoitujen öljyjen käytöstä ihottumiin olen löytänyt vain yhden. Tämä Meditsinskii Almanakh -lehdessä julkaistu venäjänkielinen artikkeli (Bitkina & Sokolov 2013) ei sekään ole laadukas tutkimusartikkeli, vaan ennemminkin kertomus tutkijoiden omista kokemuksista. He käyttivät hoidoissa kahden eri vahvuuden otsonoitua oliiviöljyä. Miedompi uusii ihoa paremmin, ja sitä käytettiin atooppiseen ihottumaan, valkojäkälään. Ja palmoplantaariseen psoriaasiin. Vahvempi oli antimikrobisempi, ja sitä käytettiin infektoituneiseen ihotauteihin, kuten mikrobipohjaiseen ihottumaan, märkärupeen, kynsisieneen ja herpekseen.

27 potilaalla oli atooppinen ihottuma, kolmella rajoittunut neurodermatiitti (raapimisen aiheuttama ihon paksuuntuma), kolmella sieniperäinen ihottuma, viidellä bakteeriperäinen ihottuma ja kolmella palmoplantaarinen psoriaasi. Hoitojakso kesti kolmesta neljään viikkoa. Jo ensimmäisinä päivinä kihelmöinti, tulehdus ja ihon kuivuus vähenivät, ja kokonaisuudessaan kliinininen tila koheni merkittävästi.

Vahvaa otsonoitua oliiviöljyä annettiin 19 potilaalle. Heistä kolmella oli atooppinen ihottuma, kahdella palovamman jälkeinen mikrobinen ihottuma, neljällä muu bakteeriperäinen ihottuma, kahdella kandida-hiivasienen aiheuttama ihottuma, joka oli aiheuttanut jälkiä kynsiinkin, kolmella jalkasieni yhdistettynä kynsisieneen, kahdella nenän punoitusta ja kolmella suonikohjuperäisiä iho-oireita. Näilläkin ihon kutina väheni jo ensimmäisten hoitopäivien aikana. Haavaumien vuodot, märkärakkulat, hankaumanaarmut ja ihohalkeamat vähenivät. Kynsisienet paranivat hitaammin, mutta 3-4 viikon käytön jälkeen alkoi uusi terve kynsi kasvaa. Tutkijat toteavatkin, että otsonoitu öljy on tehokas ja turvallinen hoito niin allergisiin ihottumiin kuin sieni- ja bakteeri-infektioiden aiheuttamiin ihottumiin.

Artikkelissa ei esitelty yksityiskohtaisempia tuloksia eri tautien hoidosta, vaan siinä kirjoitettiin yleisestä kohenemista edellä kirjoitetulla tavalla. Tutkimusartikkelina sillä onkin vähän arvoa, ja se onkin lähinnä yhteenveto kyseisten ihotautilääkäreiden kokemuksista. He mainitsivat myös hyvistä tuloksista jalka- ja kynsisienen hoidossa. Niihin en tässä artikkelissa sen enempää puutu, sillä olen kirjoittanut niistä laajemmat artikkelit toisaalle (linkki, linkki).

Venäläinen tutkimus lasten atooppisesta ihottumasta

Nizhny Novgorodin lisäksi, otsonoituja öljyjä on käytetty ihottumien hoidossa muuallakin Venäjällä. Kirovilaisessa sairaalassa on tehty tutkimus (Illek ym. 2013), jossa hoidettiin 5-10 -vuotiaiden lasten atooppista ihottumaa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 64 lasta. Heidät jaettiin kahteen ryhmään seuraavasti.

1. ryhmän potilaita (33 lasta) hoidettiin perinteisellä tavalla. Heidän kodeistaan pyrittiin tekemään mahdollisimman allergiavapaita. Heitä hoidettiin kolmen vaikutusmekanismin emulsiovoiteilla (Emolium II) päivittäisten kylpyjen ja uintien jälkeen. Ekolom-ihovoidetta annosteltiin kerran päivässä. Suun kautta he nauttivat Claritin tai Zirtek -lääkettä sekä useita vitamiineja seka Hylak Fortea, Linexia ja Creonia. Nämä venäläiset kuppanimet eivät ole minulle tuttuja, enkä ole niiden koostumusta sen enempää selvittänyt. Zirtek tosin lienee sama kuin meilläkin myynnissä oleva Zyrtec allergialääke.

2. ryhmän potilaat (31 lasta) saivat täysin samaa hoitoa, mutta sen lisäksi heidän atooppista ihoaan hoidettiin kahdesti päivässä otsonoidulla oliiviöljyllä sekä peräsuolihuuhteluilla otsonikaasulla. Öljyä käytettiin 15 päivän ajan ja peräsuolihuuhteluita annettiin kahdeksan hoitokertaa.

Potilailta tutkittiin lukuisia immunologisia parametreja, kuten eri vasta-aineita, tulehdussytokiineja sekä valkosolujen määriä ja niiden keskinäisiä suhteita. Näitä en käsittele sen yksityiskohtaisemmin, mutta mainitsen, että otsonihoitoa saaneilla immunologiset arvot kohenivat selvästi enemmän lähelle terveiden viitearvoja.

Itse ihottuman hoito oli tehokasta molemmissa ryhmissä, ja potilaat pääsivät siitä eroon. Otsonihoitoja saaneille paraneminen oli kuitenkin merkittävästi nopeampaa, ja he paranivat keskimäärin 18,4 päivässä, kun pelkillä perinteisillä hoidoilla siihen meni keskimäärin 22,1 päivää. Vaikka ero ryhmien välillä olikin tilastollisesti merkittävä, se ei ollut suuren suuri. Suurempi ero havaittiin kuitenkin jälkiseurannassa. Kun hoidot lopetettiin, 1. ryhmällä oireet uusiutuivat keskimäärin 3,1 kuukaudessa. Sen sijaan otsonihoitoja saaneilla oireet pysyivät poissa keskimäärin 10,4 kuukautta, eli yli kolme kertaa pidempään.

Tutkimus oli erittäin lupaava. Pelkän otsonoidun oliiviöljyn vaikutusta on vaikea arvioida, mutta se oli epäilemättä merkittävä. Tämä tutkimus antaa myös ymmärtää, että öljyllä voidaan tehostaa perinteisten hoitojen vaikutusta. Se kun on vain harvoin yhteensopimaton muiden hoitojen kanssa. 

Seuraava venäläistutkimus pikkulasten atooppisesta ihottumasta

Seuraava tutkimus (Illek ym. 2014) on tehty niin ikään Kirovin lääketieteellisessä akatemiassa Venäjällä. Sen tutkijatkin ovat suurelta osin samoja edellisen tutkimuksen kanssa. Edellisestä poiketen tämän tutkimuksen kohderyhmä on kuitenkin vielä pienemmät lapset, eli 8 kuukaudesta kolmeen vuoteen, joilla oli keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma. Hoidettavia potilaita oli yhteensä 65 kappaletta, jotka edellisen tutkimuksen tavoin jaettiin kahteen ryhmään.

1. Ryhmä (33 lasta) sai perinteisiä hoitoja, jotka täysin samoja, kuin edellisessäkin tutkimuksessa.

2. Ryhmä (32 lasta) sai sekä perinteisiä hoitoja, että otsonihoitoja käsittäen hoitoja otsonoidulla oliiviöljyllä kahdesti päivässä sekä peräsuolihuuhtelut otsonikaasulla joka toinen päivä yhteensä kahdeksan hoitokertaa, kuten edellisessäkin tutkimuksessa.

Molemmat hoidot olivat tehokkaita, ja niiden seurauksena potilaiden yleinen terveydentila koheni, ruokahalu parani, uni normalisoitui, ihon kutina ja muut taudin kliiniset ilmentymät joko vähenivät tai katosivat. 1. ryhmän pikkulapsilla, jotka saivat vain perinteistä hoitoa, täydellinen kliininen remissio tapahtui keskimäärin 25,1 päivässä. Niillä lapsilla, jotka saivat otsonoitua oliiviöljyä ja otsonia peräsuoleen, se tapahtui keskimäärin 19,6 päivässä. Myös monet tutkitut biokemialliset parametrit kohenivat otsonia saaneilla enemmän, ja usein täysin terveiden verrokkilapsien tasolle. Esimerkiksi Stafylokokkien määrät romahtivat, mikä on havaittu myös monissa muissa tässä artikkelissa käsitellyissä tutkimuksissa.

Pelkkiä perinteisiä hoitoja saaneille kesti keskimäärin 4,3 kuukautta, ennen kuin alettiin havaita ensimmäisiä taudin uusiutumisen merkkejä. Otsonoitua öljyä ja otsonia saaneilla siihen meni keskimäärin 14,5 kuukautta, eli yli kolme kertaa kauemmin. Tämä ero oli tilastollisesti hyvin merkittävä (p<0,001). Nämä tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin edellisessä tutkimuksessa hieman vanhemmilla lapsilla. Pikkulapsilla oireet kuitenkin pysyivät poissa pidempään.

Uusin venäläistutkimus lasten atooppisesta ihottumasta

Viimeisin Kirovin lääketieteellisessä akatemiassa tehty tutkimus (Illek ym. 2022) lasten atooppisesta ihottumasta ilmestyi vuona 2022. Siinäkin tekijöinä olivat pääosin samat tutkijat kuin kahdessa edellisessäkin tutkimuksessa. Potilasmäärältään tämä tutkimus oli kuitenkin kaikkein laajin käsittäen yhteensä 100 lasta (65 poikaa ja 35 tyttöä), jotka olivat iältään 5-10 vuotiaita. Atooppisen ihottuman lisäksi nämä lapset kärsivät myös kohtalaisesta allergisesta nuhasta. Kahden edellisen tutkimuksen tavoin nämäkin lapset jaettiin hoitojen perusteella kahteen ryhmään.

1. Ryhmä (43 lasta) sai perinteisiä hoitoja, jotka pääosin samoja, kuin kahdessa edellisessäkin tutkimuksessa. Lisäksi he saivat eri allergiallääkkeitä myös nuhaansa.

2. Ryhmä (57 lasta) sai sekä 1. ryhmäläisten perinteisiä hoitoja, että otsonihoitoja käsittäen hoitoja otsonoidulla oliiviöljyllä kahdesti päivässä sekä peräsuolihuuhtelut otsonikaasulla joka toinen päivä yhteensä kahdeksan hoitokertaa, kuten kahdessa edellisessäkin tutkimuksessa. Lisäksi näiden otsoniryhmäläisten nenäonteloita huuhdeltiin erityisellä laitteella, jonka avulla nenäonteloon johdettiin emulsiota sisältäen 10% otsonoitua oliiviöljyä.

Otsonia ja otsonoitua öljyä saaneilla tulokset olivat selvästi parempia. 1. ryhmäläisillä kliiniset oireet katosivat 18,7 vuorokaudessa hoitojen aloituksesta, kun otsoniterapiaa saaneilla 2. ryhmäläisillä ne katosivat keskimäärin 14,2 vuorokaudessa, eli yli neljä vuorokautta aiemmin. Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkittävä (p<0,001). Tarkemmat tulokset eri oireiden kohdalla kummassakin ryhmssä on esitetty taulukossa 3.

 Taulukko 3. Kliinisten oireiden katoaminen molemmissa ryhmissä (Illek ym. 2022).

	Aika kliinisten oireiden katoamiseen (vrk)
	1. Ryhmä	2. Ryhmä
Hyvänolontunteen ja ruokahalun normalisoituminen	7.4 ± 0.1	4.2 ± 0.2*
Unen normalisoituminen	5.5 ± 0.1	4.1 ± 0.1*
Ihon kutinan katoaminen	5.6 ± 0.1	4.4 ± 0.2*
Ihon verekkyyden katoaminen	14.3 ± 0.3	11.6 ± 0.2*
Turvotuksen katoaminen	7.2 ± 0.1	4.6 ± 0.1*
ihon erityksen katoaminen	9.3 ± 0.1	6.2 ± 0.2*
Nystymäisen hilseilyn katoaminen	7.3 ± 0.1	4.1 ± 0.1*
Ihon paksuuntumisen katoaminen	14.2 ± 0.3	9.7 ± 0.2*
Ihon kuivuuden katoaminen	17.8 ± 0.4	12.1 ± 0.2*
Ääreisimusolmukkeiden normalisoituminen	17.1 ± 0.4	12.6 ± 0.2*
käheyden ja yskänkohtauksien katoaminen	7.1 ± 0.2	5.1 ± 0.1*
Nenän kautta hengittsen normalisoituminen	6.1 ± 0.2	5.2 ± 0.1*
Nenän kutinan katoaminen	5.3 ± 0.1	4.2 ± 0.1*
Aivastusten katoaminen	5.2 ± 0.1	4.1 ± 0.1*
Nenän vetisen vuodon lakkaaminen	9.2 ± 0.2	7.1 ± 0.2*
Nenänkuvan normalisoituminen	15.2 ± 0.3	12.3 ± 0.2*

Myös jälkiseurannassa tulokset suosivat otsonia saaneita. Pelkkiä perinteisiä hoitoja saaneilla 1. ryhmäläisillä kesti keskimäärin 4,2 kuukautta, kunnes ensimmäiset oireet alkoivat uusiutua. Perinteistä ja otsonihoitoa saaneilla 2. ryhmäläisillä tähän meni 8,5 kuukautta. Myös tämä ero oli tilastollisesti merkittävä (p>0,001). Tutkijat myös laskivat niin sanotun otsoniterapian vaikutuskertoimen, ja se oli 68,5%. Näin ollen otsonihoidoilla oli hyvin merkittävä osuus hoitotuksiin ja niiden kestoon.

Samassa tutkimuksessa tutkittiin myös useita veriopillisia ja muita biokemiallisia parametreja. En niitä tässä sen enempää käsittele, ja kiinnostuneet löytävät kyllä tiedot alkuperäistutkimuksestakin. Totean vain, että myös tutkitut veriopilliset parametrit kohenivat otsonia ja otsonoitua öljyä saaneilla selvästi enemmän.

Tapauskertomuksia

Seuraavassa kirjoitan eri tapauskertomuksia potilaista, joita on hoidettu otsonoidulla öljyllä tai se on vähintään näytellyt merkittävää osaa hoidoissa.

Tästä tapauksesta (Chen ym. 2024) raportoivat kiinalaiset lääkärit Chongqingissa sijaitsevasta sairaalasta. Potilas oli 46-vuotias mies, joka lähetettiin osastolle vuoden ajan jatkuneen käsissä ja ranteissa olleen kutisevan ihottuman, symmetrisen punoituksen, hilseilyn, halkeilun ja märkärakkuloiden vuoksi. Hänellä oli kolmen vuoden ajan ollut HIV-infektio, mutta ei aiempia allergisia sairauksia eikä myöskään aiempaa kosketusta ärsyttävien aineiden kanssa. Lääkärin tutkimuksessa havaittiin diffuusi turvotusta aiheuttava eryteema, jossa oli kuivia hilseitä sekä kämmenissä että ranteissa, hajallaan keltaisia ​​märkärakkuloita, halkeamia ja pientä ihon röpelöitymistä. Potilaalla oli sietämätöntä kutinaa ja kipua, jotka vaikuttivat hänen normaaliin elämäänsä ja uneensa. Laboratoriotestit ja kudosopilliset tutkimukset osoittivat lukuisia poikkeavuuksia, jotka kiinnostuneet löytävät alkuperäisartikkelista. Molemmista käsistä otetuissa märkärakkuloissa havaittiin Staphylococcus aureus -kolonisaatiota. Sieniviljelyn tulos on kuitenkin negatiivinen. Diagnoosi oli käsi-ihottuma ja S. aureus -infektio fyysisen tutkimuksen ja patologisen tuloksen perusteella. Potilasta hoidettiin ensin paikallisesti käytettävillä steroideilla, mupirosiinivoiteella ja kosteusvoiteella, ja tila koheni ohimenevästi. Tila kuitenkin paheni hoidon lopettamisen jälkeen ilman selkeitä laukaisevia tekijöitä. Koska paikallishoito ei pystynyt hallitsemaan tilaa ja paranemisaika lyheni, käytettiin suun kautta otettavia lääkkeitä, kuten antihistamiinia, tripterygiumglykosideja ja erytromysiinikapseleita, mutta niiden terapeuttinen vaste oli edelleen heikko. Sen jälkeen potilasta hoidettiin diprospan-injektiolla kerran kuukaudessa. Injektiojakson aikana ihovamma pieneni osittain, mutta injektion lopettamisen jälkeen se paheni entisestään. Sitten kokeilimme potilaalle otsoniterapiaa. Ensin käytimme 3,0 mg/l otsonoitua vettä 20 °C:ssa 9 päivän hoidon ajan (20 minuuttia joka päivä). Sitten suihkutimme otsonoitua öljyä ihottumaan, ja kosteusvoidetta levitettiin ulkoisesti useita kertoja päivässä otsonivesiterapian jälkeen. (Otsonoitu öljy vastasi vahvuudeltaan kutakuinkin oman yritykseni normaalivahvuisia öljyjä). Kolmen päivän hoidon jälkeen ihottuma parani huomattavasti, ja suurin osa märkärakkuloista hävisi ja hilse väheni. Yhdeksän päivää myöhemmin röpelöinen pinta ja halkeilu paranivat, märkärakkulat katosivat ja käsien ja ranteiden turvotus väheni huomattavasti. Vaikka iho ei palannut normaaliksi, kipu laantui ja kutina väheni merkittävästi. Potilasta neuvottiin jatkamaan kosteusvoiteiden käyttöä. Ihottuma ei uusiutunut kolmen kuukauden puhelinseurannan jälkeen. Artikkelissa oli myös havainnollistavat kuvat ennen ja jälkeen hoitojen. Tekijänoikeussyistä en niitä voi täällä julkaista, mutta ne löytyvät täältä.

Täällä Suomessa tuotteitani on käytetty jo yli vuosikymmenen ajan. Niinpä ei ole ihme, että niitä kokeiltu ihottumaankin, ja kirjallista palautetta on satunnaisesti tullut. 

 Seuraavassa on erään tyytyväisen asiakkaan palaute verkkokauppaani tammikuulta 2021.

"Moikka!
Ensiksi, teidän otsonoitu sheavoi on parasta mitä oon 4vuoden aikana lapseni iholle saanut! Kahden ensimmäisen rasvauskerran jälkeen kutina oli pois, ja nyt reilu viikon käytön jälkeen iho on kun eri!! Punotus pois, atopiasta helahtaneet taipeet kunnossa ja koko yläkropan peittävä kuiva pieni punanen näppylä hävinnyt. Ihan mahtavaa ja olin jo ihan toivoton, mitä keksin kun mikään ei ole auttanut aikasemmin oikeesti kunnolla! Haju ei mikään lemppari ole, ja ajattelinkin seuraavaksi tilata vaniljan tuoksusen. Kiitos parhaasta rasvasta IKINÄ ja meijän talven pelastamisesta!

Terveisin: NN"

Eräs Savossa asuva naishenkilö teki tuotetilausta sähköpostitse kesällä 2021. Sen yhteyteen hän oli kirjoittanut seuraavaa:

"Kiitos muuten mahtavasta tuotteesta! :) Otsonoitu oliiviöljy on ainut mikä auttaa mulla kuiviin käsiin eikä aiheuta ärsytysreaktiota."

Viimeisenä palautteena lisään kuvakaappauksen meikkitaiteilija Pia Hiltusen kokemuksesta, jonka hän kertoi Iltalehdessä lokakuussa 2016.

  

 

Eläinkokeita

Lääketieteessä useimmat aineet tutkitaan ensiksi eläimillä, ennen kuin niillä tehdään kliiniset tutkimukset ihmispotilaille. Siinä missä kosmeettisilta tuotteilta eläinkokeet ovat esimerkiksi EU:n alueella täysin kiellettyjä, lääketieteessä niitä pidetään välttämättöminä. Jos olisin kirjoittanut tämän artikkelin johdonmukaisesti, olisin aloittanut eläinkokeista. Olen kuitenkin varma, että useimpia lukijoita kiinnostaa ihmispotilailla saadut tulokset enemmän, ja sen vuoksi eläinkokeista kirjoitan vain tässä lopussa. Kenties se saa lukijaa entistäkin vakuuttuneemmaksi otsonoitujen öljyjen tehosta. Toki ymmärrän myös sen, etteivät monet lukijat kannata eläinkokeita. Painotankin, että oman yritykseni tuotteet on rekisteröity kosmetiikaksi, eikä niillä ole koskaan eläinkokeita tehty.

Kaikesta huolimatta eläinkokeista saadaan usein sellaista tietoa, jota voi olla mahdoton saada ihmispotilailla. Eläimiä voidaan jakaa useisiin ryhmiin, ja ne voidaan myös lopettaa kokeen päätyttyä, jolloin kudosten tutkiminen helpottuu. Lisäksi eläimillä ei esiinny juuri lainkaan plasebovaikutusta, mikä on myös näiden kokeiden hyvä puoli tieteelliseltä kannalta. Varovaisuusperiaatteen vuoksi on turvallisempi testata lääkkeet ensimmäiseksi eläimillä, varsinkin, jos tutkittavan aineen turvallisuudesta on epäilyksiä.

Korealainen hiirikoe atooppisen ihottuman hoidosta otsonoidulla öljyllä

Soulissa sijaitsevassa Chung-Ang yliopistossa suoritettiin hiljattain kattava eläinkoe otsonoidun auringonkukkaöljynvaikutuksesta hiirien atooppiseen ihottumaan (Kim ym. 2024). Kokeessa karvattomat hiiret jaettiin kuuteen neljän hiiren ryhmään seuraavasti.

1. ryhmän hiiret olivat kontrolliryhmä, jota ei käsitelty mitenkään.

2. ryhmän ryhmän hiirille aiheutettiin keinotekoinen atooppinen ihottuma oksatsoloonilla.

3. ryhmän hiirille aiheutettiin atooppinen ihottuma oksatsoloonilla ja sitä hoidettiin deksametasonilla (tavallinen allergialääke).

4. ryhmän hiirille aiheutettiin atooppinen ihottuma oksatsoloonilla ja sitä hoidettiin tavallisella auringonkukkaöljyllä.

5. ryhmän hiirille aiheutettiin atooppinen ihottuma oksatsoloonilla ja sitä hoidettiin 10% laimennetulla otsonoidulla auringonkukkaöljyllä.

6. ryhmän hiirille aiheutettiin atooppinen ihottuma oksatsoloonilla ja sitä hoidettiin 100% otsonoidulla auringonkukkaöljyllä. Tämä tuote oli ominaisuuksiltaan kopioitu kuubalaisesta Oleozon-kauppanimellä tunnetusta öljystä, ja se vastaa otsonointiasteelta oman yritykseni normaalivahvuisia öljyjä.

Hoidettava aine annosteltiin hiirille sen jälkeen, kun niitä oli käsitelty oksatsoloonilla kolmen viikon ajan. Sen jälkeen hoitoja tehtiin kerran päivässä kahden viikon ajan.

Seuraavassa on muutamia tutkimuksen tärkeimpiä havaintoja.

• Oksatsolooni pelkästään aiheutti koe-eläimille merkittävän ihottuman verrattuna hiiriin, joita ei käsitelty lainkaan. Tämä näkyi mm. punoituksena ja turvotuksena. 
• Niillä hiirillä, jotka saivat otsonoitua öljyä, ihottuma oli merkittävästi lievempi. 10% otsonoidulla öljyllä hoidettu iho oli 42,2% ja 100% otsonoidulla öljyllä hoidettu iho oli 55,6% ohuempi pelkkää oksatsoloonia saaneihin hiiriin verrattuna. Toisin sanoen, laimentamaton otsonoitu öljy oli tehokkaampi, mutta laimennettukin tehosi hyvin. 
• Myös hyperkeratoosi eli sarveisaineen kertyminen ja paksuuntuminen iholla väheni merkittävästi otsonoidulla öljyllä. 
• Syöttö- eli allergiasolujen määrä verinahassa väheni huomattavasti laimentamatonta otsonoitua öljyä saaneilla hiirillä. 
• Pelkkää oksatsoloonia saaneilla hiirillä vasta-aineiden määrät olivat huomattavan koholla. 100% otsonoidulla öljyllä hoidetuilla niiden määrät olivat merkittävästi alemmalla tasolla osoittaen tulehduksen lieventyneen. 
• Tulehdussytokiinien ja typpioksidin määrät putosivat ja antioksidanttien aktiivisuus nousi merkittävästi hiirillä, joita oli hoidettu otsonoidulla öljyllä. Ihon pintakerros kuivui merkittävästi oksatsoloonilla käsitellyillä hiirillä. Otsonoitua öljyä saaneilla se kuitenkin pysyi merkittävästi kosteampana kuin niillä, joita ei hoidettu millään tai joita hoidettiin pelkällä auringonkukkaöljyllä. Kyse ei siis ollut pelkästään öljyn kosteuttavasta vaikutuksesta.
• Deksametasoni oli silti yleisesti ottaen tehokkaampi lääke hiirien allergiseen ihottumaan kuin laimentamatonkin otsonoitu öljy. Myös otsonoitu öljy oli tehokasta, eikä kaikkien mitattujen parametrien kohdalla havaittu merkittävää eroa näiden kahden aineen välillä.

Näiden tulosten perusteella tutkijat totesivat johtopäätöksessään, että otsonoitu öljy voisi olla potentiaalinen hoito allergiseen ihottumaan.

Kiinalainen eläinkoe atooppisen ihottuman hoidosta otsonoidulla öljyllä

Ensimmäinen kiinalainen eläinkoe (Lu ym. 2018) otsonoidun öljyn käytöstä atooppiseen ihottumaan, suoritettiin Changsan kaupungin eteläisessä yliopistossa. Koe tehtiin hiirillä, joita oli kaikkiaan 18 kappaletta. Niiden hiirien selkä ajettiin paljaaksi, ja siihen aiheutettiin atooppinen ihottuma kolmen eri herkistävän aineen avulla. Viikon kuluttua tästä hiiret jaettiin kolmeen kuuden hiiren ryhmään, joita alettiin hoitaa eri tavoin. Yhtä ryhmää hoidettiin ainoastaan puskuroidulla suolaliuoksella. Toista ryhmää tavallisella teensiemenöljyllä, ja viimeistä ryhmää otsonoidulla teensiemenöljyllä. Otsonoitu öljy oli vahvuudeltaan jonkin verran miedompaa kuin oman yritykseni normaalivahvuinen öljy, ja oli täten vastaava kuin muissakin tässä artikkelissa käsitellyissä kiinalaistutkimuksissa. Ihottumakohtaa hoidettiin kullakin aineella päivittäin viikon ajan.

Otsonoitu öljy tehosi selvästi parhaiten. Seuraavassa on listattu tutkimuksen tärkeimmät tulokset.

• Turvotus ja punoitus vähenivät otsonoidulla öljyllä merkittävästi enemmän kuin verrokkiaineilla.
• Ihottumainen paksuuntunut verinahka oheni noin puolet ohuemmaksi otsonoidulla öljyllä, kuin mitä saavutettiin verrokkiaineilla.
• Otsonoitu öljy vähensi tulehdusta, mikä havaittiin erityisesti lukuisten tulehdussytokiinien määrän vähentymisessä. Sen sijaan tulehdusta lievittävän interleukiini-10:n pitoisuus taas kasvoi otsonoitua öljyä saaneilla. Otsonoimaton öljy lievensi tulehdusta vain hieman, mutta kuitenkin enemmän kuin puskuroitu suolaliuos.

Johtopäätöksessään tutkijat toteavatkin, että heidän tuloksensa antavat ymmärtää otsonoidun öljyn olevan uusi potentiaalinen keino atooppisen ihottuman hoitoon.

Kiinalainen eläinkoe hiirien kosketusihottuman hoidosta otsonoidulla öljyllä

Kiinalaiset tutkijat (Fu ym. 2023) Changsan kaupungissa sijaitsevassa yliopistosairaalassa ovat tehneet hiirikokeen otsonoidun öljyn vaikutuksista kosketusihottumaan. Tässäkin kokeessa öljyn vaikutus itse ihottumaan oli vain yksi tutkittava osa-alue. Vieläkin enemmän siinä tutkittiin hoitojen vaikutusmekanismeja, joita on mahdoton selittää yksinkertaisesti. Niinpä kirjoitan vain tutkimuksen kliinisesti mielenkiintoisimmista havainnoista.

Tutkimuksessa hiiret jaettiin kuuteen ryhmään seuraavasti.

1. Ryhmä, jolle aiheutettiin kosketusihottuma dinitroklooribentseenillä (DNCB), mutta ei hoidettu millään.

2. Ryhmä, jolle aiheutettiin kosketusihottuma DNCB:lla ja jota hoidettiin otsonoimattomalla öljyllä.

3. Ryhmä, jolle aiheutettiin kosketusihottuma DNCB:lla ja jota hoidettiin otsonoidulla öljyllä.

4. Ryhmä, jota ei käsitelty millään ja johon tuloksia verrattiin.

Tutkimuksessa oli myös kaksi muuta ryhmää, joita käsiteltiin allergiareaktioita estävillä tai laukaisevilla aineilla. Niiden avulla selvitettiin hoitojen tarkempia biokemiallisia mekanismeja, ja sivuutan ne tästä tarkastelusta. Hoidoissa käytetyn otsonoidun öljyn lajia ei mainittu, mutta sen peroksidiarvo oli jonkin verran pienempi kuin oman yritykseni normaalivahvuiset öljyt. Sen vahvuus ja valmistaja olivat samat kuin toisessa kiinalaistutkimuksessa (Zeng ym. 2024), jossa käytettiin teensiemenöljyä. Se taas on rasvahappokoostumukseltaan lähes identtistä oliiviöljyn kanssa.

Itse allergiaa istutettiin eläimiin kahdeksan päivää 2cm x 2cm ajetulle iho-alueelle selkään. Sen seurauksena alueelle muodostui punoitusta, turvotusta ja erilaista ruvettumista. Ihottuman muodostumisen jälkeen sitä hoidettiin neljän päivän ajan kerran päivässä. Tulokset olivat lupaavia. Viiden hoitopäivän jälkeen otsonoitua öljyä saaneiden hiirten ihottuma-alueen punoitus-, turvotus- ja rupiasteet olivat merkittävästi parantuneet verrattuna kontrolliryhmään ja ryhmään, joka sai otsonoimatonta öljyä. Verinahan paksuus oli otsonoitua öljyä saaneilla huomattavasti ohuempi, ja lähestulkoon vastaava kuin terveillä kontrollihiirillä. Ihon sisäisten tulehdussolujen infiltraatioaste oli myös merkittävästi vähentynyt. Otsonoidulla öljyllä hoidettujen hiirien perna oli myös merkittävästi paremmassa kunnossa. Lisäksi otsonoitu öljy vaimensi tulehdussytokiinien määrän lähes kontrollihiirien tasolle osoittaen niin ikään sen tehokkaan vaikutuksen tulehduksia vastaan.

Johtopäätöksessään tutkijat toteavatkin, että he ovat havainnollistaneet otsonoidun öljyn olevan tehokas hoito kosketusihottumaan vaimentamalla tulehdusreitin.

Pohdintaa ja yhteenvetoa

Käsittelin tässä artikkelissa kaikki löytämäni atooppista ihottumaa käsittelevät tutkimukset, joissa on käytetty otsonoituja öljyjä. Niiden perusteella voi toki tehdä johtopäätöksen, että nämä öljyt todella auttavat atooppiseen ihottumaan, ja mitä ilmeisimmin myös kosketusihottumiin. Lääketieteen kannalta asia ei kuitenkaan ole näin selkeä. Jotta tällainen aine tunnustettaisiin virallisesti lääkeaineeksi johonkin tautiin tai oireeseen, siitä pitää olla riittävästi laadukkaita kliinisiä tutkimuksia, joiden tulokset on osoitettu toisistaan riippumattomien tutkimusryhmien toimesta.

Useampi tutkimusryhmä on toki saanut hyviä tuloksia, mutta tutkimusten laadusta löytyy parannettavaa. On epätodennäköistä, että suomalaiset viranomaiset ottaisivat edes käsittelyyn venäläisiä tutkimuksia, joita ei ole indeksoitu PubMediin (kuten Bitkina & Sokolov 2013, Illek ym. 2013, 2014) tai muihin olennaisiin tietokantoihin. Tämä koskee erityisesti venäjäksi julkaistua tutkimusta (Illek ym. 2022). Lisäksi kaikissa Illekin tutkimusryhmän tutkimuksissa potilaat saivat otsonoidun öljyn lisäksi myös systeemistä otsoniterapiaa peräsuolen kautta. Tämä jättää aina mahdollisuuden jossittelulle, että kenties otsonoidun öljyn teho olisi vain vähäinen jo sitäkään. Näin tuskin on, mutta sitovasti nämä tutkimukset eivät otsonoidun öljyn tehoa osoita, jos niissö on käytetty muutakin hoitoa.

Sama juttu on kiinalaisissa tutkimuksissa. Niissä ihottumia on hoidettu otsonoidun öljyn lisäksi myös otsonoidulla vedellä. Lisäksi suurin osa näistä tutkimuksista on eläinkokeita, joiden tulokset eivät välttämättä pätisi ihmisiin. Tämä edelleen jättää mahdollisuudet jossitteluille. Kun vieläpä se laadukkain ja ainoa kliininen ihmisillä tehty kiinalaistutkimus (Qin ym. 2018) on julkaistu kiinaksi, ei viranomaiset todennäköisesti ottaisi sitäkään käsittelyyn. Ainoa korealainenkin tutkimus on eläinkoe, eivätkä kiinalaiset tapauskertomuksetkaan ole alkuunkaan riittävä todiste lääketieteen näkökulmasta.

Edellä mainituiden seikkojen takia, päätin käsitellä kaikki löytämäni tutkimukset, ja esitellä niiden tärkeimmät tulokset. En voi sitovasti väittää otsonoidun öljyn olevan tehokasta ihottumiin, mutta kaikesta huolimatta yhdistämällä noiden tutkimusten tulokset, se näyttää täysin selvältä. Jätänkin lukijan itsensä arvioitavaksi, miten vahvana hän näyttöä pitää. Toki vuosien aikana ilmestyy varmasti enemmän laadukkaampaa tutkimustietoa, mutta voi olla, ettei otsonoitua öljyä hyväksytä lääkkeeksi tällaisiin ihottumiin vielä vuosikymmeniin. Jos jää odottamaan laadukkaampaa todistusaineistoa, jää samalla myös paitsi mahdollisesti tehokasta hoitokeinoa.

Nykyisten tutkimusten perusteella on vaikea arvioida otsonoitujen öljyjen tehoa verrattuna yleisesti käytettyihin lääkevoiteisiin. Esimerkiksi kortisonivoiteita ei aina voi käyttää tarvittavan pitkään, kun ne ohentavat ihoa. Antibiooteissa on taas omat tunnetut ongelmat – erityisesti vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittyminen. Niinpä toimiva uusi tuote voi tarjota sen ratkaisevat avun monellekin, vaikkei se kaikkein tehokkain välttämättä olisikaan.

Otsonoidut öljyt ovat riittoisia ja siten varsin halpoja kokeilla. Ne ovat myös lähes aina turvallisia. Sivuvaikutuksia saa vain noin 0,3% käyttäjistä, ja nekin menevät ohi, kun käytön lopettaa. Poikkeuksena ovat liian vahvat, vanhentuneet ja väärin säilytetyt öljyt, joiden kanssa sivuvaikutukset voivat olla tavallisempia. Otsonoitujen öljyjen turvallisuudesta olen kirjoittanut erillisen artikkelin tuonne. 

Viitteet

Bitkina, O A, & S A Sokolov. “[The prospects of the use of ozonide-containing external preparations in dermatology].” Meditsinskii almanakh no. 3: 163–165, 2013. [Artikkeli venäjäksi]

Chen, Dongmei, Wei Liu & Yanxi Li. “Successful Treatment of Severe and Recurrent Hand Eczema with Infection in Human Immunodeficiency Virus Patients: A Case Report.” SAGE Open Medical Case Reports 12: 2050313X241260471, 2024.

Fu, Zhibing, Yajie Xie, Liyue Zeng ym. “Ozonated Oil Alleviates Dinitrochlorobenzene-Induced Allergic Contact Dermatitis via Inhibiting the FcεRI/Syk Signaling Pathway.” Zhong Nan Da Xue Xue Bao. Yi Xue Ban = Journal of Central South University. Medical Sciences 48(1): 1–14, 2023.

Illek, Y Y, G A Zaytseva, A V Galanina ym. “Immunomodulating and Anti-Relapse Effects of Ozone Therapy in Atopic Dermatitis in Preschool and Primary School Children.” Sovremennye Tekhnologii v Meditsine 5(2): 89–92, 2013.

Illek, Y Y, A V Galanina, N V Isaeva, et al. “Ozone Therapy Capabilities in Correction of Nonspecific Antimicrobial Resistance in Infantile Atopic Dermatitis.” Sovremennye Tekhnologii v Meditsine 6(4): 167–170, 2014.

Illek, Ya Yu, I. G. Suetina, N. V. Khlebnikova ym. “[Effectiveness of complex treatment associated with ozone therapy on clinical indicators and immunity status in children with atopic dermatitis and concomitant allergic rhinitis.]” Perm Medical Journal 39(4): 85–96, 2022. [Artikkeli venäjäksi]

Kim, Su-Young, Jung Ok Lee, Sue Lee ym. “Ozonated Sunflower Oil (OSO) Alleviates Inflammatory Responses in Oxazolone-Induced Atopic Dermatitis (AD)-Like Mice and LPS-Treated RAW 264.7 Cells.” Journal of Microbiology and Biotechnology 34(4): 765–773, 2024.

Lu, J., M. Chen, L. Gao, et al. “A Preliminary Study on Topical Ozonated Oil in the Therapeutic Management of Atopic Dermatitis in Murine.” Journal of Dermatological Treatment 29(7): 676–681, 2018.

Qin, Guizhi, Jinhua Huang, Yizhi Pan ym. “[Topical ozone application: An innovative therapy for infantile atopic dermatitis].” Zhong Nan Da Xue Xue Bao. Yi Xue Ban = Journal of Central South University. Medical Sciences 43(2): 163–167, 2018. [Artikkeli kiinaksi]

Zeng, Jinrong, Jianhua Dou, Lihua Gao ym. “Topical Ozone Therapy Restores Microbiome Diversity in Atopic Dermatitis.” International Immunopharmacology 80: 106191, 2020.