perjantai 20. helmikuuta 2015

Uusi irlantilaistutkimus iskiaskipujen hoidosta otsonilla

Uusi irlantilainen tutkimus iskiastyyppisten selkäkipujen hoidosta otsoni-injektioilla. Tutkimuksessa oli mukana 147 iskiaskivuista kärsivää potilasta, jotka saivat valita kahden hoidon välillä. Ensimmäinen hoito oli kaudaalinen epiduraali-injektio, jossa iskiashermoa painavan pullistuneen välilevyn läheisyyteen injektoitiin puudutusaineita ja steroidista tulehduslääkettä (metyliprednisoloni). Tämän hoidon valitsi 97 potilasta. Loput 57 potilasta valitsi hoidon, jossa pullistuneeseen nikamavälilevyn injektoitiin fluoroskopiakuvauksen opastamana happi-otsoniseosta (otsonipitoisuus 30 mg/l, tilavuus 10 ml). Hoitoryhmät eivät olennaisesti eronneet toisistaan lähtötilanteen vakavuuden osalta. Otsonia saaneilla tulokset olivat selvästi parempia. VAS-asteikolla heidän kipunsa oli kuukaudessa pudonnut keskimäärin 3,48 yksikköä, kun kaudaalisella epiduraali-injektiolla se putosi vain 2,38 yksikköä. Puolen vuoden kuluttua tilanne otsoniryhmässä oli lähes sama, eli pudotusta lähtötilanteeseen oli 3,36 yksikköä. Kaudaalisella epiduraali-injektiolla pudotusta tuolloin oli enää 1,66 yksikköä. Erot ryhmien välillä olivat molemmissa jälkiseurannoissa tilastollisesi merkittäviä otsonia saaneiden hyväksi. Huomattavaa on, että kaudaalinen epiduraali-injektio antoi heikomman ja nopeammin ohimenevän hyödyn kuin otsoni, jonka vaikutus oli varsin pysyvää. Jälkiseurannan aikana vain kahdelle otsoniryhmän potilaalle, jouduttiin suorittamaan lisäoperaatioita, kun kaudaalisen epiduraali-injektion saaneilla lisäoperaation tarve oli 20 potilaalla. Iskiaksesta ja muista välilevyperäisistä selkäongelmista ilmestyy tutkimuksia säännöllisesti, enkä läheskään kaikista raportoi täällä. Tämä tutkimus oli merkittävä kahdesta syystä. Se julkaistiin arvotetussa Clinical Radiology –lehdessä ja se oli minun tietojeni mukaan ensimmäinen irlantilaisten koskaan tekemä otsoniterapiatutkimus. Näin ollen otsoniterapia näyttää menestyksellisesti levinneen myös Irlantiin.

Linkki tutkimusviitteeseen:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25240564

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti