lauantai 27. elokuuta 2016

Terveisiä Afrikasta



Terveisiä Afrikasta! Viimeisen vuoden aikana olen kahdesti vieraillut Malawissa Afrikassa. Ajauduin sinne täysin sattumalta, kun eräs kehitysapuprojekteja organisoinut henkilö oli saanut pahoja iho-ongelmia kasvoihinsa (kenties jonkun infektion seurauksena). Hänelle suositeltiin tuottamiani otsonoituja White Swan -öljyjä ja voiteita, joiden avulla ongelmat katosivat muutamassa päivässä.

Luonnollisesti tuotteet herättivät hänen kiinnostuksensa ja muutamaa viikko myöhemmin hän saapui tapaamaan minua. Tapaamisen aikana en kertonut pelkästään otsonoiduista ihonhoitotuotteista, vaan myös otsonin käytöstä yleisemminkin lääketieteellisissä sovellutuksissa. Silloin tuli puheeksi Malawissa oleva klinikkaprojekti ja kuinka otsonilla voisi olla paljon annettavaa Afrikan olosuhteissa. Koska olen myös laboratorioalan ammattilainen, selvitin samalla paljon muitakin seikkoja liittyen kyseisen klinikan laboratorion kehittämiseen.

Pian vierailun jälkeen kyseinen henkilö otti uudelleen yhteyttä ja halusi minut mukaansa Malawiin tutustumaan klinikkaprojektiin ja sen kehittämiseen. Ensimmäinen vierailuni sinne tapahtui syyskuun lopulla vajaa vuosi sitten. Olin paikan päällä kuusi päivää, jotka vietin lähes yksinomaan tuolla klinikalla. Lahjoitin sinne tuolloin runsaasti otsonoituja öljyjä ja voiteita, jotka olivat laadultaan erinomaisia, mutta joissa oli vanhanmallinen etiketti tai jokin muu syy, miksi en halunnut myydä niitä asiakkaille Suomessa. Esitelmöin otsonin käytöstä klinikan henkilökunnalle ja pienimuotoista käytännön koulutustakin oli mukana.

Klinikan ongelmana oli kuitenkin sähköistyksen puute. Köyhällä hallituksella ei olut varaa vetää sähkölinjaa syrjäiselle klinikalle, vaikka niin oli luvattu. Generaattoreita saatiin lainaksi samaan organisaatioon kuuluvalta suurelta koululta, mutta niiden käyttö oli paikallisille hyvin kallista. Havainnollistavana esimerkkinä kerron, että tunnin aikana kun generaattori kulutti ainakin kaksi litraa bensiiniä, ja sillä hinnalla saattoi siellä maksaa sairaanhoitajan palkan 2-3 päiväksi. Niinpä jo ensimmäisenä päivänä tuli selväksi sähköistyksen tarve ja se kuinka se olisi mahdollista toteuttaa aurinkovoimalla. Tuolla alueella kun aurinko paistoi kuivalla kaudella jatkuvasti, ja sadekaudellakin täysin pilviset päivät olivat harvinaisia. Aurinkovoimala vaati kuitenkin paljon tarvikkeita, joiden hankkiminen Malawista tuon matkan aikana oli mahdotonta.

Kuva Kalibun vanhusklinikalta Malawista syyskuulta 2015. Vieressäni on on klinikan silloin lääkäri Johnnie.
Olin kuitenkin luvannut auttaa klinikkaa saamaan tarvikkeet aurinkovoimalaan, ja lupasin, että ne toimitetaan kun seuraavan kerran laivakontti lähtee Suomesta Malawiin. Tämä tapahtui joulukuussa, mutta minua tiedotettiin siitä vasta aivan viime tingassa. Ehdin kuitenkin hankkia akuston, aurinkopaneelit ja invertterin laivan kyytiin. Lataussäätimet, kaapelit ja muut pienemmät tarvikkeet vein sitten myöhemmin matkalaukuissani. Heti seuraavalla viikolla, kun olin palannut ensimmäiseltä Malawin matkaltani, minuun otti yhteyttä eräs suomalaismies. Hänelle oli jäänyt ylimääräiseksi yksi otsonigeneraattori, happigeneraattori ja paljon muita tarvikkeita, joita saattoi käyttää otsoniterapioissa. Testasin laitteet, ja ne toimivat hyvin. Otsonigeneraattorissa ei ollut pitoisuusmittaria, mutta se perustui kylmäplasmatekniikkaan, jossa otsoni syntyy lasikammiossa. Lasi ei tunnetusti hapetu, joten otsonituotto tällaisella laitteella pysyy vakiona vuodesta toiseen. Muutenkin laite oli laadukas ja valmistettu Kanadassa, joten se sopi hyvin myös monissa lääkinnällisissä sovellutuksissa sopivan otsonin valmistamiseen. Testattuani laitteiden erinomaisen toimivuuden, päätin että myös ne lähtisivät laivalla Malawiin.

Lähetetyt tavarat saapuivat Malawiin maaliskuussa ja itse lähdin sinne huhtikuun lopulla. Olin rakentanut Suomessa mm. sähkökaapin valmiiksi ja muutenkin olin suunnitellut työn kunnolla. Niinpä aurinkovoimala oli jo ensimmäisen työpäivän jälkeen viimeisiä kytkentöjä vaille valmis. Seuraavana päivänä liitin viimeisetkin liittimet ja virtaa alkoi tulla. En kytkenyt aurinkovoimalaa klinikan sähköjärjestelmään, koska sen teho on rajallinen ja sähkövirta joka pistorasiassa lisäisi riskiä että monet laitteet jäisivät turhaan päälle öisinkin. Niinpä sähköistetyt pistorasiat olivat vain yhdessä huoneessa. Siellä saattoi säännöstellen käyttää melko suurenkin virrankulutuksen omaavia laitteita ja huolettomasti mm. tietokoneen ja kännyköiden latureita sekä muita vähemmän virtaa kuluttavia laitteita.

Kuva rakentamastani sähkökaapista, josta löytyy invertteri, lataussäädin, sulakkeet, vikavirtasuoja sekä pistotulpat adaptereineen, jotta siinä voi käyttää niin brittiläisiä (Malawin standardi) kuin EU:n pistotulppia. Ylhäältä tulee kaapeli aurinkopaneeleilta ja alhaalla on suurikokoinen akku.
Nyt virtaa oli saatavilla myös otsonilaitteisiin. Mukana ollut happigeneraattori teki hapen huoneilmasta ja otsonigeneraattori muutti osan siitä otsoniksi. Laitteet toimivat sähköllä, joka saatiin auringosta. Niinpä tämän lääkkeen valmistamiseen tarvittiin ainoastaan ilmaa ja valoa, joita molempia rutiköyhässä Malawissakin riittää. Perehdytin hoitajat ja silloisen lääkärin käyttämään laitteita. Menetelminä olivat erityisesti ulkoisten vammojen kuten avohaavojen otsonihoito suljetussa pussissa sekä otsonoidun juomaveden valmistaminen ja käyttö. Peräsuolihuuhtelu otsonikaasulla käytiin niin ikään läpi. Happigeneraattorilla tehty happi ei ole riittävän laadukasta, jotta laitteita uskaltaisi käyttää suonensisäisiin menetelmiin, enkä muutenkaan pidä edes sellaisesta ajatuksesta maassa, jossa HIV ja muut krooniset infektiot ovat yleisiä. Ihonalaisia injektioita sen sijaan opetin hoitajia antamaan.


Minä sekä osa klinikan henkilökuntaa ja ensimmäinen otsonihoitoa saava potilas.

Säärihaavan otsonihoitoa suljetussa pussissa.
Vaikka jälkimmäiselläkin matkalla saatoin olla Malawissa ainoastaan noin viikon, olen sittemmin pitänyt yhteyttä klinikan henkilökuntaan. Viimeksi sain sieltä viestejä elokuun alussa, ja tuolloin minulle kerrottiin, kuinka laitteet toimivat hyvin ja olivat päivittäisessä käytössä. Vierailuni aikana hoidimme erään vanhan naisen säärihaavaa, joka koheni huomattavasti, joskaan kolmen käynnin jälkeen nainen ei enää klinikalle ilmestynyt. Ilmeisesti kyytien järjestäminen oli mahdotonta, kun klinikka sijaitsee varsin syrjäisellä alueella. Otsonoitua juomavettä annettiin erityisesti diabeetikoille ja korkeasta verenpaineesta kärsiville henkilöille, joita monia kävi (ja käynee yhä) siellä päivittäin. Heidän verensokerinsa on tasoittunut ja verenpaine laskenut lähemmäksi normaalia. Huomautan kuitenkin, että viemäni otsonigeneraattori on tehokas ja se tekee otsonin hapesta. Niinpä sen otsonituotto on jopa 10-kertainen Suomessa kotikäyttöön myytäviin veden otsonaattoreihin verrattuna, ja siksi hoitotulokset ihan pelkällä otsonoidun juomaveden juomisellakin ovat odotetusti parempi.

Peräsuolihuuhtelun kautta annostelu olisi vieläkin tehokkaampaa, mutta potilaat eivät ainakaan toistaiseksi ole niihin toimenpiteisiin suostuneet. Ihonalaisia injektioita hoitajat ovat antaneet toisilleen. Yksi heistä on ollut erittäin tyytyväinen, sillä hänen akneongelmansa on kadonnut lähes kokonaan. Kasvoihin hän kertoi käyttäneensä myös lahjoittamaani otsonoitua voidetta, ja on siihen hyvin tyytyväinen. Alla on hänen lähettämänsä kuva itsestään. Otsonia koskeva teksti on hänen itsensä lisäämä, mutta silmät olen minä ihan periaatteesta peittänyt.

Luonnollisesti jatkan Malawin tilanteen seuraamista. Uutta matkaa sinne en ole vielä suunnitellut, mutta lupasin jonain päivänä palata. Tarkoitukseni on joskus laajentaa aurinkovoimalaa suuremmaksi, jota varten olen jo hankkinut parikin uutta isompaa aurinkopaneelia, akkuja sekä isomman invertterin. Seuraava laiva ei tietojeni mukaan lähde ainakaan tänä vuonna, joten minunkin matka toteutunee ehkä vuoden päästä tai jopa myöhemmin.

Vielä loppuun haluan tehdä muutaman selvennyksen. Ensimmäisen matkani lennot maksoi vapaaehtoisjärjestö, joka saa rahoitusta mm. ulkoministeriöstä. Jälkimmäisen matkan maksoin kokonaan itse. Kaiken muun maksoin itse ja kaikki viemäni laitteet ovat olleet joko omia tai keräämiäni lahjoituksia. Klinikka Kaarina Krogerus osallistui aurinkovoimalan rahoitukseen. Näin ollen välillisestikin vain hyvin pieneen osaan tästä on käytetty veronmaksajien rahoja, ja jälkimmäisellä matkalla, jolloin otsonilaitteet vietiin ja niiden käyttöä harjoiteltiin, maksoin kaiken itse. Tätä selvitystä en kirjoita siksi, että haluaisin jotain sädekehää hyväntekijänä. Tiedän kuitenkin, että Suomessa on useita henkilöitä, jotka suhtautuvat kaikkiin vähänkin poikkeaviin hoitoihin ja menetelmiin suorastaan vihamielisesti, eivätkä hyväksy julkisella rahalla tehtyä tukea niihin edes ulkomailla. He voivat olla huoletta. Kaikki otsonihoitoihin liittyvä on matkoja myöten maksettu omasta pussista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti